Vakavan äärellä

Kuoleman todellisuus tuntuu koskettavan uudella tavalla pandemian ja ympäristötuhon aikakaudella. Riku Siivosen Täydellinen elämä -radio-ohjelmasarjan aiheena oli eilen Täydellinen kuolema. Haastateltava oli monisairas ja usein kuoleman porteilla käynyt mies. Hän tunnusti pelkäävänsä kuolemaa kuollakseen.

Pelon syynä ei ollut niinkään kivun tai luopumisen pelko vaan tietoisuus omasta syntisyydestä ja tästä seuraava epätietoisuus siitä, miten hän kestää Jumalan viimeisellä tuomiolla. Hän kuvasi syntisyyttään, missä kaikessa on rikkonut tietäen Jumalan tahdon, mutta vielä enemmän, mitä kaikkea hän on tehnyt tietämättään Jumalaa vastaan. - Nyt myös haastattelija alkoi ahdistua: Hän tunnusti lykänneensä ajatusta kuolemasta, mutta nyt alkoi hänkin pelätä sitä. Molemmat kertoivat olevansa kristittyjä ja kirkon jäseniä. Heille tuonpuoleinen elämä tämän elämän jälkeen oli vähintään huomioon otettava vaihtoehto, jossa ratkaisevaa oli vastuu omasta elämästä Jumalalle, elämän antajalle.

_ _ _

Oli havahduttavaa kuulla YLE:n ohjelmassa näin suoraa puhetta uskon keskeisistä kysymyksistä, synnistä, tuomion odotuksesta ja kadotuksen pelosta, erityisesti kun kyse ei ollut edes nk. uskonnollisesta ohjelmasta. Usein jälkimmäisten anti jää kevyemmäksi. Riku Siivosen haastattelema henkilö ei edustanut uskon kevytversiota, jossa kysymykset ihmisen vastuusta Jumalan edessä, synnin kadottavasta voimasta ja ikuisen elämän todellisuudesta on häivytetty. Silloin jäljelle jää tämänpuoleinen ja pyrkimys vapauttaa ihminen Jumalan pelosta sekä samalla ahdistuksesta.

Mutta kuinka uskon kevytversio vastaa ihmisten syvimpiin kysymyksiin, jos ja kun kuoleman pelkoa ja siitä kumpuavaa ahdistusta on mahdollisesti enemmänkin ihmisten mielissä? Onko tunnistettu varsinaisesti ahdistuksen syytä - ja ennen kaikkea kirkon vastausta siihen? Pelkkä terapiapuhe ei auta silloin, kun ihminen seisoo kasvokkain kahden majesteetin, kuoleman ja Jumalan edessä. Syvä ja parantumaton ahdistus voi seurata kokemuksesta, että kuolema ja Jumala uhkaavat hukuttaa syntisen.

Jäinkin kaipaamaan ohjelmasta sen varsinaista pihviä, joka olisi vastaus hieman kummalliseen otsikkoon Täydellinen kuolema. Tuskin nimittäin hirmuinen tuomion odotus edustaa täydellistä kuolemaa?

_ _ _

Kristinuskossa on kuitenkin vahva lääke syntiä ja kuolemaa sekä rangaistuksen pelkoa vastaan: ilosanoma armosta. Tämän sunnuntain (4. sunn. helluntaista) teksti sanoo sen harvinaisen selvästi:

"Jumala on eläväksi tehnyt teidät, jotka olitte kuolleita rikkomustenne ja syntienne tähden. Ennen te elitte niiden vallassa tämän maailman menon mukaan, totellen avaruuden henkivaltojen hallitsijaa, sitä henkeä, joka yhä vaikuttaa tottelemattomissa ihmisissä. Heidän joukossaan mekin kaikki ennen elimme noudattaen oman luontomme haluja ja tehden niin kuin ruumiimme ja mielemme tahtoivat, ja näin olimme luonnostamme vihan alaisia niin kuin kaikki muutkin. Jumalan laupeus on kuitenkin niin runsas ja hän rakasti meitä niin suuresti, että hän teki meidät rikkomustemme tähden kuolleet, eläviksi Kristuksen kanssa. Armosta teidän on pelastettu." (Ef 2:1-6).

