Kansanedustaja Päivi Räsäsen ”Raamattukäräjät” jatkuvat tänään suullisella kuulemisella korkeimmassa oikeudessa. Muutosta hovioikeuden vapauttavaan päätökseen hakevat valtionsyyttäjä Mikko Männikkö ja erikoissyyttäjä Krista Mannerhovi. Vastapuolina ovat Päivi Räsänen, Lähetyshiippakunnan piispa Juhana Pohjola ja Suomen Luther-säätiö.
Syytteessä on kyse siitä, ovatko vastaajat syyllistyneet kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Jo ennen kuulemisen alkua Helsingin kauppatorilla Havis Amandan patsaalla Päivi Räsäsen tukijat osoittivat mieltään sananvapauden ja Räsäsen puolesta.
Kotimaa seuraa kuulemista paikan päällä korkeimmassa oikeudessa. Uutinen täydentyy.
Käsittely on päättynyt. Live-seuranta päättyy.
14.31
Pohjolan puolustus toivoo, että korkein oikeus ottaa kantaa perusjudiriikkaan, koska puolustuksen mukaan syyttäjä sotkee nyt perustuslakia rikoslakiin, mikä on rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vastaista. Puolustus kokee syyttäjän syyterakennelman niin, että syyttäjä pyrkii laajentamaan rikoslain tulkintaa perusoikeuksilla.
Puolustus katsoo, että pamfletin esilläpitämisen suhteen Pohjola pitää rinnastaa ylläpitäjään. Rikosvastuu edellyttäisi tahallisuutta ja ennen kaikkea tietoisuutta aineiston lainvastaisuudesta. Uskonnollisilla näkemyksillä ei puolustuksen mukaan lähtökohtaisesti ole tavoitteena olla loukkaavaa. Synnistä puhuminen ja mielipide joidenkin tekojen syntisyydestä ei aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Puolutus toteaa, että syyttäjän näkemyksen hyväksyminen on julkisen vallankäytön liian pitkälle menevää ja ennalta-arvaamatonta puutumista uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan.
Luther-säätiön puolustuksen osalta puolustus toteaa, että kiihottamisrikos vaatii vihamotiivia. On puolustuksen mukaan riidatonta, että väkivaltaan kiihottavaa vihamotiivia ei ole. Edelleen puolustus vetoaa siihen, että yhteisösakkoon tuomitseminen olisi julkisen vallankäytön liian pitkälle menevää puuttumista. Luhter-säätiön hallitus ei ole ollut mukana julkaisutoiminnassa
14.07
Puolustus toteaa, että syyttäjä on ymmärtänyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 8 väärin. Valtionsyyttäjä on esittänyt, että korkeimman oikeuden pitäisi noudattaa tehokasta tulkintaa eli laajentavaa tulkintaa. Se on puolustuksen mukaan laillisuusperiaatteen vastainen lähtökohta. Sitä on perusteltu Euroopan neuvoston ministerineuvoston suosituksella, jossa puolustuksen mukaan sellaista tulkintaa ei ole.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 14 ei puolustuksen mukaan päde tähän tapaukseen eli syrjinnän torjunta ei saa etusijaa sanan- ja uskonnonvapauden suhteen, koska loukkaamistarkoituksen on oltava selvä tai on oltava kyse vakavasta solvaavuudesta. Naispapin syrjinnässäkin oli kyse siitä, että estettiin pappia harjoittamasta ammattiaan, ei mielipiteestä. Syrjintäkysymystä ei puolustuksen mielestä tarvitse kauheasti spekuloida, koska kiihottamispykälään johtaneessa hallituksen lausunnossa sananvapaus on äärimmäisen keskiössä. Syyttäjä pyrkii tekemään tulkinnallaan tyhjäksi tämän pykälän merkityksen varauksen. On pidettävä huolta siitä, ettei näin pääse käymään.
