Hausjärven Ryttylässä vietettiin 3.-5.7. jälleen Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen Kansanlähetyspäiviä teemalla Kristus kanssamme. Tapahtuma veti kolmen päivän aikana hieman yli 12 000 osallistujaa.

Kun saavun lauantaiaamuna paikalle, niin juhlakenttä on vielä aika hiljainen. Huomio kiinnittyy siihen, kuinka yksityiskohtaisesti iso talkoojoukko on valmistautunut tuhansien ihmisten saapumiseen paikalle. Autojen ohjaaminen peltoparkkiin sujuu ja roskapartiot ovat täydessä valmiudessa. 

Tämä vuonna herätysliikkeen nuoriso vaikutti olevan normaalia enemmän esillä. Tästä kertoo sekin, että Kansanlähetyksen tulevaisuutta luotaavan Polttopisteessä-puheenvuoron piti poikkeuksellisesti kaksi eri henkilöä.

Me emme saa antaa periksi, vaan taistelua on käytävä

ENNEN TOIMINNANJOHTAJA Daniel Nummelaa pääteltan puhujalavalle nousi Kansanlähetyksen nuorisotyönjohtaja Toni Kokkonen. Hän oli valmistautunut huolella laatimalla laskelmia herätysliikkeen taloudellisesta kannatuksesta ja sen mahdollisuuksista. Kokkonen toi puheessaan esiin, miten taloudellisesti vahva ja riippumaton Kansanlähetys olisi parasta mitä kansankirkko voisi saada. 

Hän käytti vertausta ”kun virukset jylläävät kehossa, niin on järkevää vahvistaa kehon puolustusjärjestelmää.”

– Jos olet kuten minä ja marmatat kansankirkon piispoista ja siitä, miten kirkossa asiat menevät alamäkeen, niin nyt meidän olisi aika ryhdistäytyä.

Kokkosen mukaan onkin syytä laittaa puheet teoiksi ja lompakko töihin herätysliikkeen toiminnan turvaamiseksi.

– Vähintään 50 euroa kuukaudessa Kansanlähetykselle tarkoittaa, että ainakin sinä teet osasi sen eteen, että täällä on valot päällä ja evankeliumi kuuluu 60 vuoden päästä, Kokkonen haastoi Kansanlähetysjuhlien yleisöä.

Omassa Polttopisteessä-puheessaan toiminnanjohtaja Daniel Nummela kävi läpi niitä kysymyksiä, joita julkisuudessa nousee esille muun muassa Kansanlähetykseen liittyen. 

Hän huomautti, että virkakysymyksen ja avioliittokäsityksen lisäksi viimeisen vuoden aikana myös ehtoolliskysymys on noussut keskiöön.

– Me emme saa antaa periksi, vaan taistelua on käytävä, sillä kysymys on ennen kaikkea Raamatun arvovallasta ja asemasta kristityn elämässä. Samalla on kuitenkin hyvä tunnistaa, että kirkkopoliittinen taistelu ei tarkoita sitä, ettemmekö samalla kiinnittyisi uskonelämässämme jatkuvasti ja vahvasti Kristukseen, Nummela sanoi.

Nummela viittasi Polttopisteessä-puheessaan myös professori Miikka Ruokasen toukokuussa Kansanlähetykselle ja SLEY:lle kirjoittamaan avoimeen vetoomukseen. 

Hän ehdotti siinä, että kyseiset järjestöt toimisivat ev. lut. kirkon sisällä vanhoillislestadiolaisten tavoin.

– On helppo yhtyä Ruokasen arvioon siitä, että herätysliikkeet eivät ole tuomassa kirkkoon uusia oppeja ja näkemyksiä. Tämä tapahtuu aivan toisten tahojen toimesta. Uudet opit hajottavat kirkon. Me emme ole hajottamassa kirkkoa vaan haluamme pysyä Jumalan sanan opetuksessa, Nummela puhui juhlakansalle.

POLTTOPISTEESSÄ-PUHEENSA jälkeen Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja korosti Kotimaalle, että pallo on tällä hetkellä ev. lut kirkon hallussa.