Kun kerran armon lopputulos on, että ihminen pelastuu synneistään, eikö samaan tulokseen päästä julistamalla, ettei ole syntiä eikä kadotusta? Tämä asiassa oikaiseminen ei johda kuitenkaan hyvään, koska se sivuuttaa pahan todellisuuden, ihmisen vastuun, Kristuksen tuoman sovituksen ja Jumalan hyvyyden. Ihmiselle voi syntyä väärä ajatus, että hän pelastuu oman hyvyytensä ansiosta, eikä mitään pahaa ole - toinen on vain heikompi toista. Itse asiassa tämän kaltainen uskomus tuntuu vahvistuvan.

Monet ovat kuitenkin ajattelevia ja näkevät syvemmälle. Heidän omatuntonsa osoittaa synnin todeksi, samoin kuin oman vastuun, jota ei voi paeta. Siitä seuraa hirmuinen tuomion odotus (Hepr. 10:27). Jumalan armo voi kuitenkin kääntää sen sisimmän rauhaksi ja pelastuksen toivoksi.

_ _ _

Miten Jumalan armo ja sitä kaipaava ihminen voivat kohdata? Miten ihminen löytää armon? Tämä on oma laaja kysymyksensä, jonka teologisia ulottuvuuksia en edes yritä tyhjentävästi avata. Siihen on reformaation kirkoissa ainakin kolme vastausta. Reformoidut ajattelevat, että jotkut on ennalta määrätty pelastukseen. Evankelikaalit puolestaan ajattelevat, että ihminen tekee uskonratkaisun ja ottaa Jeesuksen vastaan omakohtaisena Vapahtajana.

Katoliset ja ortodoksit katsovat, että ihminen pelastuu kirkossa osallisena sakramenteista, joiden kautta Pyhä Henki toimii. Luterilaisuus liittyy tähän ajatteluun. Philipp Melancthonin 1530 laatiman Augsburgin tunnustuksen mukaan: "jotta saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja
sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee." (CA V). Tämä usko ottaa vastaan pelastuksen ja tuo rauhan Jumalan kanssa.

Evankeliumin aarre on löydettävissä aina uudelleen. Sitä kaivataan. Siksi me kristittyinä emme voi väistää tehtäväämme julistaa evankeliumia Kristuksesta ja syntien anteeksisaamisesta.

47 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Vespasianus rohkaisi sotureita, että jalompaa on kuolla, kun miekka erottaa sielun ruumiista, kuin tulla vanhaksi ja raihnaiseksi ja menettää samalla miehuutensa. Lisäksi hän lupasi sotureille jotka kuolivat, ikuisen nimen muistamisen, ja niille jotka sattuivat pelastumaan vastapuolen käsistä, hän lupasi johtavia paikkoja, eli ylennyksiä, esimiehiksi ja joukkueiden johtajiksi. Eikö tämä toimi vieläkin puolustusvoimien tapakulttuurissa.

    Lisäksi hänellä oli ajatus, että veri pitää maksaa verellä, kun hän sanoi: ’Vaikka te nyt olettekin vuodattaneet sunsaasti juutalaista verta, olette te antaneet vasta pienen vastalahjan sodan jumalalle. ’

    Kuoleman pelko liittynee varhaisiin sotakokemuksiin, kuolema saattoi olla hyvin kivulias ja jopa pitkäaikainen kehnoista aseista johtuen. Jos sai miekan tai keihään piston ja menetti toimintakykynsä, ei siihen kuitenkaan heti kuollut, saattoi kestää päiviä kauheissa kivuissa ja verenvuodatuksessa, tai vastapuolen kidutettavaksi joutumisessa, ennenkuin kuolema tuli pelastajaksi. Kauhutilanteissa kuolema on nimenomaan pelastaja, tuskat ja pelot loppuvat. Monet toivovat siinä tilanteessa, jopa armokuolemaa kun mitään toivoa ei enää ole.