Hallituksen esityksessä kiihottamispykälässä on tulkittava erityisen suppeasti, koska suomalaisen yhteiskunnan ilmaisunvapauden traditio on pidettävä mielessä. Toisaalta ihmisoikeussopimus on minimitaso ihmisoikeuksille. Emme voi rajoittaa sananvapautta enempää kuin ihmisoikeussopimus sallii.
Puolustaja toteaa, että kiihottamistuomioiden tyyppitapaukset ovat rasistista vihapuhetta, jossa on käytetty haukkumasanoja. Kiihottamispykälää ei voi käyttää kieltosääntönä.
Syytekohdista puolustus pitää keskeisenä sitä, milloin ja miksi se on kirjoitettu. Ainoa tehokas tapa poliitikolla puolustautua valtakunnansyyttäjää vastaan on puolustuksen mukaan julkaista se, mistä syytetään. Ihmisoikeustuomioistuimen mukaan poliitikolla on oikeus puolustaa mainettaan. Ihmisoikeustuomioistuin on ottanut paljon kantaa etenkin oppositiopoiitikon sananvapauden rajoittamiseen. Puolustus toteaa, että oppositiopoliitikolla on vastuu osallistua julkiseen keskusteluun.
Puolustus viittaa 2021 EIT:n oikeiustapaukseen Yefimov versus Venäjä, jolloin EIT on edellyttänyt väkivallan vaaraa ja selkeää solvaavaa kielenkäyttöä.
Tviitin osalta puolustus toteaa, että syyttäjä syytteessä vaatii Räsäselle rangaistusta Raamatun julkisesta jakamisesta ja esittämisestä. Uskontojen ydinaluetta ovat pyhät tekstit, ja EIT on tukenut näkemystä, että uskonnollisen tekstin kannattaminen ilman kehotusta väkivaltaan ei voi olla rikollista. Syyte koskee puolustuksen mukaan tässä tapauksessa raamatunkohdan kannattamista.
Puolustus muistuttaa että ketään ei saa asettaa sellaiselle pakotukselle altiiksi, joka rajoittaa hänen vapauttaan tunnustaa valintansa mukaista uskontoa tai uskoa. Tämä näkyy poliisikuulemisessa ja valtakunnansyyttäjän käsittelytavassa. On puolutusksen mukaan selvää, että syyte koskee Raamattua ja uskontoa ja Räsänen on joutunut puolustamaan uskontoaan poliisikuulustelussa ja oikeusasteissa.
Syyttäjä on puolustuksen mukaan tulkinnut Ramattua ja haastanut vastaajan raamatuntulkintaa ja näin luopunut omasta uskonnollisesta neutraliteettivelvollisuudestaan. Syyttäjä muistuttaa vielä, että Pride-liikkeellä ei ole yksinoikeutta edustaa jotain vähemmistöä.
Lopuksi puolustus pohtii, mikä vaikutus on sillä, jos Räsästä nyt rangaistaan. Langettava tuomio näyttäisi siltä, että esitetyn tyyppinen raamatunjakeen jakaminen olisi kiellettyä. Puolustus toteaa myös, että poliittista keskustelua homoseksuaalisuuteen suhtautumisesta käydään edelleen. Siitä huolimatta että valtio muuttaa jotakin käsitystään, ei voi päätellä, että Räsäsen näkemys muuttuisi rikolliseksi.
13.34
Seuraavaksi siirrytään loppulausuntoihin. Ensin on syyttäjän vuoro. Syyttäjä muistuttaa, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan on jatkuvaa tekoa eli jatkuvaa viestin esillä pitämistä. Alemmat oikeusasteet ovat syyttäjän mukaan virheellisesti arvioineet täyttyykö syyttäjän tulkinta kirjoituksista sen sijaan, että olisvat arvioineet itse tekstien loukkaavuutta. Syyttäjä katsoo, että olennaista on, onko teksti loukkaavaa vaikka se on puettu kauniimpaan sävyyn.
