Tosi evankeliumi

Minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle. Room. 1:16.

Ei ole mitään muuta tosi evankeliumia kuin se viesti Jumalalta, että hän on maailmalle lahjoittanut Poikansa (Joh. 3:16) ja hänessä kaikki; että kaikilla ihmisillä tämän perustuksella on syntien anteeksiantamus ja vanhurskaus. (Apt. teot 13:38-39, Ef. 1:7, Kol. 1:14, Room. 3:23-24, 5:9, 1. Tim. 2:6) Niin on asian laita Jumalan puolelta. Ja nyt on elinehto jokaiselle yksityiselle sielulle, että hän todella uskoo tämän, toisin sanoen, ottaa sen vastaan (Joh. 1:12, 2 Kor. 6:1) ja käyttää sitä hyväkseen ja siten tulee valmiiksi iankaikkista elämää varten. Sillä vain se, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt. (1. Joh. 5:1)

Christian Möller, Armoa Armosta, s. 142, tämän päivän teksti, Sley, 1966. Sulut ovat allekirjoittaneen lisäys.

    • Martti Luther on tainnut ymmärtää kristinuskon puutteellisesti, jos tämä lainauksesi on oikea.

    • Tietenkin kaikkivaltias Jumala pärjää ja tulee toimeen ihan omassa varassaan, mutta me emme selviydy ilman häntä. Me emme kannattele Jumalaa, vaan Jumala kannattelee ja kantaa meitä ja maailmaa.

      5.Mooseksen kirja:
      33:27 Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret.

    • Mika, kirjoitit lutherin sanoneen, että Jumala ei tarvitse meidän hyviä tekojamme. Sitten kerrot, että Jumala on omavarainen, joka on itsestään selvyys, kuitenkin esim Mt 25 sanoo, olette tehneet minulle Jeesukselle.

    • Jumala ei ole riippuvainen meidän teoistamme, Luther varmaankin haluaa myös sanoa edellä olevassa sitaatissa. Totta kai Jumala arvostaa hyviä tekojamme ja sitä, että kiitämme, ylistämme, huudamme häntä avuksemme ja niin edelleen.

    • Mielestäni ei tarvitse liikaa takertua tällaiseen yhteen Luther-sitaattiin. En edes tarkalleen tiedä, missä yhteydessä se on sanottu. Luther varmaankin selittää tekstiyhteydessä tarkemmin, mitä oikein tarkoittaa ja oikaisee väärinkäsityksiä. Sami, tuntuu vähän siltä, että sinä laajemminkin haluat nähdä vikoja kaikessa Lutherin teologiassa. Kyse ei sinulla ole vain tästä yhdestä sitaatista. Sinä olet täällä jo aikaisemmin keskusteluissa hylännyt raamatullisen ja luterilaisen pelastusopin. Tai ainakin olet esittänyt voimakasta kritiikkiä sitä kohtaan. Taidamme nyt myös puhua vähän toistemme ohi.

      Korostan vielä, ettei Jumala ole riippuvainen hyvistä teoistamme.

      Jeesus muuten sanoo, ettei tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen eli kaikkien edestä. Matt. 20:28, Mark. 10:45. Jeesus myös itse pesi opetuslasten jalat, mitä Pietarikaan ei aluksi ymmärtänyt ja hyväksynyt. Joh. 13

  1. Mika sinä itse siteerasit, minä kysyin, mutta et osaa selittää mitä asioilla tarkoitetaan. Kannattaako yleensä siteerata jos ei tiedä mitä asia tarkoittaa. Mikä merkitys näillä siteerauksilla ylipäätänsä on?
    Sitten toistat saman siteerauksen; ” Korostan vielä, ettei Jumala ole riippuvainen hyvistä teoistamme.”
    Kieltämättä tuntuu varsin ihmeelliseltä, että et tiedä mitä siteeraat ja mitä tämä tarkoittaa.

    • Sami, onko sinun käsityksesi sitten jopa se, että Jumala palkitsee hyvät tekomme antamalla niiden perusteella ikuisen elämän?

    • Mika, Jumala palkitsee hyvät tekomme, hän myös palkitsee pakanoiden hyvät teot jotka ovat tosiasiallisesti syntiä.

    • Kyllä, mutta antaako hän niiden perusteella myös iankaikkisen elämän. Jos me tekojen perusteella saamme sen, mihin sitten tarvitaan Jeesusta ja hänen sovitustyötään. Jumala on se, joka nostaa, kantaa ja pelastaa, sanoo profeetta Jesaja (Jes. 46:4), ei ihminen teoillaan.

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.