”Rauhanyhdistys EI voi korvata yhteiskunnan tukea”

Kotimaa 4.7.2013:

”Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys (SRK) kertoi lauantaina järjestämässään toedotustilaisuudessa kiinnitttävänsä entistä enemmän huomiota lapsiperheisiin. Paikalle kokoontunut liikkeen johto katsoi erityisesti perheiden varhaisen tukemisen tarpeen lisääntyneen. SRK on suviseurojen pääjärjestäjä ja vanhoillislestadiolaisen liikkeen kattojärjestö.

SRK:n pääsihteerin Tuomas Hännisen mukaan perheiden tuen tarve on kasvanut yhteiskunnan palveluiden heikennyttyä viime vuosina. Hänninen toteaa, että myös lisääntyneet vapaa-ajan haasteet ja lasten harrastusten kasvava määrä asettavat paineita vanhoillislestadiolaisille perheille.

– Menemiset ovat lisääntyneet ja perheiden yhdessä olemisen aika on vähentynyt.

SRK:n työvaliokunnan jäsen Hannu Kallunki viittasi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajan Terttu Savolaisen puheeseen suviseurojen avajaisissa. Savolainen painotti nuoren polven merkistystä pohjoisen alueen kehityksessä.

– Parasta lastensuojelua on varhainen tukeminen. Harvassa kunnassa on kuitenkaan saatavana matalan kynnyksen apua, jos ongelmia ei vielä ole. Rauhanyhdistys ei kuitenkaan voi korvata yhteiskunnan tukea, Kallunki vetosi päättäjiin.”

 

Perheiden tukemisen tarve lisääntynyt, kun yhteiskunnan palvelut ovat heikentyneet.  Tämä on varmasti totta. Itse kuuluin siihen onnelliseen osaan suurperheydessäni, että sain alusta loppuun asti ihan hirveän paljon tukea yhteiskunnalta kodinhoitajien ravatessa meillä tie kuralla. En tiedä, miten minun ja perheeni olisi käynyt ilman heidän apuaan. Olen usein hirvitellyt, miten nykyisille suurperheille käy, kun heillä ei ole samaa mahdollisuutta saada kodinhoitoapua, just yhteiskunnan palveluiden heikennyttyä tältä osin. Noh, nyt asia on havaittu ihan vl-liikkeen johtoa myöten ja se hyvä. Jotain tarttis tehdä, mutta mitä?

Ainoa asia, mikä oikeasti toisi avun tilanteeseen, on väärä, joten älkäämme puhuko nyt siitä, vaan miettikäämme kaikkia muita keinoja, joittenka avulla suurperheydestä selvittäisiin tänä päivänä mahdollisimman vähäisellä uhrimäärällä. Sallittuja keinoja ja konsteja.

Ensin tuo yhteiskunnan palveluiden lisääminen. Onko yhteiskunnan otettava vastuuta ehkäisykiellon takia tapahtuvista seuraamuksista? Onko yhteiskunnan siis tuettava vanhoillislestadiolaisten lisääntymisoppia? Periaatteessa yhteiskunnan varhainen tukeminen tässäkin tapauksessa on yhteiskunnalle hyödyllistä, jotta tasapainoisen uuden sukupolven kehittyminen mahdollistettaisiin. Näin ollen valtio saisi lisää kunnollisia veronmaksajia ja kansalaisia.

Mitä pitäis ajatella lisääntyvästä lasten harrastusten määrästä? Pitäisikö vl-perheiden suosiolla luopua niistä, jotta ne eivät kuormittaisi perheen arkea liikaa? Toisaalta, jos lapsilla ei ole mielekästä tekemistä, ne helposti riehuvat ja kinastelevat ja sekin kuormittaa perheen arkea melkoisesti. Hyvällä harrastuksella on hyviä vaikutuksia elämään, se kohottaa itsetuntoa ja auttaa usein myös kouluaineiden kanssa selviämisessä. Mutta jos harrastukset selkeästi uuvuttavat vanhempia, niin varmaan olisi lasten hyvä luopua niistä. Vai olisiko?

Oma kokemukseni tuosta perheen yhteisestä ajanvietosta on se, että mun ikäluokka ja nuoremmat, on viettänyt paljon enempi aikaa lastensa kanssa, kuin vanhempieni ikäluokka. Mun vanhemmat eivät ole koskaan olleet, jutelleet ja kulkeneet retkillä sun muissa paikoissa niin paljon kuin me olemme tehneet omien lastemme kanssa. Siinäkö osasyy omaankin uupumukseen? Toisaalta, vielä vähemmin olisin kestänyt 24h/7vrk/25v oleskelua neljän seinän sisällä.

