Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden vs. johtajan Jarmo Kokkosen mielestä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia olisi vahvistettava kirkon elämän kaikilla tasoilla. Hän toteaa, että paikallisseurakunnissa on toiminut jo pitkään nuorten parlamentteja tai nuorisovaltuustoja.
– Niiden kautta nuoret ovat päässeet vaikuttamaan seurakuntien asioihin ja heitä on voitu kuulla seurakunnan hallinnossa. Toiminta on ollut epävirallista, mutta sillä on ollut käytännöllistä merkitystä. Parlamenttien ja valtuustojen tarkemmasta määrästä ei ole tietoa. Joka tapauksessa niitä tarvittaisiin paljon lisää.
Kokkonen toteaa, että nykysäädöksillä myös hiippakuntatasolla olisi mahdollista esimerkiksi se, että piispan johdolla kapituli kutsuisi jokaisesta seurakunnasta kaksi nuorta keskustelemaan nuorille tärkeistä asioista.
– Nuoret voisivat toimia ikään kuin piispan ja kapitulin neuvonantajina.
Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2025 pidettiin Tampereella reilu viikko sitten kirkon nuorisopäivien yhteydessä. Yhdeksättä kertaa järjestettyyn seminaariin osallistui nelisenkymmentä 16–18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea.
Kokkosen mukaan kokonaiskirkon tasolla Kirkko 2025 prosessia ja Nuorten tulevaisuusseminaaria kannattaa jatkaa ja edelleen vahvistaa.
– Prosessi on osoittanut, että nuorilla on halua kehittää kirkkoa ja tehdä siitä itsensä näköistä. Kirkolliskokoukseen tarvittaisiin säännöllinen rakenne, joka mahdollistaisi kirkolliskokousedustajien kohtaamisen nuorten kanssa.
”Nykyinen päätöksentekojärjestelmä on raskas ja kankea”
Kirkolliskokousedustaja, tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Ilkka Pöyhönen toteaa kirkolliskokouksen ottaneen toistaiseksi kielteisen kannan kirkon päätöksentekoelimiin eli kirkkovaltuustoon, seurakuntaneuvostoihin ja kirkolliskokoukseen valittaviin nuorisoedustajiin.
– Toistaiseksi ei ole haluttu rakentaa uusia rinnakkaisia valintajärjestelmiä nykyisten rinnalle. Nuorten näkemykset ovat kuitenkin päätöksenteon kannalta erittäin tärkeitä. Kyse on siitä, miten ne saadaan mukaan.
Nykyinen kirkon päätöksentekojärjestelmä on Pöyhösen mukaan kovin raskas ja kankea.
– Se voi olla luoville ja innovatiivisille nuorille turhauttavaa. Vaikuttamisen kannalta erilaiset järjestetyt päättäjien ja nuorten kohtaamiset ovat oiva keino. Tällaisia itse suosin aikanaan rehtorin työssäni Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, Pöyhönen sanoo.
NAVI haluaa kasvattaa nuorten roolia
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n tavoitteena on, että mahdollisimman moni seurakunta perustaisi nuorten parlamentteja tai nuorisovaltuustoja. NAVI:n puheenjohtaja Anton Sutinen toteaa, että niiden kautta nuorilla on mahdollisuus osallistua vähintään nuorisotyön suunnitteluun ja vaikuttaa tällä tavoin omaan seurakuntaansa.
– Toivottavaa on, että näillä ryhmillä on mahdollisuus antaa kommentteja kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston käsittelemiin asioihin ja viedä näin nuorille tärkeitä asioita eteenpäin koko seurakunnassa.
NAVIN:n ajatuksena on, että kokonaiskirkon tasolla voitaisiin perustaa nuorten ryhmä, jolla olisi oma budjetti ja joka toimisi yhteistyössä kirkolliskokouksen kanssa.
– Valiokunnat voisivat kysyä ryhmältä nuorten mielipiteitä käsiteltäviin asioihin. Lisäksi tämä ryhmä voisi ottaa kantaa ja ajaa oma-aloitteisesti nuorten ja nuorten aikuisten asioita kirkossa. Ryhmän nimittämällä edustajalla voisi olla läsnäolo- ja puheoikeus kirkolliskokouksessa esimerkiksi kaksi vuotta kerrallaan, Sutinen sanoo.