Pamfletin osalta syyttäjä toteaa, että pamfletin kokonaisuus tukee esiin nostettujen lausumien sanomaa. Homoseksuaalisuutta pidetään kirjoituksessa rikkinäisyytenä ja psykoseksuaalisen kehityksen häiriönä, mikä syyttäjän mukaan ilmentää homoseksuaalien tosiasiallista eriarvoistamista suhteessa heteroseksuaaleihin. Syyttäjän näkökulmasta Räsänen on taitava sanankäyttäjä ja myös merkittävä vaikuttaja. Vaikka hänen tekstinsä on tarkkaan harkittua, sen sanoma on selvä ja eriarvoistava.
Syyttäjä toteaa, että pamfletin esillä pitäminen ja linkittäminen täyttävät kiihottamisrikoksen kriteerit. Kohdeyleisö on ollut rajoittamaton, kun Räsänen on sen itse nettiin linkittänyt. Silloin täytyy syyttäjän mukaan tiedostaa, että sanamuotojen tulkinta tapahtuu yleiskielen lähtökohdista eikä merkitystä ole sillä, mikä on konservatiivikristittyjen esittämä tulkinta sanamuodoille.
Syyttäjä korostaa, että Räsänen on kirjoittanut pamfletin lääkärinä ja kansanedustajana. Asiantuntijana esiintyminen antaa henkilön lausumalle luotettavuutta. Hän vetoaa pamfletissa tieteelliseen todistusaineistoon. Asiantuntija ei voi vedota sananvapauden käyttämiseen antaessaan virheellistä tietoa. Lääkärinä hänen on täytynyt tietää, että hänen kirjoituksensa on totuudenvastainen ja valheellinen. Tämä lisää menettelyn moitittavuutta.
Syyttäjä katsoo, että Räsäsen on täytynyt ymmärtää menettelynsä loukkaavuus jo pamflettia kirjoittaessaan ja sen oikeudenvastaisuus viimeistään osallistuessaan vuonna 2010 täsmennetyn kiihottamispykälän säätämiseen.
Uskonnonvapauteen liittyvästä oikeuteuksesta syyttäjä toteaa, ettei tässä kiistetä uskonnonvapautta vaan kysytään, onko uskonnonvapauden nimissä oikeutta halventaa homoseksuaaleja. Erityisesti muiden ihmisten perusoikeuksiin liittyvät näkökohdat on otettava huomioon tulkittaessa, miten pitkälle uskonnonvapauden suoja ulottuu.
Korkein oikeus on antanut tuomion 2010 naispapin syrjinnästä, syyttäjä muistuttaa. Siinä syrjinnän ehkäiseminen todettiin hyväksyttäväksi perusteeksi rajoittaa uskonnollisten yhdyskuntien eräitä oikeksia. Oikeus yhdenvertaisuuteen ohittaa oikeuden harjoittaa uskontoa, joka loukkaa yhdenvertaisuutta.
Poliittisesta oikeudesta syyttäjä toteaa, että pamfletti ei kirjoitushetkellä ole ollut poliittinen kannantotto vaan se on politisoitunut myöhemmin kun Räsänen on linkittänyt sen sivustolleen.
Puolustautumisen tarpeesta syyttäjä toteaa, että syyttäjälaitoksen tiedote 4.11. oli hyvin neutraali ja ettei valtakunnansyyttäjän haastattelussa ilmene sellaista Räsäsen syyllistämistä, johon puolustus vetoaa. Haastattelu on myös julkaistu Räsäsen julkistamisteon jälkeen.
Pohjola on syyttäjän mukaan ollut tietoinen pamfletin sisällöstä ja on vastuussa sen julkaisemisesta netissä. Pohjola olisi voinut pamfletin poistaa, mutta ei ole nähnyt sitä tarpeelliseksi.
Tviitin osalta syyttäjä toteaa, että ilman kuvaakin tviitissä on kaksi terää, joista toinen erottaa sateenkaarikansaan, jotka olemassaolollaan ilmentävät syntiä ja häpeää. Tältä osin syyttäjä katsoo että käräjäoikeus ei ole ymmärtänyt tviitin kielellistä sisältöä. ”Siinä haukutaan kirkkoa haukkumalla homoja”, syyttäjä sanoo. Tviitti on saatettu mediassa yleisesti saataville.