Tuo, että puhutaan vanhempien ”väärästä” ajankäytöstä tai tekemisistä lastensa kanssa, on aika kamalaa syyllistämistä. ”Ei suurperheiden vanhemmat ennen noin uupuneita olleet, sitä elettiin eri tavalla ja elämä oli monin verroin vaatimattomampaa.” Eli ratkaisu uupumukseen haetaan entisvanhasesta vaatimattomasta elämästä, jolloin elettiin ja öllöteltiin ilman sen kummempaa suunnitelmallisuutta ajankäytön suhteen ja puettiin sellaisia vaattehia päälle, kuin joku sattui lahjoittamaan jne. Sitten vielä nämä ihmiset, jotka peräänkuuluttavat entisvanhasta elämäntapaa, eivät ihan varmasti itse suostuisi sellaiseen. Siihen pitää suostua silloin kun se edesauttaa suurperheyden toteutumista vähällä vaivalla.

Nythän on myös niin, että jos vanhemmat laiminlyövät lastensa kasvatusta entisvanhaseen -siinähän ne menee sivussa- tyyliin, yhteiskunta saattaa joutua puuttumaan asiaan. Lapsia pitää kasvattaa, niistä pitää huolehtia. Nykyvanhemmat tajuavat ehkä paremmin senkin, minkälaisia kaikkia ikäviä vaikutuksia lapsille ja heidän aikuisuuteensa on sillä, jos he eivät saa asianmukaista huolenpitoa osakseen. Asioista puhutaan ja kirjoitetaan niin paljon nykyään, että vanhemmat ovat tietoisia näistä asioista. Enää kaikkia asioita ei selvitellä piiskalla ja remelillä, se on jo lainvastaistakin.

Tahtoo siis sanoa, että jos vain itsekkäästi menelis ja tulelis suurperheen äitinä, toteuttais itseään ja antais lasten pärjätä siinä sivussa, niin eihän sitä pakosti niin paljon hommassa uupuisi. Tunnolliselle vanhemmalle jo yhdenkin lapsen kasvattaminen on niitä vaativimpia hommia elämässä. Eräs vl-isä sanoi, että hänelle useamman talon rakentaminenkin on ollut helpompaa kuin lastenkasvatus.

Mutta ”elämää  ei ole luvattukaan helpoksi” ja helppoa elämää ei vl-opin mukaan lapsirajoituksen avulla saa edes havitella, joten unohtakaamme puheet siitä. Muilla elämän osa-alueilla kaikenlaiset apuvälineet ja elämää helpottavat asiat ovat ihan sallittuja.

Onko sinulla hyvä lukijani ratkaisua tai Niksi-Pirkan tyylistä niksiä avuksi suurperheiden vanhemmille, kun he meinaavat uuvahtaa lapsikatraansa kanssa? Muista: e-alkuinen sana ei käy ratkaisuksi.

Hyvä asia tuossa Kotimaan kirjoituksessa on se, että nyt myönnetään avoimesti se, että suurperheet eivät saakkaan jaksamiseensa apua Jumalalta, vaan että myös yhteiskunnan avulla ja muilla järjestelyillä on asiaan oma merkityksensä. Mutta toivoisin kyllä noihin SRK:n pohdintaporukoihin hameväkeä mukaan, jotta lähestyminen lapsiasian ongelmiin ei olisi niin ilmeisen laskelmoiva, kylmä ja tunneköyhä. Se on kaukana arkitodellisuudesta ja ahdistuksen ja tuskan ymmärtämisestä lapsirumban pyörteissä.

Oikeasti monien perheiden kohdalla varhaisetkaan tukitoimet eivät auta. Ja tämän tosiasian mainitseminen ja myöntäminen lehden kirjoituksessa olisi ollut erityisen tärkeää. Taas mentiin heikoimpien sisarten ja veljien ohitse tosta noin vain.

 

 

 

 

 

  1. Kommentti s-postini kautta:

    ”Suomessahan suurperheisyys keskittyy nykyään pääosin lestadiolaisiin ja jonkin verran maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Molemmissa taustalla on uskonnollinen vakaumus.

