Valvominen

Jep, Juha. Olen tehnyt sekä taidetta että tutkimusta tästä luomiskertomuksesta. Ja Jaakko Hämeen-Anttila, joka on professori ja Suomen paras islamin tutkija, nii hän on todennut, että juuri tämä kristillinen luomiskertomus on vaikuttanut islaminkin uskoon, niin ett nainen on vaan miehen kyljestä veistetty viettelijä. Eli ihan misogyniaa. Ja jos sääkin oot näitä naispappeuden vastustajia, ni pakko lukee sitä myöte sunkin tekstejä. Ja kuten Osmo tos totes, ettet ole teologi. Ilmeisesti vaan Weljiltä saanu propagandista selitystä.

Juha. Et vastannut, missä Pyhän Raamatun jakeessa sanotaan, että Aatami oli pappi. Minä en löydä sellaista heprealaisesta alkuperäisestä enkä suomalaisesta käännösraamatustani.

Pakko kai jankuttaa, kun ei uskota. Ensimmäisen kerran Pyhässä Raamatussa on sana pappi (hepr. kohen) kohdassa 1. Moos. 14:18, missä sitä käytetään Salemin kuningas Melkisedekistä. Aadamin kohdalla ei pyhissä kirjoituksissa missään mainita hänen olleen Jumalan pappi.

Osmo, pappi -sanaa ei Raamatusta Aatamin yhteydestä löydä. Sen sijaan on selvät käskyt Jumalalta ja liitto, jonka Eeva ja Aatami kuitenkin rikkoivat. Itse pidän Aatamia pappina. 1. Moos. 4:ssä kerrotaan, kuinka Kain ja Abel uhrasivat Herralle. Itselleni on aika selkeä kuva siitä, että Aatamista lähtien on joku aina hoitanut papin tehtäviä.

Juha. No jos mennään sitten siihen jälkikasvuun. Aatamillahan ei tiettävästi ollut muita poikia kuin Kain ja Aabel. Olivatko molemmat mielestäsi pappeja (kohen) vai vain toinen? Eihän niitä aviottomia lapsiakaan Aatamilla voinut olla, kun ei ollut muita naisia kuin se Eeva. Ja sinäkinhän olet tietenkin pappi, koska olet Aatamin ja Eevan jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, kuten minäkin.

Osmo, Aatamilla ja Eevalla oli useita lapsia. Kolmas poika oli Seet. Kainin uhria Jumala ei hyväksynyt.

Hyvä Juha. Seet pääsi minulta unohtumaan. Ja tytöt eivät tietenkään olleet pappeja. Harjottikohan se ehkäisyä, kun eli 930 vuotta eikä niitä sikiöitä tullut enemmän?

Taasa muutama mielipide Juhan oivaltavien kysymysten äärellä.
Hengellisen valvomisen ymmärrän tarkoittavan omantunnon äänen herkkää kuuntelemista, niin että kiusauksen tullen osaisimme hakeutua Kristukselta apua ja voimaa etsimään. Joskus tämä saatta onnistuakin, mutta kyllä jokainen meistä myös lankeilee. Silloinkin on kiiruhdettava Kristuksen luo uutta armoa pyytämään.
Valitettavasti ihmisluonto on sellainen, että on helpompi nähdä roska toisen silmässä kuin hirsi omassa silmässä.
Jeesus kehottaa valvomaan, koska lähtömme hetki on meiltä salassa ja kuolema voi yllättää.
Valossa eletään kun yhteys Kristukseen on auki. Silloin elämässä on perusturva ja toivo. Pimeydessä eletään erossa Jumalasta, epätoivon ja ahdistuksen vallassa. Ja kun ahdistusta koetetaan tukahduttaa väärin keinoin, se vain lisääntyy.

Yrjö, kiitos erinomaisesta kommentista! Kuinka helppoa on osoittaa kaverille hänen ”syntejään” ja omat yritämme lakaista maton alle; hyväksymmekö Raamatun kokonaan vai ainoastaan meille mieleiset osat vai pilalle tulkittuna?

Sonja tuossa taisi sanoa, ettei Juha ole teologi, vaan ainoastaan Weljilta propagandistista tietoa saanut… jne.
Luther sanoi kerran, että ”vasta ahdistukset tekevät teologin”. Näen Juhan kirjoituksissa ahdistusten tuomaa viisautta, jota mikään humanismi ei korvaa. Siinä mielessä Juhassa on enemmän teologia kuin kenessäkään ajan henkeen skrivaavassa maisterissa…’
Saisimmeko aina niin runsain mitoin neuvoja jakavalta Osmolta kuulla, milloin hän on tullut elävään uskoon ja miten se tapahtui?