Tuore kulttuuriperintöbarometri sisältää mielenkiintoisia lukuja näin joulun alla. Museoviraston, ympäristöministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön barometri julkaistiin maanantaina kolmannen kerran. Aikaisemmat ovat vuosilta 2017 ja 2021.
Barometrin mukaan suomalaiset pitävät tärkeimpinä vaalittavina asioina tapoja, perinteitä ja kädentaitoja (58 % vastaajista). Hyvin paljon jouluun liitettäviä asioita siis. Onneksi sentään perinteet elävät ja kukoistavat!
Jouluun keskeisesti liittyvä uskonto sen sijaan jää kauas kärjestä. Uskonto ja uskomukset on kyselyssä liitetty toisiinsa, ja ainoastaan 14 % suomalaisista pitää näitä vaalimisen arvoisina. Osuudessa on pieni pudotus neljän vuoden takaiseen (15 %) mutta osuus on edelleen suurempi kuin vuoden 2017 barometrissä (12 %).
Arvojen ja asenteiden tärkeyttä kysyttiin nyt ensimmäisen kerran: 45 % vastaajista piti näitä vaalimisen arvoisina. Sentään siis lähes puolet vastaajista, huonomminkin voisi mennä.
Tuloksissa ei liene mitään kovin yllättävää. Perinteiden korostuminen antaa kuitenkin kirkolle ja seurakuntien työntekijöille hyvän lähtökohdan kohdata ihmisiä jouluna ja myös muulloin. Jokainen kohtaaminen on mahdollisuus vastata myös hengellisiin kysymyksiin.
MIELENKIINTOISTA ON, että rakennukset ja rakennettu ympäristö koetaan aikaisempaa enemmän vaalimisen arvoisiksi. Vuonna 2017 näitä piti tärkeinä 20 prosenttia suomalaista, mutta nyt osuus on noussut jo 36 prosenttiin.
Vastaajista 67 % on samaa mieltä siitä, että olemassa olevaa rakennuskantaa tulee käyttää purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan. Paikallista päätöksentekoa halutaan lisää: 60 % on sitä mieltä, että kulttuuriperintö pitää ottaa huomioon nykyistä enemmän kuntatason päätöksenteossa.
Rakennuksiin liittyy usein paljon intohimoja, mikä valtavan kiinteistömassa edessä kipuilevalle kirkolle on suuri ja tiedostettu ongelma. Usein oma kirkko tai seurakuntakeskus on se kaikkein tärkein ja rakkain, josta on vaikein luopua. Todennäköistä on. että kiistat rakennusten säilyttämisestä, purkamisesta tai uuteen käyttöön ottamisesta jatkuvat ja ehkä jopa kiivastuvat.
Mutta tulosta voi lukea myös positiivisesti: Ovatko suomalaiset vihdoinkin havahtumassa siihen, että suomalainen rakennuskanta on verraten nuorta ja jokaisen purkupäätöksen kohdalla pitäisi käyttää erityistä harkintaa.
MUITAKIN POSITIIVISIA havaintoja: Kulttuuriperinnön vaaliminen säilyttää korvaamattoman tärkeitä arvoja (84 %). Kulttuuriperinnön arvoa ei voi mitata rahassa (83 %). Kulttuuriperintö lisää ihmisten välistä ymmärrystä (74 %) ja edistää ihmisten hyvinvointia (73 %). Näiden lukujen perusteella suomalaisen kulttuuriperinnön säilymistä ei uhkaa mikään, jos vain teot vastaavat puheita.
”Museoiden, rakennusten ja tapojen kautta näkyy konkreettinen yhteys menneeseen”, kirjoitettiin yhdessä avoimessa vastauksessa. Museoiden lisäksi tietysti myös kirkot kuuluvat samaan listaukseen.
Ajan kuvaan liittyy sekin, että barometrissä kysyttiin nyt kulttuuriperinnön merkitystä myös maanpuolustustahdon näkökulmasta.
Maanpuolustustahto ja kriisinkestävyys ovat muuttumassa tyhjäksi hokemaksi, joilla itse kukin voi tänä päivänä perustella ihan mitä vaan tärkeänä pitämäänsä. Kansainvälinen sopimusjärjestelmä räpiköi syvässä suossa, se tiedetään, mutta jokin kohtuullinen raja olisi löydettävä, mihin kaikkeen tätä näkökulmaa ujutetaan mukaan.
Ja vastaus: Suomalaisista 72 % on samaa mieltä siitä, että kulttuuriperintö lisää ihmisten henkistä kriisinsietokykyä ja maanpuolustustahtoa. Vertailutietoa aikaisempiin kyselyihin ei ole, koska vuosina 2017 ja 2021 kysymystä ei koettu relevantiksi.
Lue myös:
Kirkon esine- ja kiinteistörekisteri Basiksen tuki päättyy
Kulttuuriperintö on kirkon ydintä: sen muisti ja tulevaisuus
Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään tänään ensimmäistä kertaa
Ilmoita asiavirheestä