Virkavalta ei turhaan miekkaa kanna – entäs kaasusumutinta?

justitia-2638651_1920.jpg

 

Jään suu auki hämmästelemään sanomalehden valokuvaa. Se on otettu lauantaina 3.10.20 Helsingin Kaisaniemessä. Siinä virkavallan edustajat kaasusumuttavat keskellä tietä istuvia ihmisiä suoraan silmille.

Sitten katson kauhistuneena lisää eri kuvakulmista otettuja kuvia. Lopulta katson videon, jolloin kuviin tulee eloa ja ääntä. Kuuluu poliisien kehotuksia siirtyä syrjään tieltä, jalkakäytävälle. Mielenosoittajat eivät liikahda tuumaakaan. Uhittelevat. Poliisi uhkaa käyttää sumuttimiaan. Eräs ulkopuolinen kiiruhtaa virkapukuisten tykö ja pyytää, että poliisi pidättyisi voimakeinojen käytöstä, jolloin poliisi sumuttaa häntä, vie putkaan ja antaa 700 euron sakot.

Tiellä istujia sumutetaan moneen kertaan, sillä tarkoitus on hajottaa muuri ja murtaa vastarinta. Muuri on käytännössä pelkkä hidaste ja vastarinta passiivista. Lopulta poliisit joutuvat kuitenkin kantamaan mielenosoittajat pois ajoväylältä, sillä suihkuttaminen ei tuo toivottua lopputulosta. 51 henkilöä saa kyydin putkaan ja 53 saa sakot.

Sanotaan, että Suomi on vapaa maa, jossa on oikeus osoittaa mieltään. Sisäministerin mukaan Suomi on ja Suomen tulee jatkossakin olla maailman turvallisin maa. Miten kansalaistottelemattomuus tähän suhteutuu?

Minusta välikohtaus oli ikävä, valitettava, murheellinen, vastenmielinenkin. Jeesus sanoi, että joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Kaasusumuttimista hän ei mitään tiennyt, mutta vaikeuksia nekin kantajilleen varmasti tietävät, kun kaikki nykyään tapahtuu tarkoituksellisen korostuneesti livenä, kaiken kansan nähden.

En usko, että sumuttajapoliisit voivat olla ollenkaan ylpeitä siitä, mitä tekivät, etenkin kun kaikki dokumentoitiin valokuvin ja videoin. Ei kai kukaan heistä kehtaa näyttää tallenteita omille lapsilleen kehuen, että katsokaa, lapset, isä tuossa turvaa rauhaa ja järjestystä! Tuossa isä kaasuttelee jo neljännen kerran!

Yhtä vähän sankarillisesta käytöksestä itseään voivat onnitella kansalaistottelemattomat tientukkijat, jotka kieltäytyivät noudattamasta poliisin antamia poistumiskäskyjä. Ellei sankaruutena sitten pidetä sitä, että sai useampaan otteeseen suihkun suoraan silmilleen ja pääsi tällä tavoin jonkinlaisten marttyyrien joukkoon.

Ilmaan jää roikkumaan kysymys, mitä ilmastoasia tästä selkkauksesta hyötyi. Tästä yhteenotosta jää kuitenkin suurelle yleisölle mieleen vain poliisin ylimitoitettu toiminta ja elokapinallisten saama mediahuomio, joka pilattiin poliisia provosoimalla. Tarkoitus ei todellakaan pyhittänyt keinoja. Tarkoitus hukkui, kun käytettiin vääriä keinoja.

 

Katso tästä blogistin tyrmistyttänyt videoklippi:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006659158.html

Kirkko ja kaupunki antoi heti palstatilaa ekokapinallisuusaatteelle:

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/kirkolla-on-vahva-aani-ja-siksi-elokapina-aktivistit-ja-toolon-seurakunta-jarjestavat-ilmastomessun-ymparistokriisi-on-valtava-mutta-jumala-viela-suur#29a51b55

Kuva (lisätty blogikommentin innoittamana): Miekka ja vaaka pruukaavat olla oikeuden symboleja. Kuvan naishahmo on nimeltään Oikeuden jumalatar; roomalaisessa mytologiassa hän on nimeltään  Justitia ja kreikkalaisessa Themis. Oikeassa kädessään Justitialla on miekka, joka symboloi mm. tuomiota; vasemmassa kädessään  hän pitelee vaakaa, jolla on usein viitattu kohtuullisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Miekkaa voidaan pitää hengen aseena, kun etsitään totuutta ja puolustetaan sitä. Justitian silmillä on side osoitukseksi puolueettomuudesta; tuomarikaan ei saa antaa minkään oman ennakkokäsityksensä vaikuttaa tuomioon

PS: Vilkkaan blogikommentoinnin myötä koin tarpeelliseksi lisätä tähän vielä uutisen siitä, millaisesta poppoosta Elokapina-liikkeessä on kysymys. Tässä YLEn uutinen:

https://yle.fi/uutiset/3-11579924

 

  1. Minkälaista sitten oli istua kapinoimassa keskellä helsinkiläistä katua? Facebookhan on helppo lähde löytää henkilökohtaisia todistuksia aiheesta kuin aiheesta. Muuan nuori nainen, jonka nimeä en mainitse, vaikka kirjoittaja oli maapallottanut tekstinsä kaikkien julkisesti luettavaksi, koki asian näin:

    Olin tänään (3.10.) kansalaistottelemattomuusaktiossa. Tää oli mun ensimmäinen, ja meidät koulutettiin siihen. Varauduttiin monenlaisiin skenaarioihin, harjoiteltiin mitä varmaan tapahtuu. Tähän en ois voinu varautua.