    Haavoittuneen jääminen vastapuolen vangiksi tiesi aina hirvittävää kohtaloa, siksi haavoittuneet on yritetty kuljettaa pois, vaikka olisi hengen lähtö lähellä. Ikäänkuin ” Kaveria ei jätetä. ” hengessä. Kirkko saattoi kehitellä tästä helvetinpelon ja muka pelastamisen sieltä, kunhan vain on jäsen ja puolustaa kirkkoa. Ihminen on nykyisin kuulemma hyvin haavoittuvainen ja heikko.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Viimeinen tuomio

    Tuomion talo on peräisin Egyptistä, se selviää egyptiäisestä kuolleiden kirjasta. Vainajan sydän punnittiin Maatin sulkaa vastaan. Jos sydän oli höyhenenkevyt katsottiin vainajan noudattaneen Maatin lakia ja elevan vilpitön mieleltään, joten hän sai jatkaa matkaa Anubiksen johdattamana, Anubiksella oli Ankh, eli egyptin risti, joka oli avain tuonpuoleiseen.

    Jos ei läpäissyt testiä, silloin joutui tätä varten olevan hirviön syömäksi, eli katosi. Ja tietysti hirviön oli pakko aina silloin tällöin saada ruokaa, eli kaikki eivät selvinneet. Mutta onneksi se oli vain tarinaa, joka kuitenkin löytyy vielä Koraanista ja siihen pitäisi uskoa, muuten ei ole uskovainen vaan, – niin- , mitä ne muut sitten ovatkaan. Järkitolikoita varmaankin.

    Tulen rangaistus voi tulla roviolla polttamisesta tai siitä, että muutamat islamistit ampuvat tulipalloja ja sytyttävät tulipaloja. Tulipallojen käyttöä sota-aseena on tietysti harrastettu aikaisemminkin, eihän täällä juuri mitään uutta ole.

    Hankalin muutettava on se, kun uskotaan, että Jumala toimii ihmisen kautta, ja mitä tahansa ihmisen keksimää hirvitystä voidaan sanoa jumalan teoksi, joka tapahtuu kohteen syntien takia, ja tekijä itse ei näinollen olisi syyllinen ollenkaan ja hänet pitäisi armahtaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    ” elämän antajalle ”

    On ollut sanonta, että vain Jumala voi antaa elämän ja ottaa sen myös pois.

    Vastaväite, jonka olen jostain lukenut oli muslimimiehen sanonta, että hänkin voi antaa elämän ja ottaa sen myös pois.

    Mieleen tulee myös Jeesuksen sanat: ” Minä itse annan henkeni ei kukaan sitä minulta ota, minulla on valta antaa se ja ottaa se taas takaisin. ” Saman sanoi myös eräs filosofi, Apollonius Tyanalainen, jonka kopio Jeesus hyvin pitkälle onkin.

    Kuitenkaan, ilman naista ei yksikään mies, eivätkä jumalat ja muut herrat ja isät voi synnyttää eläviä, hengittäviä ihmisiä. Hengen pois ottaminen on helponpi juttu.