– Jos kirkon puolella ei tapahdu muutosta, niin repeäminen jossakin vaiheessa tapahtuu. Konservatiivisten herätysliikkeiden välillä tästä asiasta on yhteinen ymmärrys. Toki toiset ovat kannanotoissaan varovaisempia, toiset avoimempia.

Daniel Nummelan mukaan yhteistyö Kansanlähetyksen ja sen kumppanijärjestöjen kanssa saa jatkossa kiinteämpiä muotoja.

Muun muassa seitsemän varsinaisen- ja kahden tarkkailijajäsenen muodostaman Kirkkokansa-verkoston toiminta on aktivoitumassa.

– Herätysliikkeet ovat viime vuosina tiivistäneet yhteistyötään. Tätä yhteistyötä on pidetty esillä erityisesti kirkkokansa.fi-verkkosivulla. Syksyllä yhteistyössä on tarkoitus ottaa uusia askelia, jotka edelleen syventävät yhteyttä. Aika näyttää, muodostuuko tästä verkostosta uuden kirkon siemen vai saadaanko erimielisyydet sovittua.

Nummela käsitteli Polttopisteessä-puheessaan luonnollisesti myös lähetystyötä. Kirkon nykyiset sopimukset lähetysjärjestöjen kanssa muuttuvat vuonna 2028 ja tuolloin tilanne saattaa muuttua merkittävästi.

– Murheeseen ei kuitenkaan ole aihetta, moni asia on omissa käsissämme. Kysymys on siitä, koemmeko työmme niin tärkeäksi, että haluamme tukea sitä myös rahaa lahjoittamalla, toiminnanjohtaja sanoi Kotimaalle.

KAHVILAPARLAMENTTI ON useimmiten paikka, jossa kentän mielipiteitä on hyvä haistella. Kohtaan juhlakahvilan terassilla kaksi miestä, jotka hiukan epäröityään suostuvat haastatteluun.

Jyväskyläläinen Mikael Haverinen ja Jämsästä kotoisin oleva Vesa Jutila eivät ole Kansanlähetyksen aktiiveja, mutta käyvät Kansanlähetyspäivillä mielellään.

Haverinen luonnehti kirkkopoliittista tilannetta ikäväksi. Hänen mukaansa ev. lut. kirkko on lähtenyt irtautumaan Jumalan sanasta ja Raamatun opetuksesta.

– Toistaiseksi olen edelleen kirkon jäsen, mutta en koe voivani jatkaa jäsenenä, mikäli konservatiivisiin herätysliikkeisiin kuuluvilta papeilta viedään pappisoikeudet.

Jutilan mukaan mahdollista eroamista ev. lut kirkosta pitää miettiä hyvin tarkasti.

– Meillä Jämsässä seurakunnan tilanne on vielä varsin hyvä. Mutta jos kirkkoherra vaihtuisi toisenlaiseksi ja sen myötä seurakuntaelämäkin, niin eroaminen voisi tulla ajankohtaiseksi.

Siirryn seuraavaksi myyntitelttaan, jossa tarjolla on perinteiseen tapaan kirjoja ja käsitöitä. Nurkassa kiinnittää huomiota myyntipiste, jossa esillä on kristillistä sanomaa tyylikkäästi välittäviä paitoja ja puseroita.

Kuopiolainen lukiolainen Niilo Haverinen kertoo myyvänsä itse suunnittelemaansa Invisible-mallistoa.

– Kyseessä ei ole vain vaatebrändi, vaan samalla kutsu seuraamaan Jeesusta. Hän on muuttanut valtavasti minunkin elämääni.

Haverinen on huomannut, että moni hänen ikäisensä kaipaa elämältä jotakin muuta kuin päihteitä tai muita asioita, jotka antavat nopean nautinnon.

– Nuoret etsivät totuutta, joka kestää. Kuopion Kansanlähetyksen nuorten illoissa käy paljon väkeä ja katuevankelioinninkin yhteydessä käydään usein hyviä keskusteluita.

Ilmoita asiavirheestä