    Monta tuntia jatkunut blokki saa tilaisuuden siirtyä Kaisaniemenkadulle ja me juostaan siihen ja istutaan alas, huudetaan ilmastotekoja.

    (Sisältövaroitus: poliisiväkivalta.)

    Sieltä ne tulee, kaasusumuttimien kanssa, ”poliisi käyttää kohta kaasua!”, kaikki jäätyy, mä katson mun kaveria, _mitä helvettiä_, ei tällasta tapahdu, mitä mä teen? Joku sanoo että se sattuu ihan pirusti jos sitä saa, mua pelottaa ekaa kertaa tän aktion aikana, ja me edelleen vaan istutaan. Istutaan ja huudetaan että me haluttaisiin elää kiitos.

    Mä juoksen sivuun istumaan Unioninkadulle, pidän mun ystävää kädestä kiinni, toisessa kädessä rauhanmerkki poliisille. Kaisaniemenkadulla istuvat peittää päätä käsiin ja bannereiden taakse. Sitten niitä sumutetaan, poliisi vetää bannerit naamojen edestä pois että saa suoraan kasvoihin, joku huutaa apua, pelottaa vitusti, sumutuksen tauottua sitä saaneet yrittää avata silmiä ja hengittää, mutta molemmat sattuu aivan liikaa. Ne istuu ja puolustaa meidän oikeutta tulevaisuuteen ja saa siitä kaasua silmiin. Ne saa sitä vielä kolmesti lisää.

    Oon nähnyt paljon vihaisia ihmisiä. Tää oli ehkä pelottavinta. Meillä oli väkivallaton, rauhanomainen mielenosoitus, ja jouduttiin kokemaan sekä väkivaltaa että välitöntä väkivallan uhkaa poliisilta. En vielä oikein osaa kuvata miltä se tuntui.

    Viisi tuntia myöhemmin, kun olin tullut kiinniotetuksi ja ollut kolmatta tuntia putkassa, kohtasin kyllä myös poliisin joka oli meidän puolella. Hän kehui meitä ja meidän toimiamme ja oli selvästi pahoillaan siitä, että joutui kirjoittamaan mulle sakon.

    ”Sä voisit olla mun lapsi, mulla on sun ikäinen tytär… Ja tässä mä istun kirjottamassa sulle tätä lappua.”
    ”No miltäs se tuntuu?”
    ”No täytyy yrittää olla ajattelematta sitä.”
    Sain myös verbaalisen halin, kun hän ei koronan takia kehdannut halata. Toivotti hyvää jatkoa meille.

    Meitä oli tänään tosi paljon. Meitä on huomenna vielä enemmän. Meiltä kaikilta loppuu aika, ja siksi Elokapina.

    • Nuorisoa on niin helppo vedättää mihin hullutuksiin tahansa. Ensin kun on saatu heidät kuvittelemaan, että maailmanloppu on tulossa nurkan takana. Niin sitten syötetään heille kuvitelma, että he voivat sen nyt estää. Ni tokihan he tekevät sen eteen mitä tahansa. Tajuamatta olenkaan sitä, että kansalaistottelemattomuus toimii niiden tavoitteiden esteenä, joita nuoret tahtovat olla ajamassa.

  2. Laitan vielä tämän kommentin tähänkin:

    OMATUNTO

    Maallisen vallan lait eivät ulotu kauemmaksi kuin ruumiiseen ja omaisuuteen ja ulkonaiseen, maanpäälliseen todellisuuteen. Sielua hallitsee näet Jumala itse yksin eikä hän voi eikä tahdo antaa kenenkään muun hallita sitä. Jos maallinen valta julkeaa laatia lakeja sielulle, se tunkeutuu Jumalan valtapiiriin ja kykenee ainoastaan viettelemään ja turmelemaan sieluja. Tämän haluan tehdä niin selväksi, että se on käsitettävä ja että junkkerimme, ruhtinaat ja piispat huomaavat, millaisia narreja he ovat yrittäessään käskyin ja asetuksin pakottaa ihmisiä uskomaan tätä tai tuota.

    Martti Luther, En minä kuole-vaan elän, s. 159, Aurinko Kustannus ja Arkki-kirjat, 2016. WA 11, 262.

Kirjoittaja

Kiuru Hannu rovasti Ruttopuiston
Kiuru Hannu rovasti Ruttopuistonhttp://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121