Syyttäjien lähtökohta on, että yhteiskunnallista keskustelua ja keskustelua konservatiivisista perhe- ja seksuaaliarvoista on voitava käydä leimaamatta ketään rikkinäiseksi tai häpeälliseksi.
Syyttäjä vaatii Räsästä ja Pohjolaa poistamaan yleisön saatavilta pamfletin lausumat. Poistettava on myös verkkoviesti Twitteistä, Instagramista ja Faebookista. Syyttäjä vaatii yhteisösakkoa 10 000 euroa Luther-säätiölle sekä rangaistuksena Räsäselle 100 päiväsakkoa ja Pohjolalle 60 päoväsakkoa.
11.38
Räsänen nostaa vielä esiin seikan, kun kiihottamispykälää nostettiin esiin eduskunnassa ja laki hyväksyttiin. Hän kiinnitti huomiota siihen, että seksuaalivähemmistöt otettiin siihen mukaan. Hänelle ei silloin tullut mieleen, että hänen vanhaa pamflettiansa ja tviittiä pidettäisiin lainvastaisena. Räsänen korostaa sitoutuneensa siihen, ettei mitään ihmisryhmää saa syrjiä.
Tviitin osalta Räsänen toteaa, että poliisikuulusteluissa käytiin läpi raamatunkohtia niin, että poliisi luki Roomalaiskirjeen kohtia ja pyysi selittämään niitä ja läpikäytiin muitakin raamatunkohtia. Lisäksi poliisi pyysi jokaisen kolmen kuulustelun päätteeksi Räsästä harkitsemaan julkaisujen poistamista. Hyvin vahvasti Räsäsen mielestä hän joutui sekä poliisin että käräjäoikeuden kuulustelussa puolustamaan nimenomaan omaa uskoaan.
Nyt siirrytään lounastauolle ja jatketaan klo 13.
11.33
Siirrytään Juhana Pohjolan ja Luther-säätiön osalta henkilötodisteluun. Puolutus kritisoi syyttäjän objektiivisuutta tekstivalinnoissa ja vetoaa kohtaan, jossa puhutaan kaikkien ihmisten rikkinäisyydestä.
Juhana Pohjola toteaa olevansa koulutukseltaan teologian tohtori ja toimineensa 2021 saakka Luther-säätiön asiamiehenä. Nykyisin hän toimii Lähetyshiippakunnan piispana. Hän vastasi julistus- ja opetustyöstä koskien myös Luther-säätiön julkaisuja. Säätiö on perustettu 2000. Säätiön kaiken toiminnan on perustuttava Raamattuun ja luterilaisiin tunnustuskirjoihin. 2013 muodostui Lähetyshiippakunta, joka on itsenäinen luterilainen kirkko Suomessa. Kyseinen pamfletti ja koko sarja, mihin se liittyy, on osa Lähetyshiippakunnan opetusta.
Pohjolan mukaan 2000-2007 julkaistiin Aamutähti-sarjaa, joka kesittyi uskonelämän peruskysymyksiin. Sarjassa on pyydetty ulkomaisia ja kotimaisia asiantuntijoita puhumaan aiheista. Vihkosia on kolmekymmentäkolme. Pohjolan mukaan Räsäsen pamflettia painettiin 3000 kappaletta ja lähetettiin työn ystäville. Pamfletin otsikko Pohjolan mielestä tiivistää lähtökohdan vihkolle: mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Avioliitto ja seksuaalinen elämä on Pohjolan mukaan tarkoitettu avioliiton piiriin, ei sen ulkopuolelle, ja lapsilla on oikeus isään ja äitiin. Tämä kohta jäsentää Lähetyshiippakunnan avioliittokäsitystä. Vihko edustaa Pohjolan mukaan klassista kristillistä seksuaali- ja moraalikäsitystä. Pohjola kertoo itse pyytäneensä Räsästä kirjoittamaan pamfletin. Koko vihkosarjassa Pohjolan mukaan tähtyspisteenä on, että ihmiset itse tunnistavat syntinsä ja löytävät armon.