    Poikkeus on Tietysti ihmemies Paavali, joka sanoo synnyttäneensä evankeliumin kautta kaikki kristityt, ja olevansa näin ollen se Isä, se ainoa isä, joka teillä on. Me naiset olemme hänelle vain yksi Eeva, jonka kautta tämä keli ja pakkoperisynti on kehittynyt. Muta minä en suostu tähänkään uskoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Riitta Sistonen sanoo:

    Seppo Heinola: ”Saksan nuorista papeista 80 prossaa liittyi natseihin ja Hitlerin joukkojen vyössä luki Gott mit Uns. Hitler totesi olevansa aina katolisen kirkonuskollinen poika. Stalin oli pappisseminaarilainen ja oikea kysymys kuuluisi, miksi Venäjän kansa maaorjuuksineen kurjistui ja maa ajautui vallankumouksen vaikka ortodoksinen kirkko oli jalostanut kansaa toista tuhatta vuotta? Uskonsotia ovat kautta historiankäyneet hirvittävän raaoin tavoin ja miljoonin kuolonuhrein ihmiset joilla on ollut Jumala. Et ole rehellinen Sistonen kun poimit historian pullasta vain itsellesi makeat rusinat.”

    Miksi 1. ja 2. maailmansota alkoivat, vaikka Valistuksen aika oli jo jalostanut ihmisiä kauan? Minne unohdit Kiinan kulttuurivallankumouksen ja muut veriset vallankumoukset kuten Ranskan? Puhumattakaan meidän päiviemme julmuuksista. Kummallista eikö vain, vaikka evoluution ihmeoppi on meitä ja maailmaamme jo kauan ”koulinut” paremmaksi?

    En ole milloinkaan uskonut, että kaikki kirkkojen jäsenet ovat todellisia uudestisyntyneitä kristittyjä. Eivät tietenkään ole! Aivan sama mitä Hitler ja Stalin olivat tai sanoivat. Saksassa oli Tunnustuskirkko, joka kyllä vastusti Hitleriä urhoollisesti.

    Seppo Heinola: ”Sistonen, jos lapselle ei lapsen mielenmaisemaan piirretä helvettikuvia ja ikuisella kidutuksella häntä sittemmin uhata , ei hänelle nota kuvia ja pelkoja itsestään synny. Normaali virheteoista kaikissa kulttuureissa nouseva syyllisyys on vielä kaukana jopa mielisairaaloihin johtaneista helvettipeloista.”

    Jeesus itse varoittaa helvetistä ja kadotuksesta. Jos olet sattunut lukemaan Raamattua, niin sieltä se selviää. Jotkut ovat varmaan tehneet näitä virheitä pelottelemalla helvetillä. Itse en ole tähän milloinkaan törmännyt enkä ole sellaista julistusta missään kuullut. Vääränlaista opetusta ja pelottelua kyllä varmasti on.

    Kuitenkin kannattaa nyt kiinnittää huomio siihen, että esim. Suomessa kristinusko on jäämässä marginaaliin ja monetkaan eivät enää kasta lapsiaan. Uuspakanuus valtaa alaa. Ja nyt mitä on tapahtunut ja tapahtumassa? Nuoret ja lapset voivat entistä huonommin ja ovat entistä ahdistuneempia. Psykiatriset sairaalat täyttyvät ja kaikki eivät enää pääse edes hoitoon. Joten teoriasi ei pidä lainkaan paikkaansa. Pahoinvointi vain lisääntyy.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Sistonen, valistusaika oli ehtinyt vaikutta hieman yli 100 vuotta, kirkon raakuus 1500-vuotta. Ja sitten Sistonen, mitä Kiina tähän kuuluu, sillä katsos eihän se ihme ole jos juoppo juo, se on ihme jos raitis ryyppää…

