Sukupuolet ovat aina herättäneet minussa enemmän vierautta kuin samaistumista. Tarkoitan tietysti sitä puhetta, jota niiden ympärillä käydään.

Sukupuoltaan pääsee harvoin pakoon, vaikka se olisi itselle kuinka epäolennainen. Olen kokenut sukupuolen vuoksi minuun liitetyt oletukset enimmäkseen kiusallisiksi, mutta usein niihin on liittynyt myös aimo annos myötähäpeää ja raivoakin.

Kokemukseni mukaan tosi monet meistä eivät mitenkään solahda sukupuolistereotypioihin, ja kuitenkin jatkuvasti kuulee puhetta ”me naiset”, ”me äidit”, ”meillä miehillä on” tapana.

Muunsukupuolisten ja muiden sukupuolivähemmistöjen aikaisempaa suurempi yhteiskunnallinen näkyvyys ei ole muuttanut perusasetelmaa, jossa ihmisiä jaotellaan aivan liian usein sukupuolensa perusteella.

Mutta sitten on heitäkin, joiden mielestä on ihanaa asettua ”oman sukupuolensa” mukaisiin rooleihin ja ryhmiin. He saattavat hyvinkin edustaa jopa enemmistöä meistä ihmisistä. Minusta on ymmärrettävää, että joku miesporukka haluaa nimenomaan miesten kesken pelata tietokonepelejä tai naisjengi asettua suunnittelemaan juhlia tai sisustusta.

Sen sijaan oletus, että tällaiset ryhmittymiset olisivat kaikista ihmisistä luonnollisia ja kivoja, on väärä.

Sukupuolilla on kuitenkin oma paikkansa keskustelussa, ja juuri niitä keskusteluita sukupuolirooleista muuten niin kovasti tykkäävät usein karttelevat.

Perheväkivaltaan syyllistyvät ovat useammin miehiä kuin naisia, ja lähivanhemmuuden nappaavat taas useammin naisia kuin miehiä. Tässä vain pari mainitakseni.

Ja nämä teemat pitäisi käsitellä myös siitä näkökulmasta, että miksi sukupuolten välillä on niin suuri ero.

JOSTAKIN SYYSTÄ käy kuitenkin niin, että siinä missä on mukavaa asettua puhumaan ”meistä miehistä”, kun puhutaan jalkapallon pelaamisesta, tuntuukin epämiellyttävältä asettua samaan rooliin, kun teemana on väkivalta. Ja näin kuitenkin pitäisi tehdä.

Jos on niin, että suuri joukko, kenties jopa suuri enemmistö, kokee sukupuolensa olennaisena osana identiteettiään, pitäisi pystyä myös kohtaamaan siihen liittyvät vahingolliset ja ikävät piirteet.

Perheväkivalta ei vähene ennen kuin juuri ne kaikkein luontevimmin sukupuoleensa solahtavat miehet alkavat ratkoa ongelmaa. Samoin kaivataan niiden aivan tavallisten naisten havahtumista vallankäyttöönsä, jotta vanhemmuudesta tulee tasa-arvoisempaa koko yhteiskunnan tasolla.

Se mikä sukupuolilla on rakennettu, voidaan sukupuolilla myös purkaa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä