Aarno Karimon klassikkoteoksessa Kumpujen yöstä romantisoidaan tosiasiallisen historian pohjalta myös Suomen erämaiden asuttamista. Nuoret ja rohkeat lähtivät rintamailta korpia ja latvavesiä kohti. Sukupolvi sukupolvelta kaskettiin, ruispeltoja ja naurismaita raivattiin. Lehmänkellot kalkattivat ja savu alkoi kohota uudismaiden pirteistä.
Suomen väestö kasvoi vuosisatojen ajan. Välillä sodat ja nälkävuodet merkitsivät taka-askelia. Viimeinen suuri asutusaalto oli sotien jälkeinen satojen tuhansien karjalaisten siirtyminen pakon edessä. Taas perustettiin uusia tiloja. Lapsia oli paljon.
Oli myös tulevaisuudenuskoa.
1960-LUVULLA HEILURI kääntyi toiseen suuntaan. Maaseudun nuoriso alkoi työn perässä muuttaa pois, kaupunkeihin ja myös Ruotsiin. Kauan kestäneen muuttoliikkeen seuraukset näkyvät. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan läänissä oli vuonna 1960 noin 207 000 asukasta. Nykyään samalla alueella asuu noin 160 000 ihmistä.
Toisaalta vaikkapa Espoossa asui vuonna 1960 noin 53 000 asukasta. Nykyään espoolaisia on yli 310 000. Kaupungeissa on vetovoimaa: oppilaitoksia, työtä, kulttuuria, mahdollisuuksia.
Tällä vuosituhannella on jälleen havahduttu myös siihen, että lapsia syntyy Suomessa aivan liian vähän. Jo viime vuosikymmenellä kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän. Vain ulkomailta tuleva maahanmuutto ylläpitää väkilukuamme. Mutta syrjäseutujen väestötilannetta sillä ei ratkaista.
VÄESTÖRAKENTEEN ALUEELLISILLA mullistuksilla on syrjäseuduille merkittäviä seurauksia. On esimerkiksi huolestuttu hyvinvointialueiden ja kuntien mahdollisuuksista suoriutua tehtävistään ja toisaalta siitä, että koululaisten määrät romahtanevat lähivuosina. Se merkinnee kierrettä: suurempia kouluyksiköitä ja pidempiä koulumatkoja. Mahtavatko koulukoditkin palata?
Kirkon uusimmat maaseutulinnaukset julkistettiin viime syksynä. Niiden lähtökohtana on, että ”isot väestötrendit muuttavat maaseutua”. Niihin kuuluvat kirkon linjauksissa toisaalta väestön väheneminen ja ikääntyminen, mutta toisaalta on kaikuja myös asumisen ja elämisen monipaikkaisuudesta.
Seurakunnat ja niiden työmuodot aikovat sinnikkäästi pysyä myös siellä, missä väki vähentyy. Mutta kirkon resurssien niukkeneminen muuttaa tulevaisuudessa väistämättä tehtävää työtä.
VARSINKIN POHJOIS- ja Itä-Suomen asuttuna pitämiselle lienee aina ollut myös ääneen lausumattomia turvallisuuspoliittisia syitä. Jo Kustaa Vaasalle seuraajineen oli tärkeää, että savolaisekspansiolla otettiin haltuun Suomen erämaita. Strateginen ajattelu ei näiltä osin ole varmaan nykyisinkään täysin muuttunut.
Maaseudun tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä kenties luonnehdittavissa sanalla sumeat. Yhtä totuutta ei asiassa ole, mutta alueellisesta vaihtelusta huolimatta tällä hetkellä monin paikoin syrjäseuduilla taantuminen ja jopa autioituminen näyttää todennäköisimmältä. Työpaikat vähenevät ja väki ikääntyy. Kuntien ja seurakuntien toimintakyky heikkenee. Kauppa ja palvelut hiipuvat. Kiinteistöt menettävät arvoaan. Autiotaloja tulee lisää. Pellot metsittyvät ja erämaa alkaa peittää ihmisen vuosisataisia jälkiä.
TOIVEAJATTELU EI ole kestävää, mutta tulevaisuuden skenaarioissa olisi kuitenkin otettava huomioon myös odottamaton. Ehkä nyt vielä tuntemattomat suuret kulttuurinmuutokset yllättävät. Urbaaniin elämän hyvistä puolista huolimatta sen ahtauteen, kalleuteen ja irrallisuuteen, jopa turvattomuuteen voidaan yhä enemmän tympääntyä.
Entäpä jos metsät, kaivokset, matkailu, uusi teknologia ja teollisuus, tai jokin aivan muu avaa uusia työmahdollisuuksia? Mitä jos etätyöläiset ja osaajat, yrittäjät ja aivan uusien ammattien harjoittajat huomaavat, että hyvän ja ekologisen elämän itselle ja perheille voi rakentaa myös sinne, missä naapuri ei ole aivan naapurissa?
Erämaihin mentiin muinoinkin uuden elannon ohella myös vapautta, riippumattomuutta ja rauhaa hakemaan.
Lue myös:
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä