Uskonnonvapaus uhattuna?

Viime aikoina on useassa eri yhteydessä kannettu huolta uskonnonvapauden, perustavan ihmisoikeuden, kaventumisesta Suomessa. Maailmanlaajastihan uskonnollinen syrjintä on selvästi lisääntynyt ja kristityt suurimpana uskontona ovat kansainvälisesti syrjityin joukko. Näin ovat esimerkiksi arvostetun PEW-tutkimuslaitoksen tutkimukset ovat osoittaneet. ISIS:n voiman päivien aikaan puhuttiin jopa kristittyjen etnisestä puhdistuksesta Lähi-idässä; tilanne on edelleen hälyttävä. Kristittyjen määrä on romahtanut Lähi-idässä paikoin dramaattisesti, ja esimerkiksi Nigeriasta ja Egyptistä on tullut jatkuvasti uutisia hyökkäyksistä. Eivät vain toiset kristityt vaan esimerkiksi muslimit ja juutalaiset ovat kantaneet tästä syvää huolta. Myös kristityt ovat toki syyllistyneet väkivaltaisuuksiin ja ylläpitäneet siten koston vihanpidon kierrettä, missä on katumuksen ja parannuksenteon paikka.

Näyttää siltä, että myös Euroopassa sekularistinen, uskonnon sen olemuksen vastaisesti julkisesta tilasta siivoamaan pyrkivä, ei-dialoginen ajattelu näyttää olevan kasvussa. Yllättävän usein kohteena näyttää paradoksaalisesti olevan eurooppalaisen kulttuurin ja arvoperustan syntyyn keskeisesti vaikuttanut kristillinen perinne. Tähän kristianofobiaan liittyvät kasvava antisemitismi, islamofobia ja yleinen ksenofobia, muukalaiskammo. Näin siitä huolimatta, että on huomautettu ja viisaasti nähty (J. Habermas), että yhteiskunnan uhanalaisia merkitysresursseja ja toivon lähteitä elämässä tulisi aikamme polarisoituneissa yhteiskunnissa suojella eikä pyrkiä estämään niiden ilmenemismuotojen esiin tuloa julkisessa keskustelussa ja kommunikaatiossa, kunhan kaikkien yhtäläisiä oikeuksia kunnioitetaan. Mistä tahansa ei pidä loukkaantua ja uhriutua. Ei-dialogisen kulttuurin suosiminen ei rakenna demokratiaa eikä hyvinvointia.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9. artikla sitoutuu kansainväliseen standardiin ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaudesta seuraavasti
”1. Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai uskoa ja vapauden tunnustaa uskontoaan tai uskoaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.
2. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai uskoaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista on säädetty laissa ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa yleisen turvallisuuden vuoksi, yleisen järjestyksen, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi.”

Näitä oikeuksia, jotka suojelevat paitsi yksilön uskonnonvapautta myös yhteisöjen uskonnonvapautta ja samalla yleisiä ihmisoikeuksia, kuten ilmaisunvapaus, kokoontumisen vapaus ja yhdistymisvapaus sekä oikeus syrjimättömyyteen. Vapautta ilmaista uskontoa tai uskomusta voidaan rajoittaa vain, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:
A. Rajoitus on määrätty laissa.
B. Rajoituksen tarkoitus on suojella yleistä turvallisuutta, yleistä järjestystä, terveyttä tai moraalia tai toisten perusoikeuksia ja vapauksia.
C. Rajoitus on välttämätön yhden näistä tarkoituksista saavuttamiseksi ja kohtuullinen tarkoitukseen nähden sekä
D. Rajoitusta ei ole määrätty diskriminoivaa tarkoitusta varten tai sovellettu diskriminoivalla tavalla.
Näitä rajoituksia ei saa soveltaa niin, että uskonnon- tai uskomuksenvapautta vahingoitetaan. Kun rajoituksia sovelletaan, tulisi ottaa lähtökohdaksi oikeudet, jotka kansainväliset instrumentit takaavat.

Oikeus harjoittaa ja opettaa uskontoa ja uskomusta pitää sisällään sen, että esimerkiksi vanhemmilla on oikeus varmistaa, että lasten uskonnollinen ja moraalinen kasvatus on sopusoinnussa heidän uskonnollisten ja moraalisten näkemystensä kanssa. Koska tällöin näyttäisi olevan kyse hyväksytyn uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä ja yhteisön opetussisältöjen välittämisestä ja pohdinnasta, mitä ilmeisimmin tarkoitetaan jäsenyyden ilmentämää uskonnollista ja moraalista sitoutumista, ei satunnaisia ja mielivaltaisia yksilön näkemyksiä. Uskonyhteisöillä on sisäisen autonomiansa perusteella oikeus määritellä se, mikä on sen tunnustuksen mukaan oikeaa oppia ja esimerkiksi sitovaa raamatuntulkintaa. Asiaan perehtymättömien viranomaisten ei siihen tule harrastelijapohjalta sotkeutua.

Tässä valossa näyttää varsin oudolta ja tarkoitukseen nähden kohtuuttomalta esimerkiksi se, että kirkossa ei mahdollisesti pienen paikkakunnan sopivimpina kokoontumistilana voisi järjestää tavanomaista koulun joulujuhlaa, jossa esimerkiksi lauletaan Enkeli taivaan ja luetaan jouluevankeliumi. Tätähän ei kaiketi tule pitää uskonnonharjoituksena vaan perinteiseen suomalaiseen ja myös globaaliin kulttuuriin tutustumisena. Maailmanlaajuisestihan uskonnot kasvavat ja ateismi sekä uskonnottomuus taantuvat. Näin varsinkin, kun vakaumuksellisista syistä on mahdollisuus osallistua korvaavaan tilaisuuteen. Ei voida lähteä siitä, että uskonnottomilla olisi aina veto-oikeus, kun siltä tuntuu. Tällainen on selvästi kristillisten kirkkojen jäsenten ja yhteisöjen perusoikeuksien loukkaamista. Vastavuoroisen kunnioituksen periaate vie jo pitkälle.

Sitäkin oudommaksi kirkkotilan hylkiminen tulee, kun siellä ei voida järjestää neutraaleja tilaisuuksia, joita ei voi tulkita uskonnonharjoitukseksi. Tällöin kirkkotila saa lähes maagisen roolin, mikä on sitäkin oudompaa, jos kriitikon lähtökohta on uskonnoton. Uskomuksen vapautta sovelletaan siis epäjohdonmukaisesti. Kuten Jürgen Habermas on todennut, myös uskonnottomien tulisi opetella olemaan dialogissa avoimesti uskonnollisten ihmisten kanssa ja antaa tilaa heidän argumentaatiolleen, jota perustellaan toisinaan myös uskonnollisesti. Perusoikeuksia tulee kunnioittaa, mutta niiden tulkinnan suhteessa toisten vastaaviin oikeuksiin ei tule perustua kapeakatseiseen nollasummapeliin vaan hyvänsuopuuden ja dialogin periaatteille, niin että tuetaan koko yhteisön ja yhteisöjen keskinäistä vuorovaikutusta ja hyvinvointia eikä kuplautumista ja marginalisointia.

94 kommenttia

  • Antero Syrjänen sanoo:

    Pekka Pesonen: ”Minua kiinnostaa tulevaisuus. Monesti olen osunut oikeaan pohdiskellessani sitä mihin mikin asia tulee johtamaan.”

    Kuulisin mielelläni, missä kaikessa olet ennustajan roolissa onnistunut.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kosti Vasumäki sanoo:

    ”Valtakunnansyyttäjä Helsingin Sanomissa: Pyhien kirjojen avulla ei saa loukata toisen ihmisarvoa.”

    Niin. Entä loukkasiko Jeesus itse juutalaisten ihmisarvoa toteamalla eräille heistä, kun he sanoivat Jeesukselle, että Aabraham on meidän isämme. Siihen Jeesus totesi: ”Te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa. Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” (Joh. 8)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Tiedät varsin hyvin, Kosti Vasumäki, miten ’valtakunnansyyttäjä’ näihin Jeesuksen puheisiin suhtautui.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      No Martti kerro, mitenkä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Suomalainen oikeuslaitos ei ota käsittelyyn noin 2000 vuotta sitten kuolleen Rooman valtakunnan kansalaisen sanomisia.

      Kaikkine kansanmurhineen, kivittämisineen ja uhrimenoineen Raamatusta tuskin löytyy montaa henkilöä, jotka eivät saisi rikostuomiota jos käyttäytyisivät samalla tavalla 2000-luvun Suomessa. Huomautetaan myöskin, että meillä hallitus tai kaupunginjohtajat eivät ristiinnaulitse rikollisia.

