Voisinpa aina lukea Raamattua oikein
Kotimaan Uutisissa kerrotaan että Raamattua voi lukea väärin, mutta minua askarruttaa kysymys siitä, luenko itse Raamattua oikein. Asiantuntijana kun en voi esiintyä, niin pohdiskelemaan asiaa ryhdyn ihan omin päin.
Raamatun lukemisen aloitin alusta, keskeltä , sekä UT:n alusta. Kuusi lukua päivässä lukien. saan luettua kirjan läpi vuodessa. Sitten voin aloittaa alusta.
Raamatun lukemisessa on se erityinen ominaisuus, että joka lukukerralla voin löytää ihan uusia ja aiemmin huomiotta jääneitä kohtia ja asioita. Otan silloin avukseni ”asiantuntijoiden” kirjoittamia selitysteoksia ja muita käännöksiä. Alleviivaan ja väritän tärkeitä kohtia, jotta löydän ne myöhemmin. Lainausmerkit laitoin, koska Raamatun asiantuntijoita ei oikeasti ole olemassa.
Siitä kuitenkaan en voi olla varma, luenko Raamattua oikein. Haenko sieltä vain lisää tietoa ja nautinko vain siitä, että taas sain luettua tämän päivän läksyt. Vain etsinkö lukiessani Jumalaa ja Hänen tahtoaan. Pyydänkö olla Jumalan puhuttelussa hänen tahtoaan lukiessani?
Sitten on vielä tuo laki ja evankeliumi, joiden keskenään sotkeminen saa aikaan valtavasti vääriä tulkintoja. Rippikoulussa nuori opettelee käskyt ja saattaa tosissaan sen jälkeen yrittää niiden täyttämistä, koska sehän on Jumalan tahto. Käskyt on sitä lakia, mutta Raamatussa on paljon muutakin lakia. Jopa suurin osa . Harmittava asia on, ettei riparilaisille kerrota sitä, että
Raamattu määrittelee myös sen miten lakiin tulee suhtautua. Laille tulee antaa sen oikea merkitys ja antaa sen tehdä sydämissämme se tehtävä , jonka tähden se on meille annettu.
Muutoin käy yrityksellemme köpelösti. Huomaamme varsin pian, ettemme kykene kaikkeen mitä laki meiltä vaatii. Kyse ei olekaan pelkästään tekemisistämme , vaan myös siitä mitä on mielessämme. Tällöin moni riparilainen kokee, ettei usko ole häntä varten. Joku toinen taas luottaa Jumalan armoon ja tekee sen mitä voi. Joku ajattelee, ettei Jumala voi vaatia mahdottomia. Kuka keksii mitäkin selitystä sille, ettei täytä mittaa.
Lain tarkoitus on saattaa meidän omat yrityksemme epätoivoon. Näyttää se tosiasia , ettemme täytä mittaa, vaikka kuinka ponnistelemme. Silloin alamme selittää ja etsiä omia ratkaisuja ja helposti Jumalan meitä varten nimenomaan suunnittelema ratkaisu jää havaitsematta. Näin syntyy lukemattomia erilaisia tulkintoja siitä, mitä Jumala oikeastaan haluaa sanassaan meille sanoa. Mielemme kiinnittyy kaikenlaiseen epäolennaiseen. Alamme etsiä itsestämme kaikkea hyvää, jota meistä voi löytyä vain, jos suljemme silmämme. emmekä katso sitä ilkeyttä ja todellista pahuutta, mitä sisimmässämme on loputtomiin.
Voisinpa lukea Raamattua oikein ja aina etsiä sieltä lääkettä, jota en mistään muualta voi löytää. Etsiä sieltä Armahtavaa Jumalaa, joka on antanut poikansa kuolemaan puolestani
Golgatan keskimmäisellä ristillä ja uskoa , että Hän teki sen minun puolestani. Samalla oppia tuntemaan Jumalaa yhä paremmin ja hänen hyvää tahtoaan meitä kohtaan.
236 kommenttia
Ainahan joku erehtyy hyökkäämään. Silloin ei pidä hyökätä takaisin , vaan voi asiallisesti vain huomauttaa siitä, Näin toimien, se vähenee ja keskustelusta tulee antoisampaa kaikille.
Parrat ovat palstalla pärisseet jop suht. pitkään pohdimttaessa, mitä ihmettä se lapsenkaltaisuus oiken Bibliassa tarkoittaa. No sanalla ei ole modernia hermeneutista konnotaatiota, sillä sillä on mitä todennäköisimmin viitattu niihin ’lapsiin. joiksi Paavalikin tuli vaihtaessaan nimensä S aulus Paulukseksi eli ’pieneksi’ eli ’lapseksi.’ Essealaiset/qumranilaiset nimittäin kutsuivat kokelas- neofyyttejään lapsiksi (paidion), sitten veljiksi (adolphoi) ja kolmannella luokalla lopulta täydellisiksi. (teleios) Tämä kolu piti käydä’ ala-asteelta lähtyienjos mieli päästä Jumalan kuningaskunnan (basileo) kansalaiseksi.