      Pahoinvointi oli Suomessa suurimmillaan kirkon valtakaudella 1900-luvun alussa, jolloin lapsia kuoli torpissa nälkään ja 12 tuntyisin työpäivin tehtaissa keuhkotauteihin. Kun lapsien raakaa yötyötä yritettiin rajoittaa, asia vastusti ankarasti eduskunnassa kirkkoherra Kihlström. Lähes kaikki on Suomessakin nykyään paremmin. Toki etanolimyrkkybisnes, jota oikeisto to ja luostarit tukevat, on ongelma, mutta alkoholismikin oli suurimmillaan 1900-luvun alussa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ei se ole itseisarvollisesti tärkeää, eli liioittelet, toteutan joskus vain antiikin viisasta sanontaa audiature ad altera pars, eli ’kuuntele toistakin osapuolta’, sillä vuosikymmenten kokemuksella ole havainnut fundamentalistikristillisyyden historiankäsityksen olevan varsin rajoittuneen ja tietoisestikin yksipuolisia kuvia antavan ja toisten kylvämien jyvien tuotaman sadon usein omaan laariin lakaisevaa. Muuten: valistus ohitti Saksan lähes kokonaan ja Venäjällä Pietari Suuren yritys tuhottiin. Väittäessäsi että pidän k a i k k e a tapahtunutta kristinuskosta johtuvana on valhe ja vielä törkeämpi valhe on, että pidän muka vähäpätöisenä nuorten ahdistusta. Ja katkera loppukaneettisi kertoo enemmän sanojastaan kuin minusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Riitta Sistonen sanoo:

    Selvä, sinulle Seppo Heinola näyttää kaikessa olevan vain tärkeää vierittää kaikesta mitä maailmassa on tapahtunut ja tapahtuu kristinuskon ja kristinuskon syyksi. Vähäpätöistä mielestäsi siis on nuorten ahdistus ja pahoinvointi, huumeidenkäyttö, itsemurhat, väkivalta jne. Ehkä jollain pelilliä saat vielä senkin käännettyä kristinuskon syyksi. Agendasi on kuin Kolmannen valtakunnan propaganda juutalaisia kohtaan!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Riitta Sistonen sanoo:

    Korjaus:… kristinuskon ja kristittyjen syyksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Riitta Sistonen sanoo:

    Seppo Heinola: ”Lähes kaikki on Suomessakin nykyään paremmin.” – Tämä on kyllä vähättelyä kun toin esiin vakavia nuorten ongelmia.

    Seppo Heinola: ”Ja sitten Sistonen, mitä Kiina tähän kuuluu, sillä katsos eihän se ihme ole jos juoppo juo, se on ihme jos raitis ryyppää… ”

    Totta kai Kiinakin kuuluu tähän esimerkkinä kommunistisen ideologian nimissä tehtyjen raakuuksien tähden. Vai poimitko rusinat pullasta? Ja mitä juoppous tähän kuuluu?

    Seppo Heinola: ”sillä vuosikymmenten kokemuksella ole havainnut fundamentalistikristillisyyden historiankäsityksen olevan varsin rajoittuneen ja tietoisestikin yksipuolisia kuvia antavan ja toisten kylvämien jyvien tuotaman sadon usein omaan laariin lakaisevaa.”

    Ja taas ”fundamentalistikristillisyys”. Mitä se oikein on? Ja mitä oikein tarkoitat koko lauseella jää mysteeriksi. Kunhan vain saat kristittyjä mollata. Onhan hyvinkin mahdollista että oma historiankäsityksesi on rajoittunutta? Tämäkin optio kannattaa pitää mielessä. Et taida olla tietoinen että kirkot ovat pyytäneet anteeksi vääriä tekojaan ja syntejään? En ole kuullut kommunistien ja komunististen maiden pyytävän anteeksi ja katuvan mitään!

    Seppo Heinola: ”Muuten: valistus ohitti Saksan lähes kokonaan ja Venäjällä Pietari Suuren yritys tuhottiin.”