      Lainsäädäntö, moraaliarvot sekä ihmisoikeuksien tulkinta ovat kehittyneet 2000 vuodessa huimasti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      ”Suomalainen oikeuslaitos ei ota käsittelyyn noin 2000 vuotta sitten kuolleen Rooman valtakunnan kansalaisen sanomisia.”

      Toivottavasti ei!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Keskustelupalstan tekniikan takia jatkan tähän, ettei jää niin helposti huomaamatta.

    Roto: ”… kirkko on julkisoikeudellinen laitos. Tämä merkitsee sitä että kirkolla pitää olla luonnolliset toimintayhteydet kaikkien yhteiskuntamme muiden laitosten kanssa. Tämän mukaisesti myös kirkon sanoma pitää olla vapaasti esillä pidettävissä myös kouluissa niin kuin muidenkin laitosten kanssa yhteistyötä tehtäessä.”

    Mielikuvituksellinen väite, jota ei tue mikään laki tai yhteiskunnan periaate. Kirkko tarvitsee nuo ”luonnolliset tomintayhteydet” vain oman valtansa rippeiden pönkittämiseksi. Tässäkin ”kohussa” kyse on nimenomaan siitä, että kirkko yhdessä yhteistyöhenkilöidensä kanssa venyttää laillisuuden rajoja omaksi edukseen.

    Laittoman toiminnan naamioiminen hyveeksi on äärimmäistä kaksinasmoralismia. Uskonnollisuus, joka yllyttää yhteiskunnan lakien ylenkatsomiseen, ei ansaitse kenenkään kunnioitusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Risto Korhonen””Laittoman toiminnan naamioiminen hyveeksi on äärimmäistä kaksinasmoralismia. Uskonnollisuus, joka yllyttää yhteiskunnan lakien ylenkatsomiseen, ei ansaitse kenenkään kunnioitusta.””

      Antaisitko esimerkkejä näistä että voisin niihin kommentoida.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Mukavaa, että haluat kommentoida. Lue yllä oleva blogi, niin tiedät mistä keskustelemme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Risto Korhonen luin kyllä blogin, se että ”maantavan” mukaisista käytännöistä ohjataan pois ei tee näitä käytäntöjä suoraan laittomuuksiksi, siis tuot esille voimakkailla sanoilla oman kantasi, kärjistät kovilla sanoillasi asiaa.

      Siis kirkko on käsitteenä aika monimutkainen, sen hallinta varsinkin on käsittämätön, siis kuka pystyy määrittelemään kuka kirkkoa johtaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Pieni ote oikeusasiamiehen lausunnosta: ”Olen tässä asiassa todennut lainvastaista tai virheellistä menettelyä kaikissa kolmessa arvostelun kohteena olleessa A:n perusopetuksen toimintayksikössä.”

      Tuon enempää en minäkään asiaa kärjistä. Mielipiteeni voivat tuntua kärjistetyiltä, mutta olen mielestäni esittänyt niille hyvät perustelut.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Pyrin keskustelemaan asiallisesti, mutta otan huomioon keskustelukumppanien tyylin. Esimerkiksi epärehellisyyteen voi minusta aiheellisesti reagoida voimakkaasti. Jos vääristely tai suoranainen valehtelu ja ala-arvoinen jankutus menee pitemmälle, miksi ei vastakommentointikin tiukentuisi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      > Usein näissä keskusteluissa näytetään unohdettavan se todellisuus, että kirkko on julkisoikeudellinen laitos.

      Matias Roto näyttää tässä unohtavan, että kirkolle säädetyt viranomaistehtävät ovat: hautaustoimi, väestörekisterin ylläpito sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito.

      Kristinuskon julistaminen tai levittäminen eivät ole viranomaistehtäviä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kirkon julkisoikeudellinen asema on muutamien lakia tuntemattomien yksityismielipiteistä huolimatta julkisoikeudellinen.

      Siksi jokaisen joka yrittää panna kapuloita rattaisiin kirkon toiminnan jarruttamiseksi toimivat samalla maamme julkishallinnon perusjärjestelmää vastaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Täällä kirjoittavat tietävät, että kirkon asema on julkisoikeudellinen. Sinun vääriä käsityksiäsi sen merkityksestä on yritetty oikaista, mutta ei taida mennä perille. Todellisuus ei onneksi siitä muutu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Risto

      Kirkon julkisoikeudellisesta asemasta seuraa mm sellainen yksinkertainen tosiasioitten myöntäminen että suomalaiseen julkisoikeudelliseen järjestelmään liittyen apulaisoikeusasiamiehen lausunto siitä ettei yksi julkisoikeudellinen laitos koulu muka voisi pitää joulujuhlaansa toisen julkisoikeudellisen laitoksen tilaoissa eli siis kirkossa on täysi huti, julkisoikeuden periaatteitten kannalta oikosulku.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Suomen lainsäädännöstä ei löydy mitään sellaista pykälää, jonka mukaan asema julkisoikeudellisena laitoksena antaisi juridisen oikeutuksen toimia koulun lukukauden päätöstilaisuuden pitopaikkana.

