Jos et pääse Nizzaan etkä New Yorkiin, käy Tyrväällä. Sastamalan Art Pappilassa on nimittäin tänäkin kesänä esillä maailmanluokan taidetta.
Yrittäjäpariskunta ja kulttuurin ystävät Kirsi-Marja ja Jarmo Nieminen ovat tuoneet pappilan kivinavettaan kolmen mestarin teoksia ainutlaatuisesta taidegrafiikan kokoelmastaan. Osa teoksista on ensimmäistä kertaa esillä Suomessa.
Leijuvista rakastavaisista ja värikkäistä eläimistä tunnettu Marc Chagall (1887–1985) syntyi juutalaiseen perheeseen Vitebskissä nykyisen Valko-Venäjän alueella, mutta vietti suurimman osan elämästään Ranskassa.
Kivinavetan seinillä on vastassa antoisa kattaus hänen unenomaista symboliikkaansa ja juutalaista perinnettä.
Chagall kirjoitti koko elämänsä myös runoja, joita voi näyttelyssä kuunnella Hannu-Pekka Björkmanin lukemina. Suomennetut runot ovat osa Chagallin elämästä kertovaa videoteosta.
1900-luvun keskeisiin modernisteihin kuuluva Joan Miró (1893–1983) oli katalonialainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja graafikko, jonka perusväreillä leikkivä kuvakieli ja pelkistetyt hahmot tuovat mieleen surrealismin.
Henry Moore (1898–1986) oli puolestaan englantilainen kuvanveistäjä, jota pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä veistotaiteilijoista. Monelle Moore tuo mieleen suuret, abstraktia muotoa lähenevät pulleat naiset. Moni ei tiedä, että hän teki koko uransa ajan myös grafiikkaa ja piirustuksia.
Kaikki kolme ovat 1800-luvun lopulla syntyneitä modernisteja, jotka kokivat kaksi maailmansotaa ja työskentelivät poikkeuksellisen pitkään, 1980-luvulle saakka.
He kaikki kehittivät helposti tunnistettavan persoonallisen kuvakielen, jonka taustalla voi nähdä vaikutteita surrealismista, kubismista ja abstraktista tyylisuunnasta.
ART PAPPILAN luova päällikkö Helimaaria Utriainen pitää Miróta, Chagallia ja Moorea edelläkävijöinä, jotka loivat oman vahvan tyylin.
– He saivat omana aikanaan vahvaa kritiikkiä, mutta kehittivät ilmaisuaan omaan suuntaansa arvostelusta välittämättä.
Utriaisen mukaan on uniikkia nähdä kolmikon teoksia tänä kesänä rinnakkain. Häntä viehättää taiteilijoiden monipuolisuus: maalausten, grafiikan ja piirrosten lisäksi he tekivät myös keramiikkaa ja veistoksia.
Chagall oli tuottelias kuvittaja, joka on kuvittanut myös Vanhaa testamenttia. Niemisten hallussa on yli sadan etsauksen sarja, josta on näyttelyssä esillä kuusi.
Elämänsä loppupuolella Chagall kertoi, että Raamattu on ollut hänelle lapsuudesta saakka inspiraation lähde. Se täytti häntä näyillä maailman kohtalosta ja toi rauhaa.
Saatuaan raamattuaiheisten etsausten tilauksen Chagall matkusti Jerusalemiin imeäkseen sieltä vaikutteita tehtäväänsä varten.
Yksi Chagallin teosten toistuvista symboleista on ristiinnaulittu. Miksi juutalainen taiteilija toisti tällaista aihetta?
Chagall totesi itse, että ristiinnaulittu Kristus merkitsi hänelle juutalaisen marttyyrin perikuvaa. Hän saattoi kuvata Jeesuksen juutalaiseen rukoushuiviin sonnustautuneena ympärillään Euroopan vainoista kärsiviä juutalaisia.
Taidehistorioitsijat ovat arvelleet Chagallin ladanneen juutalaista sisältöä kristikunnan ydinkuvaan, koska uskoi voivansa tällä tavalla tuoda juutalaisten kärsimyksen kristittyjen tietoisuuteen.
CHAGALLIN SUOSIKKIAIHEIDEN joukosta löytyy myös sirkus, jota voisi äkkiseltään pitää kepeänä vastapainona kärsimyksen kuville. Chagall kävi taidekauppias Ambroise Vollardin kanssa usein pariisilaisessa sirkuksessa, jossa taiteilija iloitsi kuin lapsi. 38 litografian Cirque-sarja julkaistiin 1967.
Sirkuskuvatkin nousevat elämän suurista kysymyksistä. Chagall kyseli, miksi hän näkee toistuvasti näkyjä klovneista, ratsastajista ja akrobaateista, ja miksi heidän ehostuksensa ja irvistyksensä liikuttavat häntä. Taiteilija arveli, että sirkus johdattaa häntä kohti sisäisiä muodonmuutoksia, joita hän halusi maalata.
Kenties klovni oli taiteilijan sijaishahmo, ulkopuolinen viihdyttäjä, jonka naamion taakse kätkeytyy surumielinen hahmo. Kiertävien esiintyjien kuvissa voi nähdä myös kaikuja juutalaisesta diasporasta.
Chagallin teosten taivaalla lentäville silleille on sen sijaan olemassa maanläheinen selitys: hänen isänsä hankki perheelle elantoa sillikauppiaan raskaiden tynnyrien kantajana.
Art Pappilan näyttelyyn liittyy myös Marc Chagallista kertova musikaali, jossa taiteilijan elämä ja taide kietoutuvat antiikin taruun Dafnis ja Khloe. Chagall ihastui tarinaan Kreikassa vieraillessaan ja kuvitti myös sen. Tämän sarjan kaikki 42 hehkuvaa teosta ovat esillä näyttelyssä.
Joan Miró, Marc Chagall, Henry Moore – Rakastetut rajojen rikkojat 21.8.2026 saakka Art Pappilassa Sastamalassa.
Lue myös:
Oulun tuomiokirkossa kuuluu avaruuden ääniä miljardien vuosien takaa
Ilmoita asiavirheestä