    Yhteiskunnan ja sen vaatimusten muuttuessa tulisi suurperheiden kanssa selviytyminenkin selvittää. Selviytymiskehitys kuuluu mielestäni lähtökohtaisesti lestadiolaisille itselleen. Toki selvitystyössä on hyvä käyttää kaikkea asiantuntija-apua, mitä tarvitaan. Omassa joukossakin on paljon asiantuntijoita ja ammatillista osaamista, mutta ennenkaikkea omakohtaista kokemusta asiasta.

    Nyt tarvittaisiin SRK:n toimesta elin, joka ottaisi sydämenasiakseen suurperheiden selviytymisoppaan kehittämisen asiantuntijavoimin.

    Oleellinen lähtökohta on, että ns. 70-luvun harha-ajan käsitykset oikaistaan, jotka julmuudessaan ovat raskauttaneet lukemattomia uskovaisia perheitä ja edelleen raskauttavat, ellei asioita selvennetä selkokielisesti ja avoimesti.

    Tarkoitan esim. vakavasti sairaiden, uupuneiden ja mielisairaiden äitien synnyttämispakkoa.

    Erityisen tärkeää on pohtia perimmäinen kysymys siitä, onko ennalta ehkäisy oikein vai väärin tällaisissa tilanteissa ja mihin se perustuu.

    Voi miettiä perinpohjin, onko kenties Jumalan sallimaa, että liikakansoitettu maailma on keksinyt hoitotavan ehkäistä lapsen alku, ennenkuin se on alkanutkaan.

    Mihin perustuu alkamattoman elämän ehkäisyn rinnastaminen aborttiin – on ongelman ydinkohtia.

    Uskovaisten perheiden elämä ja turvallisuuden kokeminen ei nojaa Jumalan hoivaan ilman ajallisen yhteiskunnan apua. Jumala on järjestänyt lääketieteen saavutukset avuksemme – myös väsyneiden ja sairaiden äitien ja perheiden jaksamiseksi.

    Harha-ajan miesten käsitykset myös näissä asioissa pohjasivat vanhaan, täysin toisen yhteiskunnan ja heidän henkilökohtaisten käsitystensä varaan. Nyt on eri maailma eri vaatimuksineen ja julma piittaamattomuus äitien hyvinvoinnista ja lasten kehityksestä on kaikkien yhteinen asia.

    Emme voi sallia sellaisen julmuuden jatkuvan keskellämme.

    Tämä selvitystyö voisi olla kulmakiviä harha-ajan ja hoitokokousvuosien todellisessa hoitamisessa, perkaamisessa.

    Miksi tällaista tarvitaan?

    Siksi, että KAIKKI uskovaiset perheet voisivat tuntea, että saavat helpotusta ja apua, kun sairaus ja uupumus uhkaa ja saavuttaa.

    Ei uskovaiset ole vain superäitejä ja superisiä upeine lapsilaumoineen suviseuroissa juhlamielellä talostelemassa. Arki ja todellisuus voi olla aivan toiselta planeetalta.

    Tämä kysymys kannattaa erikseen arvioida vertaamatta vaikkapa epäuskoisten alkoholistiperheiden selviytymiseen. Se on kokonaan toinen asia.

    Nyt vain SRK:n toimesta pätevä toimikunta pystyyn, joka ottaa sydämenasiakseen tämän ajan perheiden selviytymisoppaan suunnittelun ja käytännön toteuttamisen. Kaikki on valmista, ei kuin vain tekemään. Päivämiehen nettiversio tulee olemaan hyvä apuväline ajantasaisten viestien levittämiseen työn tuloksista kaikkialle.

    Tähän työhön sisältyy Jumalan hyvä tahto meitä kaikkia kohtaan ja voimme pyytää jokainen Hänen parantavaa ja hoitavaa johdatustaan selvitystyöhön.”

  2. Tuhannet kiitokset noista todella hyvistä kommenteista! Kertakaikkiaan! Kyllä niin monella vl-vanhemmalla olisi hyviä ajatuksia kehiin, jos he vain uskaltaisivat täällä kommentoida. Noh, mun kautta se onnistuu, toivottavasti jonain päivänä ihan omalla nimellä. Mutta hyvä näinkin Otan mielelläni vastaan lisää kommentteja.

    Nyt puhuvat vl-NAISET!!! Ne kun uupuivat siitä porukasta, joka tätä asiaa pähkäili.