2006-2007 vihkosarja laitettiin verkkoon. Pohjolan mukaan ei punnittu eri vihkosten sisältöä eikä kysytty Räsäseltä julkaisuun lupaa. Ei myöskään tehty vihkosten kohdalla toimitustyötä. Vuonna 2013 Luther-järjestön sivut uudistettiin, kun Lähetyshiippakunta perustettiin. Kaikki sisältö siirrettiin Lähetyshiippakunnan uusille sivuille. Erikseen ei pyydetty lupia kirjoittajilta. Räsäsen pamfletti liitettiin Pohjolan mukaan isoon materiaalipankkiin, jossa on tuhansia saartoja ja muuta materiaalia.
Pohjolan käsitys pamfletin loukkaavuudesta on se, ettei se hänestä sisällä loukkaavaa vihapuhetta. Loukkaava puhe ei Pohjolan mukaan voi kuulua kristilliseen julistukseen. Kristillinen julistus voi toki herättää loukkaantumisen tunteita, sen Pohjola sanoo ymmärtävänsä. Pohjola ei hyväksy syyttäjän tapaa kieltäytyä näkemästä kirjoituksen ihmisarvoa korostavaa tapaa eikä kirjoituksen leimaamista homofobiseksi ja homoseksuaaleja halventavaksi.
Kristinuskon olemukseen kuuluu esittää Pohjolan mukaan totuusväite, joka pitää kaikille julistaa ja jakaa. Pohjola katsoo, että hänet on kutsuttu puolustamaan kristillistä etiikkaa ja vastustamaan muusta maailmankatsomuksesta nousevaa näkemystä mitään pelkäämättä.
11.14
Syyttäjä saa nyt vuoron ja kysyy pamfletin kirjoittamisesta. Viimeisenä sivuna on kustantajan lisäämä takasivu, jossa todetaan Räsäsen kirjoittaneen pamfletin kansanedustajana, lääkärinä ja kristittynä. Syyttäjä kysyy, onko Räsänen kirjoittanut kaikissa näissä rooleissa. Räsänen vastaa olevansa kyllä kansanedustaja ja kristitty mutta lääkäri vain koulutukseltaan.
11.11
Seuraavaksi käsitellään Päivi Räsäsen tviittiä. Räsänen muistelee, että kirkkovaltuustossa käytiin kiivasta keskustelua sateenkaarimessusta ja Pride-tapahtumasta. Myös kaupunginvaltuustossa oli keskusteltu Prideen osallistumisesa. Sitten hän sai tiedon, että kirkkohallitus arkkipiispan siunauksella oli päättänyt tukea Helsinki Pride -tapahtumaa myös taloudellisesti. Räsästä huoletti, jos kirkon johto nojaa Raamatulle vieraisiin arvoihin. Se nakertaa Räsäsen mukaan luottamusta Raamatun opetuksiin. Hän koki velvollisuudekseen ottaa asiaan kantaa. Vetoaa kirkkolakiin ja sen tunnustuspykälään, joka sitoo myös kirkkovaltuutettuja.
Räsänen kertoo saaneensa tviitistä paljon vastauksia. Hän tunnustaa kuitenkin lukevansa huonosti tviittien kommentteja. Hänelle tuleva viestintä on yleensä myönteistä. Hän ei ole itse saanut palautetta tviitin sanoista ”häpeä” ja ”synti”.
11.05
Vuorossa on henkilötodistelut. Päivi Räsänen toteaa olleensa 30 vuotta kansanedustaja, ollut myös sisäministeri, on kirkkovaltuutettu ja ollut kirkolliskokousedustaja. Pamfletin kirjoitusolosuheista Räsänen toteaa saaneensa 2003 pyynnön Luther-säätiöltä kirjoittaa pamfletin liittyen avioliittokeskusteluun ja parisuhdelakiin. Samaan aikaan oli eduskunnassa vireillä teemoja samaa sukupuolta olevien parien oikeudesta adopitoon ja avioliittoon. Teema oli siis ajankohtainen.
