On aina ilahduttavaa, jos niinkin tärkeässä asiassa kuin Raamatun tulkitsemisessa puhaltaa uusia tuulia. Vaikka välillä tuntuu siltä, että kaikki olisi jo sanottu, joudumme jatkuvasti miettimään, mitä Pyhä kirja sanoo meille juuri tänään.
Tähän mietintään osallistuu nyt joukko suomalaisia tutkijoita uutuuskirjassa Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja (Kirjapaja 2017).
Kirjan idea on omaperäinen: entäpä jos kristinuskoa voisi luonnehtia metaforisesti teltaksi, jossa kokonaisuuden muodostavat neljä teltan kulmapaalua: etiikka, kertomukset, rituaali ja oppi.
Voi sen varmaan näinkin sanoa.
Kun kädessä on tasalaatuinen ja mielenkiintoinen kirja, voi tuntua mielivaltaiselta poimia sieltä mitään erikseen. On kuitenkin mainittava kirjan lähtökohtaisesti tärkeän prolegomena-osan artikkelit.
Niistä ensimmäinen on Outi Lehtipuun ja Hanne von Weisbergin artikkeli ”Miten Raamatusta tuli Raamattu?”. Se muistuttaa vielä kerran siitä, miten monipolvinen prosessi pöydällämme lepäävän Raamatun syntytarina on.
Niko Huttusen artikkeli ”Raamatullisuus – miten Raamattuun liittymisestä tuli teologinen idea?” vie lukijansa miettimään sitä, mitä hän raamatullisuudesta puhuessaan tarkoittaa. Huttusen tekstissä kuljetaan ylipäätään mielenkiintoinen aatehistoriallinen matka Lutherista ja ortodoksiasta pietismin kautta beckiläisyyteen ja Osmo Tiililään.
Kirjan teltta-alkuideaan liittyvät temaattiset artikkelit ovat hyvin rakennettuja ja vievät syvemmälle neljään aihepiiriin: kertomukseen, dogmaan, etiikkaan ja rituaaliin.
Kristinusko syntyi ennen meidän tuntemaamme Uutta testamenttia, mutta ilman koko Raamattua sitä ei kuitenkaan voisi enää olla. Tämä on tärkeää muistaa, kun 2000-luvun liitoksissaan natiseva kirkko hämmentyneenä ja peloissaan etsii kuohuvan ajan keskellä omaa ekologista lokeroaan.
On entistä tärkeämpää ymmärtää, mitä Raamatustaan lukee ja myös mitä sen perusteella voi väittää.
Tätä taustaa vasten Sisäänkäyntejä Raamattuun tarjoaa etsinnässä hyödyllisiä näkökulmia jokaiselle, joka syystä tai toisesta tarvitsee uutta, teologisesti mietittyä kättä pitempää.
Kuva: Antti Berg
Lue myös:
Kolumni: Kymmenen käskyn ulkoa opetteleminen on ja pysyy rippikoulussa