    Tähän kaipaan faktaa, kiitos.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Eikö kristinuskon olisi pitänyt luoda parempi yhteiskunta kuin ateistesen Kiinan? Eli Mitä lisäarvoa kristinusko on tuottanut jos sen virheet hyväksytään selittäen että tekeväthän ateistitkin virheitä? Tätä tarkoitti vertaus raittiin ryyppäämisestä, mitä ironiaa et käsittänyt. Ei rautalangasta, Kallen tekemä tappo ei muutu moitittamattomaksi siitä että Villekin on vastaavan tehnyt… Etkä ymmärtänyt mitä sana ’lähes’ lauseessani tarkoitti. Tietenkin nyky-yhteiskunta on varsin laajalti eli ns. isossa kuvassa paremmassa kunnossa kuin 1900-luvun alun vastaava. Yhteiskuntamme alkoi kehittyä siis jo valituksen ansiosta ja varsinaisesti vasta kun säädettiin uskonnonvapauslaki 1923 ja työväestö ja nais-asialiike alkoi saada tuloksia, jotka saavuttivat merkittävimmän tasonsa ns. tammikuun kihlauksessa sotiemme jälkeen. Kirkolla ja uskovaisilla ei ollut tässä kehityksessä muuta kuin jarrumiehen rooli. Sitten: Minä ole tehnyt alkoholisti ja mielenterveystyötä itse ja eräs yhteisö, jonka hallituksessa toimin, sai työstään ko alueella Tampereen kaupungin etiikka palkinnon. Eli älä puhu roskaa etten välittäisi ahdistuneista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Seppo Heinola: ”Muuten: valistus ohitti Saksan lähes kokonaan ja Venäjällä Pietari Suuren yritys tuhottiin.”

      Tähän kaipaan faktaa, kiitos.

      KG

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Saksan valistus toimi ohuesti pappiloissa ja kirkonmiesten piirissä ja ohitti kirkko- ja uskontokritiikin eli ei ihme että auktoriteettiuskolliseksi jäänyt Saksan kansa oli helppo manipuloida myös Hitlerin taakse. Venäjällä valistusta yrittivät Pietari Suuri ja Katariina suuri mutta heidän jälkeen tulleet hallitsijat eivät jatkaneet kehitystä ja maa alkoi pikkuhiljaa varsinkin maaorjuuden ja teollisuustyöväestön hädän vuoksi vuoksi kurjistua ja ajautui sitten vallankumoukseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ”Eikö kristinuskon olisi pitänyt luoda parempi yhteiskunta kuin ateistesen Kiinan? Eli Mitä lisäarvoa kristinusko on tuottanut jos sen virheet hyväksytään selittäen että tekeväthän ateistitkin virheitä?”

      -Ymmärräthän kuitenkin eron kristinuskon ja kristittyjen välillä. Kun eivät ole toistensa synonyymeja 🙂 Puhut siis tuossa tyyliin ”kristinusko” vs. ”ateistit”. Just noticing…

      Kristityt eivät voi luoda parempaa yhteiskuntaa, (tai parempaa maailmaa) eikä oikeastaan myöskään ”kristinusko”.

      Kristittyjen tulee pyrkiä toteuttamaan hyvän Jumalan tahtoa, missä eivät (emme) useinkaan onnistu. Mutta oikeita ja hyviä tekoja tekemällä ihmiset saavat tarvitessaan apua ja rakkautta. Ateistit eivät ole tässä huonompia, mutta eivät kristitytkään. Perimmältään on kyse siitä miksi ihminen on niin arvokas, mitä on hyvä ja paha, ja miksi meidän tulee antaa kaikille ihmisille arvo. Myös pahoille ja ”väärää” mieltä oleville.

      Joskus tulee mietittyä mm. sellaista että suhtauduttaisiinko kuolemanvaarassa olevaan ihmiseen (kuten Christian Erikseniin, jonka kaikki kentällä ja katsomoissa toivoivat selviävän) jos hän olisi joissakin asioissa ”väärin” ajatteleva…

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Seppo Heinola 23.06.2021 09:42

    Tuhon tiet ovat olleet ihmisen itsensä ’raivaamia’. Kuten vedenpaisumus, Sodoma ja Gomorra, Niinive.

    Hes. 16:49, Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut.