Räsäsen mukaan pamfletti ei herättänyt keskustelua eikä siitä tullut kriittistä palautetta. Pamfletti on myöhemmin julkaistu verkossa. Räsänen sai yllättäen poliisilta päätöksen, jossa oli läpikäyty pamflettia rikosilmoituksen perusteella. Räsäselle oli järkytys, että valtakunnansyyttäjä ilmoitti tutkinnan aloittamisesta. Räsänen totesi, että tehokkain keino hänen oli puolustautua laittamalla linkki vihkoseen Facebookin ja verkkosivuilleen. Muistaakseen hän viittasi linkin yhteydessä myös meneillään olevaan tilanteeseen. Räsänen korostaa sitä, että tuossa vaiheessa hän oli oppositiopoliitikko, jolloin on ikävää kun tulee leimaavaa palautetta. Poliitikolla on silloin velvollisuus olla avoin.
Räsänen toteaa, ettei ole sanonut eikä ajattele, että homoseksuaalisuus on ominaisuus, josta on päästävä eroon. Moraalittomuusväitettä hän ihmettelee, koska ei ole väittänyt homoseksuaalien olevan moraalittomampia kuin muut. Hän korostaa tuovansa esiin, että Jumalan edessä olemme kaikki samalla viivalla ja yhtä syntisiä.
Räsänen toteaa olevansa lääkäri koulutukseltaan, muttei ole tehnyt työtä 30 vuoteen. Pamfletti ei ole siis lääketieteellinen eikä tieteellinen julkaisu. Tänä päivänä pamfletti on Räsäsen mukaan vanhentunut lainsäädännön ja myös tutkimuksen osalta. Se on myös kirjoitettu hyvin nopeasti. Hän toteaa yhdessä puolisonsa kanssa kirjoittaneensa 2015 uudemman version seksuaalisuudesta ja avioliitosta.
Syytteissä mainittujen käsitteiden osalta Räsänen toteaa lääkäriopinnoistaan, että hänen opiskelumateriaaleissaan pyskoanalyyttisen lääketieteen pohjalta homoseksuaalisuus määriteliin psykoseksuaaliseksi kehityshäiriöksi. Hän korostaa olevansa avoin tieteelliselle tutkimukselle eikä ole perehtynyt psykologiaan. Hän kertoo käyttäneensä ilmaisua myötätuntoisesti painottaakseen, etteivät homoseksuaalit ole itse vastuussa tunteistaan. Räsänen kiistää myös syyttäjän väitteen, että hän pamfletissaan liittäisi homoseksiaalisuuden pedofiliaan. Hän toteaa puhuneensa aikuisista miehistä, jotka käyttävät poikia hyväkseen, ja viitanneensa sillä pedofiileihin, ei homoseksuaaleihin. Seksuaalisella poikkeavuudella Räsänen toteaa tarkoittaneensa tilastollista poikkeamaa heteroseksuaalisuudesta.
Räsänen kehottaa lukemaan pamfletin johdannon ja loppusanat, joista käy ilmi, mitä pamfletilla on tarkoitettu. Kyse on ollut Raamatun puolustamisesta ja armollisuudesta. Tarkoitus on ollut osoittaa hänen mukaansa myötätuntoa Luther-säätiön piirissä oleville homoseksuaaleille ja heidän vanhemmilleen. Hän on puhunut pamfletissa lähimmäisen rakkaudesta, johon kuuluu myös varoittaminen siitä, minkä Raamattu sanoo synniksi.
10.39
Luther-säätiön puolustus toteaa liittyen pamfletin julkaisuaikaan, että rikoksella pitää olla alkuhetki. Kiihottamisrikossäännöksestä on todettu, ettei sillä kriminalisoida aineistoa. Lakivaliokunta otti kannan, että ylläpitäjän vastuu edellyttää tietoisuutta lainvastaisesta aineistosta. Sivustolla on paljon saarnoja, vihkosen löytäminen sieltä edellytti että tietää sitä hakea. Tutkintapyynnön teki teologi, joka oli etsinyt vihkosen aineistosta. Pohjolalla ei ole ollut tietoa siitä, että sisällössä olisi jotain lainvastaista.