Sutisen mukaan ryhmä voisi muodostua Nuorten tulevaisuusseminaarin, Ungdomens kyrkodagarin ja NAVI:n nimittämistä edustajista.
– Näin ryhmä edustaisi laajaa joukkoa suomalaisia seurakuntanuoria. Kirkolliskokousedustajat voisivat jo nykyisellään hyödyntää noita kolmea tahoa enemmän ja kysyä niiltä nuorten näkökulmia asioihin.
Sutinen uskoo, että paikallistasolla nuorten kuuleminen vaihtelee runsaasti.
– Ainakin nuorisotyöntekijöiden uskoisin kuuntelevan nuoria paljon jo tällä hetkellä.
Sutinen muistuttaa seurakuntavaalien merkityksestä nuorten osallisuuden edistämisessä.
– Seurakuntavaalit ovat toistaiseksi ainoat vaalit, joissa 16-vuotiailla on äänioikeus. Nyt on tärkeää kouluttaa kirkon nuorisotyöntekijöitä kertomaan nuorille seurakuntavaaleista ja innostamaan nuoria asettumaan ehdolle jo ensi vuoden vaaleissa. Lisäksi säännöksiä tulisi muuttaa siten, että luottamushenkilöt saisivat pitää paikkansa kauden loppuun asti, vaikka asuinpaikka välissä vaihtuisikin.
”Kirkolliskokousedustajilla on kyllä halu kuunnella nuoria”
Anton Sutisen mukaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseen suhtaudutaan kirkossa varsin positiivisesti.
– Kirkolliskokousedustajilla on selvästi halua kuunnella nuoria. Toisaalta nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ei välttämättä priorisoida niin korkealle kuin olisi syytä. Asiat jäävät melko usein ajatuksen tasolle. Nyt on viitteitä siitä, että tämä saattaa olla muuttumassa.
Sutinen uskoo, että nuorten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistumisen myötä nuoret innostuisivat seurakunnan toiminnasta enemmän ja osallistuisivat isommalla prosentilla kirkon toimintaan.
– Nuorten osallisuuden tunne on ylipäätään edellytyksenä nuorten sitoutumiselle. Ilman sitoutuneita nuoria ei ole sitoutuneita tulevaisuuden aikuisia.
Yksi äskettäin hyväksytyn Rippikoulusuunnitelma 2017:n päätavoitteista on se, että nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa.
– Kun tämä osallisuustavoite alkaa toteutua laajasti, myös nuorisotyö ja koko kirkko tulevat muuttumaan paljon. Jo tällä hetkellä nuoret osallistuvat rippikoulun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin aktiivisesti. Ajatuksena on se, että rippikoulu on nuoria varten, eivätkä nuoret rippikoulua varten, Jarmo Kokkonen sanoo.
– Pohjimmiltaan kysymys on siitä, että ihminen kokee itselleen tärkeäksi sen, mihin hän on voinut itse vaikuttaa ja mistä hän osallinen, Kokkonen päättää.
NAVI
Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI toimii edistääkseen nuorten vaikuttamismahdollisuuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. NAVI
• kampanjoi nuorten aikuisten asialla kirkollisissa vaaleissa
• kouluttaa nuoria luottamushenkilöitä yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa
• edustaa nuorta näkökulmaa useissa kirkon työryhmissä
• ottaa kantaa kirkon päätöksentekoon
• haastaa kaikkia alle 30-vuotiaita vaikuttamaan ja ottamaan vastuuta omassa seurakunnassaan ja koko kirkon tasolla.
• tarjoaa kohderyhmälleen tukea vaikuttamiskanavien luomiseen ja ylläpitoon
• pyrkii kartoittamaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia valtakunnallisella ja paikallisella tasolla sekä toimimaan kokoavana asiantuntijatahona näissä kysymyksissä
Kuva Nuorten tulevaisuusseminaarista Kirkko 2025 Tampereelta: Juha Kinanen
Lue myös:
Nuoret pohtivat seminaarissa tulevaa – ”Jos kirkko ei muutu, se kuihtuu pois”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***