      Kaikki julkiset tehtävät on määritelty lailla, joten Roto voisi kaivaa esille täsmälliset lakipykälät tai sitten pitää nuo oman tulkintansa omana tietonaan. Mielestäni turha lähteä sotkemaan tätä keskustelua selkeillä valheilla.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Kiitos Tomi Karttunen erinomaisesta blogista.

    Ja taas kerran tänne ryntäävät kommentoimaan pääsääntöisesti uskonnottomat/vapaa-ajattelijat/ateistit ynnä joku muu, jolla on kai jotain kaunaa kristillistä kirkkoa kohtaan. Perusteet milloin mitäkin vaan tällä sivustolla näihin on jo tottunut enkä niistä suuremmin piittaa. Enkä muutens vastaaa, jos joku hurjimus hyökkää kimppuuni :D.

    Harmi vaan, että nämä em kirjoittajat aina samoilla tylsillä jankutuksillaan vaimentavat minkäänlaisen asiallisen keskustelun.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Uskonnottomilla kommentoijilla ei useinkaan ole mitään erityistä kaunaa kirrkoa kohtaan. He vain esimerkiksi osoittavat tiettyjen kommenttien tai muiden kirjoitusten epäloogisuuden tai virheellisyyden. Myös tiukan linjan fundamentalistinen maailmankuva saattaa tulla kommentoiduksi, ja sekin usein vain siksi, että kyseinen maailmankatsomus saattaa olla monista kohden vahingollista.

      Uskoisin, että mitä laajempi kirjo keskusteluissa on eri näkemyksiä, sitä syvemmälle niissä päästään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Että jankutusta. Tarjan kommenttihan on oiva parodia itsestään;)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      No sehän on vaan elämän merkki, että ”uskonnottomat/vapaa-ajattelijat/ateistit” yhteistuumin ryntäävät kristillistä kirkkoa vastaan. Se vaan todistaa siitä, että joku on tullut ”herätykseen.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    ”Mitään sanomattomat” kirkon puolustajat, siis en tahdo loukata ketään vaan tuon esille että nämä ”kirkon puolustajat” eivät todellakaan sano mitään niihin selkeisiin historiallisiin asioihin joita kirkko on tehnyt tai siis se instanssi joka kirkkoa on kulloin käyttänyt hyväkseen.

    Peruskysymys on vain yksinkertaisesti mihin kirkon teot perustuvat, onko sillä mitään pysyvää jolla voi sen tekoja perustella? Teoilla tarkoitan kuinka kirkko on kohdellut kaikkia ihmisiä, siis kirkkoon kuuluvia kuin sen ulkopuolella olevia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Absurdia on joutua vihan kohteeksi oman mielipiteen vuoksi. Varsinkin kun vihaiset vastustajani ovat innolla vastustamassa vihapuhetta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Pekka miten tuo ”vihan kohteena” olo näkyy?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Jos ei halua keskustella blogin aiheesta, olisiko mahdollista jättää nämä henkilökohtaiset uhriutumiset väliin. Tai sitten kirjoittaa niistä oman blogin.

      Olisi mukavampaa ja helpompaa jokaiselle osallistua näihin keskusteluihin jos kommenttiosiota ei tungeta täyteen aiheeseen liittymätöntä avautumista. Toivoisin että blogisti siivoaisi nämä pois jotta aiheeseen liittyvä keskustelu ei huku.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Risto Korhonen22.11.2019 09:52

    ”Laittoman toiminnan naamioiminen hyveeksi on äärimmäistä kaksinasmoralismia. Uskonnollisuus, joka yllyttää yhteiskunnan lakien ylenkatsomiseen, ei ansaitse kenenkään kunnioitusta.”

    Tässä puuttuu jotenkin historian tuntemus. Tässä legimitoidaan laki korkeimmaksi moraaliseksi arvoksi, kuten kommunistisessa Kiinassa, Stalinin Neuvostoliitossa, Kambotsassa missä kommunismi puhtaaksi viljeltiin.

