Mysteerikuva: Kuka on tämä arvokkaan oloinen henkilö?
Kotimaa-lehden pitkä historia on tuottanut valtavan määrän valokuvia. Osasta niistä puuttuvat kuitenkin asianmukaiset tiedot. Arkistonhoitaja pyytää lukijoiden apua täsmällisten kuvatietojen laatimiseen.
Tutkija Mikael Kurkialan mukaan kirkko on hyvä paikka hengähtää ja hidastaa tempoa
Lapsessa oleva hyvyys on olemassa ennen syntymää, mutta maailmaan tultuaan ihminen muovautuu moneksi. Tulemme siis alun perin puhtaasta lähteestä. Tällaista jumala-kuvaa tutkija Mikael Kurkiala on hahmotellut.
Muistokirjoitus: Juha Leiviskä 1936-2023
Simo Heininen on kirjoittanut muistokirjoituksen marraskuussa menehtyneestä ystävästään, palkitusta arkkitehti Juha Leiviskästä.
Mysteerikuva: Nyt on jaossa iloa ja kukkia, mutta kenelle ja miksi?
Kotimaa-lehdellä on huomattavan laaja valokuva-arkisto, joka on syntynyt 118 vuoden aikana. Arkistonhoitaja päivittää valokuviin asianmukaisia tietoja ja pyytää siihen lukijoilta apua.
Salon seurakunnan kasvatuksen esihenkilönä työskentelevä Vilho Routasalo innostui miniatyyripeleistä – vastaavaa sosiaalisuutta ei pääse kokemaan tietokonepelien äärellä
Peliviikonloput ovat hyvä linkki seurakunnalle näihin ihmisiin, jotka usein jäävät muun seurakunnan toiminnan ulkopuolelle.
Runoilija Pirjo Kotamäki kirjoitti runokirjat Franciscus Assisilaisesta, Pyhästä Birgitasta ja horrossaarnaaja Helena Konttisesta
Viime vuoden kesänä helsinkiläinen Pirjo Kotamäki kävi pienen parikanniemeläisen herätysliikkeen kesäjuhlilla, Saaren orpokotijuhlilla.
– Tunsin itseni vähän orvoksi, sillä en tuntenut sieltä entuudestaan oikein ketään.
Tai tunsi Kotamäki erään, nimittäin liikkeen keskushahmon, horrossaarnaaja Helena Konttisen (1871–1916). Kotamäki oli kirjoittanut Konttisesta roolirunokirjan Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset. Sitä myytiin juhlilla, ja Kotamäki oli siellä signeeraamassa kirjaa.
Kotamäki on kirjoittanut roolirunoja myös muista tunnetuista henkilöistä kuin vain Konttisesta. Häneltä on julkaistu teokset Franciscus Assisilaisesta (Villit linnut olkapäillä, 2021) ja Pyhästä Birgitasta (Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan, 2022).
Tähtäimessä ilves: Euroopan ainoa luonnonvarainen kissaeläin on arvostettua riistaa – miltä näyttää ilveksen tulevaisuus?
Tällä hetkellä ilveskannan koko Suomessa on noin 2 500 yksilöä. Tällä vuosituhannella ilveksen kaatolupia on myönnetty noin 250 kappaletta vuodessa. Suomen metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin mukaan ilves on rauhoitettu. Siksi metsästäminen on mahdollista vain poikkeusluvilla.
Kirkko ja minä: Hannu Ripatille on aina riemu tulla kirkkoon
Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on eläkkeellä oleva...
Essee: Miten Raamattua voi kutsua Jumalan sanaksi – neljä löytöä Raamatun merkityksestä
Voidaan jopa sanoa, että Raamattu on maailman muokatuin kirja. Se on syntynyt satojen vuosien aikana erilaisissa historiallisissa tilanteissa, kun eri aikojen ihmiset ovat koittaneet säilyä hengissä ja ymmärtää toisia ihmisiä, historian tapahtumia ja Jumalaa.
Jos ja kun näin on, mistä ihminen nyt löytää tuen ja turvan, kun moniäänisestä ja kovin inhimillisestä Pyhästä Kirjasta ei siihen näytä olevan? Miten enää voisimme kutsua Raamattua Jumalan sanaksi?
Oulun piispa Jukka Keskitalo vieraili Floridassa – ”Suomalaiset ovat jättäneet tänne vahvan jäljen”
Floridan Lake Worthissa sijaitseva Pyhän Andreaan suomalainen seurakunta täytti tammikuussa 70 vuotta. Piispa Jukka Keskitalo kävi tutustumassa yhteisöön.