10.35
Syytteissä siis käsitellään Räsäsen tekstiä pamfletissa ja Twitterissä julkaistussa tviitissä.
Puolustus esittää nyt näkemyksensä ja esittää, että pamfletti on kirjoitettu suppealle yleisölle, ei valtakunnalliseen tietoon. Se ei ole herättänyt huomiota eikä väärinkäsityksiä. Yhtään varsinaista kritiikkiä ei Räsänen ole pamfletista saanut ennen kuin valtakunnansyyttäjä on ryhtynyt toimiin. Kritiikki on liittynyt valtakunnansyyttäjän tulkintoihin.
Puolustus vetoaa aikajanaan: 2000-luvun alussa pamfletti oli suppeassa opetuskäytössä, jonka jälkeen sen käyttö lopetettiin. 13.9.2019 poliisi on päättnyt ettei esitutkintaa jatketa. 4.11.2019 valtakunnansyyttäjä tiedotti että toimitetaan esitutkinta. 4.11.2019 Räsänen on mainettaan puolistaakseen julkaissut pamfletin Facebook-sivullaan. 20.11.2019 valtakunnansyyttäjä antoi laajan haastattelun, jossa väitti Räsäen toivovan vähemmistöjen kuolemaa. 21.11.2019 Räsänen itseään puolustaakseen julkaisi pamfletin omalla verkkosivullaan.
Puolustaja korostaa, että pamfletin kirjoitukselta puuttuu halventamistarkoitus. Se on mielipidekirjoitus koskien ns. parisuhdelain säätämistä. Sillä on osallistuttu yhteiskunnallisesti ja uskonnollisesti tärkeäksi koettuun keskusteluun. Se heijastelee 2003 aikakauden ymmärrystä.
Pamfletissa syytteen esiin nostamina käsitteinä olleet ”psykososiaalinen häiriö” esiintyy edelleen Helsingin yliopistostalainattavasta oppikirjallisuudesta ja ”homoseksuaalisuus seksuaalisena poikkeavuutena” viittaa tilastollisesti yleisempään heteroseksuaalisuuteen (2000-luvun kontekstissa).
Syytteessä on puolustajan mukaan teonkuvauksessa virheellisiä väittämiä homoseksuaalien halventamisesta. Räsänen kehottaa kunnoittamaan vähemmistöä ja suhtautumaan sen jäseniin tasa-arvoisesti. Puolustaja pyytää etusijaa sanatarkalle kuvaukselle Räsäsen tekstistä tulkintojen sijaan.
Twitter-päivityksen kirjoitushetkellä Räsänen ollut oppositiopoliitikko ja kirkkovaltuutettu. Tviitti on koskenut kirkkohallituksen päätöstä tukea Pride-tapahtumaa. Tviitti on tehty pian kirkkovaltuusto- ja kunnanvaltuustoaloitteiden jälkeen. Se liittyy yleiskristilliseen kirkkopoliittiseen maailmankuvaan. Se liittyy dialogiin evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ja muuhun yhteiskunnalliseen dialogiin siitä, että kansalaisjärjestö SETAlle on annettu liiaksi vaikutusvaltaa. Puolustuksen mukaan tällaista keskustelua on kyettävä käymään ilman syytteitä.
Puolustus on hämmentynyt siitä että syyttäjän mukaan tviitissä ei ole kyse Raamatusta. Syyttäjä vaatii rangaistusta siitä, että Räsänen julkisesti esittää Raamattua ja liittää sen tviittiin. Puolustuksen mukaan saatesanoista puuttuu kiihottamispykälän tunnusmerkistön täyttävä mielipide. Tviitissä mainittu häpeä ja synti ovat vailla kirjoittajan tarkoittamaa sisältöä ilman Raamattu-kuvaa. Saatesanat eivät puolustuksen mukaan ole aiheuttaneet vahinkoa. Tviitin kohde on ollut kirkon johto, jota täytyy saada kritisoida. Kritiikkiä ei voi siirtää seksuaalivähemmistöihin. Mitä Prideen tulee, puolustajan mukaan kritiikki liikettä kohtaan ei ole automaattisesti kritiikkiä vähemmistöjä kohtaan.