    Huoleton lepo ja leivän yltäkylläisyys. Venäjän omistava luokka mainitsemiesi itsevaltiaitten järjestelyistä johtuen hyötyi kohtuuttomalla tavalla ja viimein heitä ei kiinnostanut muu kuin erityisasemansa suojelu.

    Siksi Paavali varottaa, ettei pidettäisi lihasta niin huolta, että himot alkavat hallita. Tänään on edullista olla poikkeava ja nauttia ”hallitsijan” suojelusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Tuhon tiet ovat olleet ihmisen itsensä ’raivaamia’. Kuten vedenpaisumus, Sodoma ja Gomorra, Niinive.”

      Jaa siis että noissa hirvittävyyksissä hukkuneiden ja elävältä palaneitten sikiöiden ja vastasyntyneiden raivaamia?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Seppo,

      Sikiö ja vastasyntynyt on Raamatussa, Jeesuksen sanoilla, ”luokiteltu” Taivaan Valtakunnassa jo ”asuvaksi”, vt. Jeesuksen sanat niille, jotka estelivät lasten tulla hänen tykönsä, vt. Matt. 19:

      14 Niin Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta”.

      Lapset ovat jo Jumalan Valtakunnassa, niin itse kävelemään pystyvät kuin ne jotka tuotiin, eli sylilapset.

      Lasten osa sikiöstä lähtien on autuas, kun kuolema kohtaa. Heidän kastaminen ei haittaa eikä edistä taivaaseenpääsyä. Eli puhut ihmisistä, joille aina käy hyvin riippumasta fyysisestä kivusta tai kivuttomuudesta. Tästä on kysymys ja tämä on kirkon tehtävä, saarnata paikasta kuoleman jälkeen. , paikasta eli tilasta mikä on ikuinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”Eli puhut ihmisistä, joille aina käy hyvin riippumasta fyysisestä kivusta tai kivuttomuudesta.”

      Jahas, että elävältä Jumalan toimesta palavan sikiön ja pikkulapsen hirvittävillä tuskilla ei ole mitään merkitystä kun kuoltuaan pääsee kumminkin taivaaseen,…. Että semmoinen rakkaudellinen oppi oikeudenmukaisesta ja rakastavasta Jumalasta…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Seppo,

      Pikkulapsen, sikiön kivut onnettomuuksissa on määrältää pieni. Suurin lukumäärä tuskaa tuotetaan tarkoituksella aborteissa, lasten pahoinpitelyissä ja lasten hylkäämisinä, heidät siittäneiden vanhempien ansiosta. Suurkaupunkien slummit kaikkialla maailmassa, Euroopassakin, ovat täynnä katulapsia, jotka asuvat viemäreissä. Kaikki tämä on synnin, erossa Jumalasta, seuraamusta.

      Elämään on asetettu ajalliset ja hengelliset lait. Jumala on asettanut kummatkin. Ajalliset eivät ole ristiriidassa hengellisten kanssa. Hengellinen tutkiskelu on mahdollista vain hengelliselle, uskovalle ihmiselle. Kymmenen käskyä on noudatettavissa ilman uskoa ja uskon kanssa ja sen noudattamisesta on hyvät seuraamukset. Kuolema ei ole pahan seuraamus, kaikki ihmiset kuolee. Kaikki ihmiset kärsii fyysisesti ja psyykkisesti, hyvät ja pahat, uskovat ja jumalattomat. Eli kaikkea voi tapahtua kaikille. Se ei kuitenkaan ole sanoma, vaan kehotus kiinnittää katse, huomio asioihin jotka eivät ole näkyviä, vt. 2.Kor.4:

      16 Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.

