Kirkkovuoden asioita seurataan. Tiedetään, että loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä joulukuuta ja jatkunut 13:een tammikuuta. Monille on tuttu ajantietoon kuuluva riimitys: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.”
Vapaiden jälkeen arki muistuttaa olemassaolollaan: ”Härkäviikot ja reikäleivät alkavat.” Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991. Asiaan liittyen kysytään, miten Martti Luther ja Mikael Agricola pohdiskelijoina arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.
Turun Brinkkalan talon parvekkeelta on julistettu perinteisesti joulurauha, joka. on ollut pohjoismaisen lainsäädännön määräys. Tilaisuus on alkanut Martti Lutherin Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme, Ein feste Burg ist unser Gott) – virrellä. Kyseinen melodia on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät ovat hoitaneet ansiokkaasti musiikin soittamalla Artturi Ropen säveltämän Marsalkan hopeatorvet -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:
”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään.”
”I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande.”
Ohjelmassa on ollut sitten Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen Maamme (Vårt land) – sävellyksen vuoro. Vuodesta 1918 lähtien on kuunneltu Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch 1700-luvulta), joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.
Asiaan liittyvää radio-ohjelmaa on seurattu vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on ollut mukana vuodesta 1986. Internetin kautta on välitetty ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ansioitunut viestinnässä.
Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaissa lähetystyön kohdalla loppiaista on vietetty keskiaikaisen perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivän kunniaksi. Mainittakoon tässä, että Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien) symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin Tre kronor-valtakunnanvaakunassa.
Martti Lutherin ja Mikael Agricolan Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. He ovat joutuneet paneutumaan tarvittavan sanoman ytimeen, jota pohdittaessa nousevat esille muun muassa asumiskysymykset.
Arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadullisesti ja inhimillisesti toiminta toteutuu. Päätöksenteolla on haasteita, kun ehkäistään niin sanottua eriarvoistumista. Tavoite on yhteydessä asioiden sisäistämiseen.
Ohjelmia ja urheilutapahtumia suunniteltaessa on pitänyt huomioida koronatilanteiden haasteet, joiden kohdalla on ollut löydettävä onnistuneita ratkaisuja.
Hyvää J. L. Runebergin päivää
Saamelaisten kansallispäivää
Kynttilänpäivää
Vuoden 2021 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