10.13
Syyttäjän mukaan nyt ei ole kysymys totaalisesta kiellosta. Asiallisen ilmaisun puitteissa ja yksityisessä piirissä on mahdollista keskustella teologisista asioista. Nyt on syyttäjän mukaan kyse asiasta, johon ihminen ei itse voi vaikuttaa, sillä homoseksuaali ei voi irtautua itsestään.
Syyttäjä pitää nyt olennaisena sitä, että Räsäsen kirjoittamaa pamflettia on pidetty esillä. Syyte koskee internetjulkaisua, ei pamfletin aiempaa julkaisua. Sitä on pidetty esillä ja saatavilla Räsäsen luvalla ja Pohjolan vastuulla.
Syyttäjä toteaa, että molemmat alemmat oikeusasteet ovat katsoneet, että kirjoitukset loukkaavat homoseksuaaleja. Syyttäjä katsoo nyt, että teon loukkaavauus on riittävä peruste kiihottamisrikokseen.
Kirjoitusten lukijoista syyttäjä toteaa, että ei ole perusteltua väittää, että tekstien lukijat ovat rajoittuneet vain teolgisesti valveutuneeseen yleisöön. Niitä ovat voineet lukea myös muut. Asia on arvioitava julkaisun sisällön perusteella, ei sen perusteella, miten sitä myöhemmin selitetään. Syyttäjä kiinnittää huomiota siihen, että Räsänen on esittänyt näkemyksiään lääkärin ominaisuudessa.
Syyttäjä toteaa vielä, että Luther-säätiö on vakavarainen ja toteaa että vaadittu yhteisösakko ei ole kohtuuton.
9.30
Istunto alkaa. Suullisessa kuulemisessa ei käydä kirjallisia todisteita läpi. Niihin voidaan kyllä viitata. Edellisten oikeusasteiden päätökset käydään läpi. Helsingin käräjäoikeuden päätöksen mukaan Päivi Räsäsen kirjoitukset ovat olleet osin loukkaavia, mutta eivät lajissaan niin vakavia, että kyse olisi sananvapauden suojan ulkopuolella olevasta vihapuheesta. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut pitkälti sellaisinaan.
9.16
Päivi Räsänen on saapunut paikalle ja vastaa median kysymyksiin. Hän kommentoi, että kyseessä on oikeusprosessi, jossa käsitellään sananvapautta ja sillä on vaikutuksia myös Suomen ulkopuolella.
— Tämä linjaa päätöksiä Suomessa alioikeuksissa ja myös muualla Euroopassa, Räsänen toteaa.
Ennen oikeuteen tuloaan Räsänen poikkesi Helsingin Kauppatorilla, missä Havis Amandan patsaalle oli kokoontunut hänen tukijoitaan.
— Siellä veisattiin taisteluvirsiä, Räsänen kertoo.
Myös Juhana Pohjola on saapunut. Kotimaalle Pohjola kommentoi, ettei odota käsittelystä mitään uutta.
Uutista on korjattu 10.11.2025 klo 13.27: Korjattu kohta kansankiihottamisesta kiihottamiseksi kansanryhmään vastaan.
Lue myös:
Päivi Räsäsen ja Juhana Pohjolan syytteet kaatuivat hovioikeudessa
Päivi Räsänen: Koen että syyttäjän väitteet ovat loukanneet minun kunniaani
Mitä Päivi Räsänen todella sanoi? – Näistä kohdista keskusteltiin tänään hovioikeudessa
Päivi Räsänen: Ilmaisen näkemykseni vastedes samalla tavalla kuin tähänkin asti
Ilmoita asiavirheestä