  3. Postilloja -linkin takaa löytyy tämmöinen kirjoitus:

    http://postilloja.blogspot.fi/

    ” Ehkäisykielto on ihmisoikeusongelma

    Ehkäisykiellolle on varmasti paljon perusteita, mutta ainakaan
    Raamatusta niitä ei vaikuta löytyvän. Siksi Raamatusta etsitäänkin mitä
    kohtia milloinkin ja häkellyttävällä mielikuvituksellisuudella
    väännetään ne ehkäisykiellon perusteiksi. Ehkä tyypillisin esimerkki on
    Jeesuksen sanat ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni”. Jeesus ei kyllä
    siinä kohdassa puhu ehkäisystä, mutta sillä ei näy olevan väliä.

    Kun Raamatusta yritetään etsiä ehkäisykiellolle perusteita, joita siellä
    ei ole, jälki on rumaa. Ehkäisykiellon järkähtämättömällä
    puolustamisella tehdään väkivaltaa monille perheille, missä voimat
    ovat loppuneet jo ajat sitten, ja missä sen kummemmin vanhemmat
    kuin lapsetkaan eivät voi hyvin. Heitä vanhoillislestadiolaisuuden
    vahvat miehet (ja naisetkin) vaativat vain jaksamaan lisää.
    Ehkäisykiellon järkähtämättömällä puolustamisella tehdään väkivaltaa
    Raamatulle, jonka lauseita väännellään ja irrotetaan asiayhteydestä,
    jotta ehkäisykielto saataisiin näyttämään raamatulliselta.

    Herätysliikkeelle on tärkeää, että ehkäistä ei saa. Vähintään yhtä
    tärkeää sille on näyttää, että Raamattu on sen ylin ohje. Siksi nämä
    kaksi asiaa, ehkäisykielto ja Raamattu, on saatava yhteensopiviksi
    hinnalla millä hyvänsä. Mikään ei näytä liikkeen vahvoille miehille
    olevan pyhää, kun puolustetaan SRK:n hegemoniaa, systeemiä jota he
    irvokkaasti kutsuvat Jumalan valtakunnaksi. Heille ei tulisi
    mieleenkään tutkia Raamattua avoimin mielin, kohdata ehkäisykiellon
    kanssa helvetillisiin paineisiin joutuneita, nurkkaan ajettuja äitejä ja
    isiä, ja pohtia sen pohjalta ehkäisykieltoa, ja sitä onko liikkeen opetus
    tässä asiassa oikein, vai pitäisikö sitä kenties muuttaa. Liekö syynä se
    analyysi, jonka liikkeen voimahahmoihin kuuluva Seppo Lohi aikanaan
    lipsautti, että liike kuolisi pois, jos ehkäisy sallittaisiin.

    Aikanaan menneinä vuosikymmeninä vanhoillislestadiolaisuudessa
    pohdittiin ehkäisyn oikeellisuutta aivan asiallisesti, mutta 70-luvulta
    lähtien liike on näyttänyt olevan kykenemätön minkäänlaisiin
    pohdintoihin. Se kykenee vain huutamaan omat korvat suljettuina
    omia sementoituja totuuksiaan ja omaa erehtymättömyyttään.

    Yhteen keskeiseen perusteluun ehkäisemättömyysopetuksessa on
    hyvä syventyä tarkemmin. Jos ihminen ehkäisee, eli vl-kielellä ”ei ota
    kaikkia lapsia vastaan”, hänen katsotaan syyllistyneen murhan syntiin,
    jossa uhrina on syntymätön lapsi. Tässä ajattelussa Jumala on siis
    luonut jo lapset, jotka odottavat vauvavarastossa, että vanhemmat
    ottaisivat heidät vastaan. Jos heitä ei oteta vastaan, Jumala tuhoaa
    heidät. Ehkäisemällä siis puututaan Jumalan luomistyöhön.

    Päivämiehessäkin on aikanaan kirjoitettu ehkäisystä näin: ”Millä
    oikeudella minä, ihminen, voisin sanoa, ettei jollakin perheemme
    jäsenellä olisi ollut oikeutta syntyä tähän maailmaan? Millä oikeudella
    minä voisin päättää, että mahdollisesti perheeseemme vielä
    syntymättömillä lapsilla ei olisi oikeutta syntyä…”

    Tätä syytöstä ovat monet ehkäisyä harkitsevat ja käyttävät
    vanhoillislestadiolaiset vanhemmatkin joutuneet kuulemaan.