Minäkin vielä tähän ”lapsi” käsitteeseen kommentoin. Ensin täytyy todeta, ettei lapsi ole tyhjä taulu kun hän syntyy maailmaan. Toiseksi olen Sepon kanssa samoilla linjoilla ”lapseus” on myös asemallinen ilmaus, eli oppilas on oppia vailla oleva, ikä ei ole tässä merkityksellistä.
Kristillisen perinteen mukaan jo äidin rukoilu tulevan lapsen puolesta on kasvatusta. (myös islamissa on tämä käytännössä) Kun lapsi kastetaan, alkaa myös Kristillinen elämä. Näin siis on opetettu jo hyvin varhaisessa Kristillisessä Kirkossa (seurakunnassa). Juutalaiset ja 8 päiväisen pojan ympärileikkaus ovat osa myös tätä lähes ikuisuudesta asti jatkunutta perinnettä. Lapsi kasvatetaan Herran tuntemisessa alusta asti.
Lapseutta on myös se, kun vanhempi opettaa nuorempaa, olkoot opettaja ja oppilas iältään vaikka kuinka vanhoja.
”Tulla lapsen kaltaiseksi” on siis laajassa kuvassa ennenkaikkea sitä, että ihminen on kuuliainen opettajalle ja sille mitä sanotaan ja opetetaan.
”Luotettava opettaja” (Rabbi) on merkittävä käsite Lähi-idässä. Kuka tahansa ei voi olla ”isä” vaan ainoastaan se, jolla on valta opettaa. Jeesus mm. opetti kuin Isä, jolla on kaikki tieto, sillä Hän ei ollut kuten kirjanoppineet, jotka opettivat palkan tähden, eivätkä rakkaudesta Jumalaan.
Ajattelen ,että lapsenkaltaisesti mennään Jumalan valtakuntaan sisälle, eikä portilla ruveta kyselemään: miten tämä on muka mahdollista. Ei. Siitä vaan mennään sisälle ja aletaan tutkimaan sitä Jumalan valtakuntaa. Moni ”aikuinen” jää portille jahkailemaan, eikä mene sisälle portista.
Olen tässä yrittänyt oivaltaa sen, mitä AP käsitteellä ajaa takaa. Jos käsitämme asian eri tavalla, niin keskustelussa emme oikeasti kohtaa.
Tätämenoa tämä palsta pääsee viimeistään huomenna luetuinpien blogieni listalle. Miksiköhän se on jakasanut kiinnostaa monia näin pitkään?
Pekka niiiin moni kohta evankeliumissa todistaa ettei ihminen ilman Pyhää Henkeä voi ymmärtää Raamattua, siis ei vain voi, vaikka kuinka lukisi.
Siis tarvitaan uudestisyntymä Jumalan hengestä, mitä tämä tarkoittaa, täydellisesti uutta alkua, ei siis ruumiillisesti vaan mielen uudistuksen kautta, mieli tulee uudistaa Jumalan Sanan mukaiseksi siitä mitä se oli ennen eli kun vaelsi pimeydessä eikä kuullut Jumalaa ja vieläpä Jumala salasi evankeliumin.
Eikö Johaanes käsittäyt tuota, kun kirjoitti luvussa 20 : ”nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika ja että teillä , kun uskotte olisi elämä hänen nimessään.” Johannes on kirjoittanut evankeliuminsa sitä varten, että ihmiset tulisivat uskoon evankeliumia lukiessaan. Nyt AP väität, ettei muut kuin uskovat voi ymmärtää evankeliumin sanomaa. Ei se voi mitenkään olla mahdollista. Muutoinhan kukaan ei voisi tulla uskoon, jollei voisi ymmärtää lukemaansa.
Jos on, niin kuin väität, että vain uskovat voivat ymmärttää Raamatun lauseita. Niin miksi käytät niitä kommenteissasi.? Osoitat kuitenkin sanasi usein , niille, jotka eivät mielestäsi ole uskovia. Miksi siis käytät Raamatun jakeita, joita lukijasi eivät kuitenkaan ymmärrä?
Katollinen kirkko pyrki kesiajalla estämään sen ettei kansa pääse lukemaan omalla kielellään Raamattua. Raamatun kääntämisestä oli seurauksena kuoleman rangaistus. Jopa elävältä poltettiin. Nykyajan teologit väittävät ettei Raamattua voi lukea ilman tulkintaa. Se merkitsee tämän päivän kansalle sitä, etteivät hekään lue, koska luulevat etteivät voi ymmärtää sitä oikein. Et kai sinä AP nyt ole pyrkimässä samaan. Eli siihen, ettei kansa vaan lukisi Raamattua.
AP:lle : emme pysty täyttämään kaikkea mitä Jumala vaatii. Sitäkö tarkoitat faktalla?
Ilmoita asiaton kommentti