Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtaja Terhi Kaira: ”Kirkosta eriytyminen tai kirkossa eristäytyminen eivät ole ainoita vaihtoehtoja”

Albaan ja stolaan pukeutuneita pappeja kulkueessa ennen Ylivieskan herättäjäjuhlien messua.
Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Terhi Kaira saarnasi Ylivieskan herättäjäjuhlien messussa. Kuvassa Kaira albaan ja stolaan pukeutuneiden pappien keskellä messun alussa olleessa pappien kulkueessa. Kuva: Jussi Rytkönen

Ylivieskan herättäjäjuhlien sunnuntain juhlamessussa saarnannut Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, hiippakuntadekaani Terhi Kaira käsitteli saarnassaan myös herätysliikkeiden roolia kirkossa. Hänen saarnansa pohjana oli apostolien päivän evankeliumi Matt. 16:13–19.

Ajatuksiensa taustaksi hän viittasi myös esimerkiksi suomalaisen didaktiikan klassikkoon, Erkki Lahdeksen vuonna 1977 ilmestyneeseen Uuteen peruskoulun opetusoppiin — sekä Jeesuksen keskustelevaan ja kyselevään metodiin esimerkiksi opetuslapsien kanssa keskusteltaessa.

Kairan mukaan tänään meitä rohkaistaan pohtimaan, kenet Jumala on lähettänyt minun luokseni. Miten hengellinen perintö on välittynyt meistä itse kullekin elämän eri vaiheissa?

— Arvatenkin joku on kertonut meille hyvän sanoman. Joku on opettanut meitä rukoilemaan. Joku on lausunut siunauksen sanat. Joku on hyräillyt iltavirren. Joku on kutsunut kirkkoon tai seurapenkkiin. Joku on pysähtynyt rinnallemme ja osoittanut aitoa välittämistä. Näin ollen, apostolien työ jatkuu yhä keskuudessamme, Terhi Kaira sanoi muistuttaen, että Jumala lähettää liikkeelle hyvin erilaisia ihmisiä, Terhi Kaira sanoi.

Me kaikki olemme Kairan mukaan apostoleja omalla paikallamme.

— Jeesus sanoi Pietarille: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni.” Kirkko ei siis syntynyt alun perin hallinnollisena rakenteena tai inhimillisenä hankkeen, saatikka taidokkaiden strategioiden tai oppimäärittelyjen pohjalta. Ei, Jeesus sanoo: minä rakennan kirkkoni.

Tässä yhteydessä Jeesus käyttää Kairan mukaan kirkosta sanaa ekklesia (ἐκκλησία).

— Se tarkoittaa yhteen kokoontunutta joukkoa, koollekutsujen yhteisöä.

Ylivieskan herättäjäjuhlien messuun kokoontunutta juhlakansaa. Kuva: Jussi Rytkönen.

ELÄMME KAIRAN mukaan aikaa, jossa kuva kirkosta kristittyjen yhtenä joukkona on hämärtynyt. Kirkosta puhutaan julkisuudessa usein varsin kriittiseen sävyyn.

— Tänäkin kesänä kirkkoa on arvosteltu sekä ulkopuolelta että sisältä käsin. Keskustelu on ollut jännitteistä.

Luottamus vaikuttaa hänestä haurastuneen ja yhteys rakoilee. Samalla hengellinen jyrkkyys valtaa alaa. Monessa kohdin keskustelun luonne on muuttunut identiteettikamppailuksi.

— Kiistellään siitä, millainen kirkon tulisi olla, miten ihmisten pitäisi uskoa ja elää. Aina kyse ei ole edes sisällöstä, vaan vallasta, määrittelyvallasta. Tällöin keskustelu kiertyy siihen, kuka on oikeassa, Kaira sanoi saarnassaan.

Kairan mukaan herätysliikkeet kulkevat apostolien jalanjäljissä, Jumalan lähettäminä.

— Näin uskon ja ajattelen, että herätysliikkeiden rooli kirkon historiassa on ollut ja on yhä varsin yksinkertainen: omasta hengellisestä perinteestään käsin ne herättävät ihmisiä pohtimaan elämänsä suuntaa, lähimmäisyyttä, maailman ja luomakunnan hätää. Ne rohkaisevat uskoon ja toivoon. Ne johdattavat seurapenkkiin, mutta myös seurakunnan yhteyteen ja yhteiseen ehtoollispöytään, Kaira sanoi saarnassaan.

Ehtoollisen jakamiseen osallistuvia pappeja Ylivieskan herättäjäjuhlien messussa. Kuva: Jussi Rytkönen.

NÄIN HERÄTYSLIIKKEET ovat Kairan mukaan rakentaneet kirkkoa ja edistäneet Jumalan valtakuntaa. Kaira huomautti myös, että päivän evankeliumi muistuttaa, että kirkko ei rakennu näkemyksillemme tai yksimielisyydellemme.

Ekklesia ei synny siitä, että me valitsemme kirkon, vaan siitä, että Kristus kutsuu meidät. Tämän ajan kiusaus on eristäytyminen. Kun näkemykset eriytyvät, syntyy houkutus vetäytyä omaan ryhmään, omaan kuplaan, etsiä varmuutta ja totuutta omasta porukasta. Uskon, että kirkosta eriytyminen tai kirkossa eristäytyminen eivät ole ainoita vaihtoehtoja, Kaira sanoi.

Hän kertoi uskovansa, että on myös toinen tie, se on yhteyden tie. Herännäisyyden piirissä kirkkoa on hänen mukaansa toisinaan arvosteltu sen ratkaisuista, mutta samalla sitä on rakastettu rukoillen, kärsien ja toivoen.

— Ei siksi, että kirkko olisi aina mielemme mukainen, vaan siksi, että Kristus ei ole lakannut sitä rakastamasta. Jeesus sanoo: ”Minä rakennan kirkkoni.” Huomatkaa genetiivi- eli omistusmuoto. Kirkko ei ole meidän, vaan hänen. Kristuksen kirkko.

Saarnansa päätteeksi Kaira muistutti juhlakentälle kokoontunutta seurakuntaa siitä, että Kristus ei ole vain kirkon alku, vaan myös sen päämäätä.

— Hän ei ole vain opettaja, vaan Herra, joka kantoi syntimme, voitti kuoleman ja avasi meille tien iankaikkiseen elämään. Ilman vaatimuksia saamme levätä siinä lujassa luottamuksessa, että Kristuksessa on kaikki, mitä me tarvitsemme, Terhi Kaira päätti saarnansa.

Ylivieskassa vuonna 2026 vietetyt herättäjäjuhlat olivat yhdeksännet Ylivieskassa pidetyt. Kuvassa messuun kokoontunutta juhlakansaa Ylivieskassa. Seuraavia herättäjäjuhlia vuonna 2027 vietetään Iisalmessa. Kuva: Jussi Rytkönen.

Lue myös:

EU-komissaari Jutta Urpilainen Ylivieskan herättäjäjuhlilla: ”Meitä on kutsuttu yhtä olemisen lahjan näkemiseen”

”Kirkon julistama toivo ei voi olla vain tämänpuoleista” — Toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen muistutti Ylivieskan herättäjäjuhlilla myös toivon sammumisesta tässä ajassa

Piispa Keskitalo Ylivieskan herättäjäjuhlilla: ”Kristillinen toivo ei kiellä kärsimystä. Se on toivoa, joka syntyy kyynelten keskellä”

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliPyhäjärviä bongaileva pappi ja journalisti Seppo Simola raottaa, mikä hänelle on pyhää

Ei näytettäviä viestejä