    Kristilliset kirkot eivät ikinä suostu Risto Korhosen narratiiviin, jos laki niin määrää. Eikö martyyriot ole tuttuja? Kristityt täyttävät mielellään vankilat, kidutukset ja kestävät idologian joka nousee Jumalan määräyksiä vastaan. ” Ja kun teitä kidutetaan he tuntevat kuin heitä virvoitettaisiin eloon” .

    Risto Korhosen perusteelle ei ole mitään tilaan kirkossa. Homoseksuaalisuus on Raamatun ilmoituksen mukaan edelleen väärin, sanoi maisteri Toiviainen sitten mitä tahansa. Sillä ei ole vaikutusta kirkkoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Sami Paajanen:””Tässä puuttuu jotenkin historian tuntemus. Tässä legimitoidaan laki korkeimmaksi moraaliseksi arvoksi, kuten kommunistisessa Kiinassa, Stalinin Neuvostoliitossa, Kambotsassa missä kommunismi puhtaaksi viljeltiin.””

      Entäpä kun laki salli ns kristilliselle kirkolle oikeuden määritellä ketkä saavat elää maassa tai ylipäätään elää?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Menee hiukan kauaksi aiheesta. Mutta jaksan uskoa, että kristilliset kirkot Suomessa sentään suostuvat (ja haluavatkin) toimimaan laillisesti. Kirkkohallituskin otti saman kannan kuin oikeusasiamies, joten Samin ounastelema vallankumous ei meillä liene ihan ovella vielä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Paajasen kommentti on ehkä hieman lapsekasta uhoa ja jättäisin sen omaan arvoonsa.

      Kaikissa länsimaissa uskonnon harjoittaminen on alisteista lainsäädännölle, joskaan itselleni ei tule mieleen mitä ristiriitaa se aiheuttaisi niin kauan kun kukaan ei perusta uskontoa, jonka palvontariitit perustuvat laittomuuksiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Kirkohallitus ei mitään kantaa ole ottanut. Eikä se tee mitään opillisia päätöksia, mitä Raamatusta saa opettaa ja mitä ei. Kirkot toimivat laillisesti juuri siinä, että eivät vihi samaa sukupuolta olevia, eivätkä tunnusta kuin naisen ja miehen avioliiton. Ei tämä ole muuttunut.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Kyllä pikkuisen otti kantaa kumminkin.

      https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006304983.html

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      Voisiko joku selittää, missä kohtaa tästä tuli homokeskustelu? Tomi Karttunen kirjoittaa blogissaan koulun lukukauden päättäjäisistä.

      Nyt voisi taas vähän yrittää keskittyä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sami Paajanen sanoo:

      Mikko Nieminen tässähän Risto Korhonen viittaa välillisesti valtakunna homokeskusteluun ja Räsäseen.

      “Laittoman toiminnan naamioiminen hyveeksi on äärimmäistä kaksinasmoralismia. Uskonnollisuus, joka yllyttää yhteiskunnan lakien ylenkatsomiseen, ei ansaitse kenenkään kunnioitusta.” ( Risto Korhonen22.11.2019 09:52)

      Näin teet myös sinä: ”Kaikissa länsimaissa uskonnon harjoittaminen on alisteista lainsäädännölle, joskaan itselleni ei tule mieleen mitä ristiriitaa se aiheuttaisi niin kauan kun kukaan ei perusta uskontoa, jonka palvontariitit perustuvat laittomuuksiin.” ( Mikko Nieminen23.11.2019 01:59)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Sami, viittaan tässä blogissa käsiteltävään asiaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mikko Nieminen sanoo:

      En minäkään ymmärrä, mitä homoa tuossa minun kommentissani oli.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Tuo ei ole mikään ongelma. Noinhan se pitää hoitaa. Sen sijaan Räsäsen syyttäminen oli maisteri valtakunnansyyttäjältä virhearvio, hän vetää vewsiperän ja siirtyy toisiin tehtäviin, sillä hän ei ole tuohon tehtävään sopiva.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Tomi Karttunen

    Minut vihittiin papiksi v. 1994 ja väittelin v. 2004 Dietrich Bonhoefferin teologiasta. Seurakuntapappivuosien ja lyhyen yliopistoperiodin jälkeen olen vuoden 2008 joulukuusta toiminut teologian ja ekumenian johtavana asiantuntijana Kirkkohallituksen ulkoasiain osastossa. Olen myös systemaattisen teologian, erityisesti ekumeniikan dosentti Itä-Suomen yliopistossa.