    Tällaisessa ajattelussa on samalla todettava, että koska kaikki lapset
    on jo luotu, ja he odottavat vain varastossa vastaanottamista, niin
    ylipäänsä kaikki toiminta mikä ei johda maksimaaliseen
    lisääntymiseen ja maksimaaliseen yhdyntöjen määrään, on Jumalan
    luomistyöhön puuttumista ja syntymättömien lasten murhaamista.

    Siksi tällä perusteella ehkäisyä vastustavien ihmisten on myös
    todettava, että yhtä tuomittavaa on olla aloittamatta seksielämää heti
    sukukypsyyden jälkeen. Vai miksi on sallittua olla ottamatta vastaan
    sitä lasta, joka olisi syntynyt vaikka 15-vuotiaalle tytölle? Vastaukseksi
    ei riitä, että tämänikäinen tyttö ei ole vielä valmis äidiksi. Ei moni
    ehkäisyä harkitseva suurperheen äitikään ole vielä valmis uuden
    lapsen äidiksi, mutta silti häntä kielletään turvautumasta ehkäisyyn.

    Jos suurperheen äidin ehkäisy on uskon ja luottamuksen puutetta
    Jumalan johdatukseen, niin kai myös seksielämän lykkääminen 18-
    vuotiaaksi asti on sitä. Jokainen hedelmöittymätön munasolu ja
    käyttämätön siittiöhän on murha, ja jokainen käyttämättä jätetty
    hedelmöittymismahdollisuus on puuttumista Jumalan luomistyöhön.

    Samoin olisi puolustettava moniavioisuutta. Moni nainenhan haluaisin
    puolison ja/tai lapsia, mutta ei löydä miestä. Yksiavioisuudessa
    raskauden aikana miehen sukusoluja menee miljoonittain hukkaan.
    Taas jää syntymättä monia Jumalan luomia lapsia. Heidätkin tulisi
    ottaa vastaan, koska kaikki lapset tulee ottaa vastaan. Siksi
    moniavioisuus olisi myös otettava vanhollislestadiolaisuuden
    opinkappaleisiin. Raamatussakin on esimerkkejä moniavioisuudesta,
    joten se olisi myös raamatullista. Ylipäänsä miehen sitominen yhteen
    naiseen ja naisen sitominen yhteen mieheen johtaa siihen, että moni
    lapsi jää syntymättä.

    ”Kaikki lapset on otettava vastaan” -argumentaatio paljastuu
    viimeistään siinä vaiheessa aivan hirvittäväksi harhaopiksi, kun
    todetaan että se todellakin tarkoittaa kaiken hedelmöittymiseen
    johtavan toiminnan toteamiseen oikeaksi. Samalla kaikki
    hedelmöittymisen estävä toiminta on todettava murhaksi ja Jumalan
    luomistyöhön puuttumiseksi. Silloin esimerkiksi seksistä
    kieltäytyminen kaikissa tilanteissa on Jumalan luomistyöhön
    puuttumista.
    Jopa sarjaraiskaaja voisi osoittaa raiskausten tuloksina syntyneitä
    lapsiaan ja kysyä, kenellä heistä ei olisi ollut oikeutta syntyä. Jos
    ohjenuorana olisi tämä ”kaikki lapset on otettava vastaan” niin emme
    voisi tuomita hänen tekojaan. Hänhän olisi ollut toteuttamassa
    Jumalan luomistyötä, ollut ottamassa vastaan syntymättömiä lapsia.

    Näin uskallan sanoa, että ehkäisykiellon perusteleminen sillä, että
    Jumala on luonut jo kaikki lapset vauvavarastoon, ja meidän tehtävä
    on vain ”ottaa kaikki syntymättömät lapset vastaan”, on täyttä
    humpuukia ja Jumalan sanan karmeaa vääristelyä.

    Mitään vauvavarastoa ei ole. Ei ole mitään Jumalan luomia
    syntymättömiä lapsia. Jumala luo lapsen vasta äidin kohdussa. Jollekin
    pariskunnalle Jumala luo vain kaksi lasta, ja jos he eivät enää saa
    kolmatta, Jumala ei ole enempää luonut, riippumatta siitä onko
    taustalla ehkäisyä vai ei. Yhtään Jumalan luomaa lasta ei silloin jää
    syntymättä.

    Ja jos kaikkivaltias Jumala haluaa luoda vielä yhden lapsen, niin
    luuletko että e-pilleri, kierukka tai sterilisaatio estävät Jumalaa? Ei
    varmasti, sillä hänhän on kaikkivaltias.

    Uskovainen vanhempi

Kirjoittaja

Ilola Vuokko
Ilola Vuokko
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.