Sastamalassa sijaitsevan Sammaljoen kirkon suntio Päivi Ahola jäi kerran kuuntelemaan hautausmaan kausityöntekijän kanssa sydäntä särkevää lapsen itkua. Ääni tuntui lähestyvän. Pian pihalle ilmestyi itkevä vuohi.
– Syötimme sille sitten leipää ja pidimme seuraa, kunnes omistaja haki sen kotiin.
Mieleen on jäänyt myös musta kissa, joka tepasteli alttarin eteen venyttelemään. Kävi kait rukoilemassa. Peurat ja jäniksetkin vierailevat kirkolla usein.
AHOLA ON syntyisin Sammaljoelta ja paluumuutti kylälle joitakin vuosia sitten. Tutussa paikassa talkooapua on helppo pyytää.
Kun kirkon kuusiaita kaadettiin, jäi paikalle kauhea siivo runkojen ja oksien poishaun jälkeen. Ahola keksi kysyä naapurin isäntää traktorin kanssa apuun. Hän tuli mielellään. Talvella toinen paikkakuntalainen auttaa isommissa lumitöissä.
Siunaustilaisuuksissa Aholan on joskus vaikea säilyttää ammatillisuutensa, jos vainaja on tuttu.
– Ne ovat todella raskaita hetkiä.
Aiemmin Päivi Ahola työskenteli laitoshuoltajana terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vuorotteluvapaalla reilut 11 vuotta sitten hän hakeutui siskon kannustamana kausitöihin hautausmaalle ja jäi sille tielle.
– Olen oppinut suntion ammatin tekemällä ja yhä opin joka päivä uutta. Surevien lohduttaminen oli tuttua jo terveyskeskuksesta, mutta täällä saan jakaa myös ihmisten iloja.
Aholalle tulee mieleen hilpeä hetki eräistä häistä. Sulhanen ei ollut pitkään aikaan käyttänyt juhlakenkiään. Kun hän saapui kirkolle, kengän pohjat murenivat ja palasia kerättiin joka puolelta.
– Vihkipari, minä ja pappi meinasimme tikahtua nauruun. Lopulta sulhanen vihittiin lenkkareissa.
Terveyskeskuksessa hierarkia oli kova, ja Ahola koki olevansa laitoshuoltajana työpaikan alinta kastia.
– Seurakunnassa olen muiden kanssa tasaveroinen. Papit ja kaikki työkaverit ovat todella mukavia. Meillä on välitön tunnelma ja roisiakin huumoria. Työ antaa hyvää mieltä, virikkeitä, voimaa ja syyn nousta joka aamu sängystä.
AHOLA VIIHTYY pihatöissä kesät talvet. Kiitosta tulee usein. Koska Sastamalan seurakunnassa on 13 hautausmaata ja 11 kirkkoa, löytyy myös kollegoita avuksi tarvittaessa, vaikkapa uutta kuusiaitaa istuttamaan.
Satavuotisjuhliaan vastikään viettänyt Sammaljoen puukirkko on pieni, kaunis, kodikas ja tunnelmallinen. Maanläheiset värit rauhoittavat. Alakoululaiset olivat kirkossa äskettäin yötä. Messua vietetään joka toinen sunnuntai. Viluisille kanttoreille Ahola on kutonut villakeepin ja kämmekkäät.
– Lapsena olin ujo, mutta tässä työssä olen huomannut, että eivät ihmiset minua syö.
Sammaljoen kirkko
• valmistunut 1924
• arkkitehti Ilmari Launis
• päätytornillinen, puinen pitkäkirkko
• kellot peräisin Hämeenlinnan venäläisestä varuskuntakirkosta
• alttarilla Paavo Hakalan veistos Kristus ristillä
Päivi Ahola
• suntio-hautausmaanhoitaja
• ollut alalla noin 11 vuotta
• työssä on parasta ihmisten kohtaaminen, hautausmaan hoito ja hyvä työyhteisö
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä