Basis-projekti päättyy vuodenvaihteessa, ja samalla loppuu Kirkkohallituksen tarjoama asiantuntijatuki seurakunnille Basiksen käytössä. Kirkkohallituksen täysistunto sai tällä viikolla tiedoksi järjestelmän loppuraportin.
Basis on kirkon esine- ja kiinteistörekisteri, joka otettiin käyttöön vuosina 2015–2017. Se koostuu rakennukset kattavasta kohderekisteristä sekä irtaimen kulttuuriperinnän kattavasta esinerekisteristä.
Tavoitteena Basis-projektissa oli luoda koko kirkon yhteinen kulttuuriperinnön ja kiinteistönhallinnan järjestelmä, joka palvelisi niin seurakuntia kuin kirkon keskushallintoa. Suunnitelmissa oli myös yleisölle avoin verkkopalvelu, jonka kautta kuka tahansa voisi tutustua kirkon kulttuuriperintöön.
Basista ja sen tietoja on hyödynnetty muun muassa valtionrahoituksen jakoperusteistiin, kirkollisen kulttuuriperinnön avustuksista päätettäessä, laskennallisten kulttuuriperintökustannusten raportoinnissa valtiolle sekä kirkon rakennustilastoihin, jotka tukevat seurakuntien ja koko kirkon päätöksentekoa.
PROJEKTIN PÄÄTTYESSÄ seurakuntien syöttämissä Basis-järjestelmään syöttämissä tiedoissa on edelleen paljon puutteita, loppuraportista selviää.
Erityisesti puutteita on esinerekisterissä. Kaikista 241 seurakuntataloudesta esinerekisterin oli syksyyn 2025 mennessä ottanut käyttöön vain 190. Lisäksi parinkymmenen seurakunnan tiedot ovat suppeat ja puutteelliset. Kirkolliskokous edellytti jo vuonna 1998, että seurakunnat inventoivat irtaimen kulttuuriomaisuutensa.
Rakennustietojen osalta tilanne on parempi. Kohderekisteri on otettu käyttöön kaikissa seurakuntatalouksissa. Rakennusten minimitiedoissa on kuitenkin yhä puutteita kuudella prosentilla seurakuntia.
Kirkolliskokous edellytti jo vuonna 1998, että seurakunnat inventoivat irtaimen kulttuuriomaisuutensa.
BASIS-PROJEKTIN ja sen myötä seurakunnille tarjotun asiantuntijatuen päättyminen tulee loppuraportin mukaan vääjäämättä vaikuttamaan Basiksessa olevan datan laatuun ja valtakunnallisten tilastojen luotettavuuteen. Järjestelmän toimittaja Haahtela-yhtiöt pystyy vastaamaan vain teknisestä tuesta.
Raportin mukaan ohjausta ja tukea järjestelmän käyttöön tarvitaan seurakunnissa jatkuvasti, sillä useimmissa seurakunnissa Basista ei käytetä jatkuvasti eikä sen käyttöön muodostu rutiineja. Seurakuntien työntekijöiden vaihtuvuus on niin ikään suurta.
Projektia kuvataankin esimerkiksi sellaisesta kirkon hankkeesta, jonka yhteinen merkitys ja arvo tunnistetaan, mutta jonka toteuttaminen osoittautuu seurakunnan arjessa hankalaksi.
Seurakuntataloudet ovat itsenäisiä toimijoita, joiden henkilöstöresurssit ovat usein niukat, raportissa todetaan.
Basis-järjestelmän kustannukset olivat vuosina 2021–2024 yhteensä noin 930 000 euroa. Kustannukset on katettu vuosittain valtion rahoituksesta yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon.
Lue myös:
Ruumisvaunun päällä maannut pölyinen esine olikin menetetyn Seiskarin uuden kirkon kynttiläkruunu
Ilmoita asiavirheestä