      17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,

      18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

      Tämä mielestäni vastaa täysin kärsimisen ongelmaan. Ihminen kärsii fyysisesti ja henkisesti, mutta se on rankimmillaankin kevyt, verrattuna iankaikkisuuden iloon kirkkaudessa. Tämä on nähtävissä uskon silmin, sen uskon minkä Jeesus lahjoittaa. Jos sitä uskoa ei ole vastaanottanut, on vastaus VAIN kipulääkkeissä, masennuslääkkeissä ja vuosikausia kestävässä psykoterapiassa.

      Kaikki tuska on synnin seuraamusta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    ”sikiön kivut onnettomuuksissa on määrältään pieni

    Jaha että elävältä palava sikiö tai pikkuvauva kärsii vain pientä kipua. Tajuatko mitä oikein puhut.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Seppo,

      Teet hyvin heikkoja, kyseenalaisia viittauksia, jopa omiin sanomisiisi. Myös huomaan, ettet arvosta tai et halua lukea, mitä kirjoitin lauseiden kokonaisuudessa, koskien oletustasi, etten tajua, mitä kirjoitan. Laitan siksi vielä koko yhteyden:

      ”Pikkulapsen, sikiön kivut onnettomuuksissa on määrältää pieni. Suurin lukumäärä tuskaa tuotetaan tarkoituksella aborteissa, lasten pahoinpitelyissä ja lasten hylkäämisinä, heidät siittäneiden vanhempien ansiosta. Suurkaupunkien slummit kaikkialla maailmassa, Euroopassakin, ovat täynnä katulapsia, jotka asuvat viemäreissä. Kaikki tämä on synnin, erossa Jumalasta, seuraamusta.”

      Viittaatko sikiöihin, jotka kärsivät äidin kärsiessä, etenkin hänen kuollessaan, onnettomuuksissa? Jos niin tarkoitat, niin ne lukumäärältään ovat murto-osa abortoitujen sikiöiden kärsimisestä.

      Väitän viitettäsi esimerkiksi tässä asiaan, ajamaasi asiaan, kuulumattomaksi. Tuon esille, että suurin tilanne sikiöiden kärsimisissä ovat abortit. Asiasi esityksen yhteydessä en ohittaisi tätä. Eli pieni määrä viittaa kärsivien tapausten lukumäärään. Kipu, kun se on läsnä on aina se suurin kipu.

      Ihmisen elämä ihmisenä on tuska ja vaiva, henkisesti ja fyysisesti, niillekin, jotka olivat kelvollisisa Jumalan edessä, kuten Daavid, Ps. 90, missä hän kaikin tavoin onnistuneena, vaikeuksienkin jälkeen toteaa, että elämä parhaimmillaankin on vaiva (tuska) ja turhuus ja sekin on hetkessä ohi. Myös Job, 9:25, tunnustaa elämän kiitävän hetkessä ohi, eikä onnea näy. Ei ollut heille eikä kenellekän ihmiselle onnea mitä tavoitella tai tuskaa, onnettomuutta mitä pelätä, kun uskossa kiinnitämme katseemme näkymättömään. Puhun nyt myös omasta kokemuksestani.

      Vt. kommenttisi 20.6,017:09:

      “Umpiuskovat olivat valmiit kiduttamaan polttamaan lähimmäisiään rovioilla eli kykenivät hirvittäviin julmuuksiin.”

      Mielestäni sinun pitäisi selkiinnyttää ilmaisujasi kuten “umpiuskovainen”. Noihin mainitsemiisi hirmutekoihin syyllistyivät vain “umpiuskonnolliset”, jotka olivat yhtä kaukana Jumalasta kuin täydellinen pakana kuten budhalainen tai hindu.

      Onkin ollut erittäin epäviisasta perustaa oppi jatkumosta, mitä etenkin RKK edustaa. Sama jatkumo on tappanut ja vainonnut kymmeniä miljoonia ei-sakramentalisteja ja molestoinnut lapsia papiston toimesta ja tekee sitä tänäänkin. Eli näitä “umpiuskovaisia” ei pidä uskovaisiin, uudestisyntyneisiin yhdistää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.