Erosiko paavi Benedictus XVI vapaaehtoisesti?

Paavi Franciscus syleili emerituspaari Benedictus XVI:tä tapaamisessa vuonna 2014. Salaliittoteorioita paavien väleistä on monia. Kuva: AP / Lehtikuva / Gregorio Borgia

Miksi paavi Benedictus XIV ennen näkemättömällä tavalla erosi virastaan helmikuussa 2013? Ja mitä salaperäistä oli taustalla, kun hyvin konservatiivisen paavin seuraajaksi valittiin maaliskuussa 2013 liberaalina pidetty Franciscus?

Näiden kahden paavin transitioon liitetyistä salaliittoepäilyistä luennoi Turussa Åbo Akademissa toukokuun lopussa pidettyjen Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä etäyhteyden kautta väitöskirjatutkija Juha Ahosniemi.

Benedictuksen terveys oli heikko, ja hänen on väitetty eronneen, jotta hänestä ei tulisi hyvin sairaan edeltäjänsä Johannes Paavali II:n kaltainen taakka.

Niin sanottu ”Vatileaks” paljasti eräitä paavin salaisia papereita julkisuuteen vuonna 2012. Tämä olisi Ahosniemen analysoimien salaliittoteorioiden mukaan paljastanut Vatikaanin sisäisen korruption, sekä paavin heikkouden Vatikaanin sisällä valtaa pitävien hahmojen edessä. Se olisi johtanut Benedictuksen käsien pystyyn nostamiseen ja eroon virasta.

JOISSAKIN TEORIOISSA eron taustalla on mainittu muslimimaailman suututtanut Regensburgin puhe vuodelta 2006 ja kirkon monet seksuaaliskandaalit. Ahosniemi totesi, että kuuriassa Benedictus jätettiin skandaaleissa aika yksin.

Yhden salaliittoteorian mukaan Benedictus olisi pakotettu eroamaan. Tällöin hänen eronsa ei Ahosniemen mukaan olisi ollut kanonisen oikeuden mukaan pätevä, eikä ”elämää suuremmasta” virasta monien mielestä oikein voinut erotakaan.

Näin ollen Benedictus olisikin eronnut vain muodollisesti. Sellaisiakin lausuntoja annettiin julkisuuteen, että Benedictus ja Franciscus olisivat jollakin tavalla jakaneet paaviuden.

Sinänsä salaliittoteorioihin liittymättä, mutta kenties niitä tahattomasti ruokkien tällaisia pohdintoja harrasti esimerkiksi Benedictuksen henkilökohtainen sihteeri, arkkipiispa Georg Gänswein.

AHOSNIEMEN MUKAAN paaveja valinneet konklaavit ovat 1900-luvulla ja nykyään pysyneet hyvin salassa.

Eräät salaliittoteoriat kytkeytyvät St. Gallenin ”mafia” -ryhmään. Tämä epävirallinen joukko koostui takavuosina liberaaleista ja reformihenkisistä korkea-arvoisista kirkonmiehistä, joihin kuuluivat esimerkiksi kardinaalit Carlo Maria Martini ja Walter Kasper.

Tämän joukon oletetaan ajaneen Jorge Mario Bergogliota paaviksi jo vuoden 2005 konklaavissa, jotta Joseph Ratzingeria ei valittaisi. He epäonnistuivat, mutta Bergoglio oli ehkä jo silloin äänestyksissä toisena.

Kun Bergoglio sitten 2013 valittiin paaviksi, oli erilaisten spekulaatioiden taustalla Ahosniemen mukaan aina myös se, että Benedictus ja Franciscus ainakin vaikuttivat hyvin erilaisilta – vaikka heidän henkilökohtaiset välinsä olivatkin hyvät.

Salaliitto-spekulaatioissa oletetaan silti hämärääkin vaalin junailua tapahtuneen.

PAAVEIHIN LIITTYY paljon salaliittoteorioita ja toki on niinkin, että Vatikaanista ja konklaaveista ei suurelle yleisölle kerrotakaan kaikkea. Kaikki tieto ei ole julkista.

Näissä salaliittoteorioissa vapaamuurareilla on usein keskeinen sija. Järjestöön kuuluminen voi kuitenkin johtaa katolilaisen ekskommunikointiin eli yhteisöstä erottamiseen.

Salaliittoteoriat ovat Ahosniemen mukaan pettyneiden purkauskanava ja ne tarjoavat luovia ratkaisuja. Mediassa salaliitot voivat myös olla todellisuutta kiinnostavampia.

Ahosniemi totesi esityksensä lopuksi luottavansa viralliseen tietoon: Benedictus XVI halusi oikeasti erota terveydentilansa vuoksi. Lisäksi paavi oli Ahosniemen mukaan myös kirjoittanut eron mahdollisuuden selkeästi jo etukäteen vuonna 2010 ilmestyneessä keskustelukirjassaan Light of the World.

Tästä ja muista vihjeitä huolimatta paavin ero oli Ahosniemen mukaan maailmalle yllätys.

Lue myös:

Pojat ovat tyttöjä uskonnollisempia ja voivat heitä paremmin – yhtä selittävää tekijää yllättävälle kehitykselle ei ole

”Me olimme täällä ensin” – Björn Vikström luennoi etnonationalismista, uskonnollisesta toiseudesta ja sovinnosta

Tutkija Heta Hurskainen: ”Pappisvihkimykset Inkerin kirkossa ovat valmistautumista Suomen kirkosta eroamiseen”

”Uskonnot ovat oleellinen osa yhteiskuntaa” – arkkipiispa Tapio Luoma, politiikan tutkija Hanna Wass ja ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed keskustelivat Turussa

Moni Diakin päättävä opiskelija ei suuntaa kirkon töihin – kirkko on nyt uudessa tilanteessa

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkkojen parkkipaikoille rakennetaan nyt vauhdilla sähköautojen latauspisteitä – lain takaraja on vuoden lopussa
Seuraava artikkeliHiljentymistä, arkkitehtuuria ja historiaa – Kotimaa kokosi tiekirkkotärpit kesäreissulle

Ei näytettäviä viestejä