[Sirkku Nyström:] Kirkon käyttämää uskonnollista kieltä moititaan usein vaikeaksi, jopa käsittämättömäksi.
Vaikeaa on myös kirjanpidon ja talouden kieli. Sen tietävät Suomen tuhannet seurakuntien luottamusihmiset, joilla ei ennestään ole taloudellista tai kaupallista koulutusta.
Muuan teologian opiskelija kypsyi kerran talousarvion esittelyssä kun ei ymmärtänyt juuri mitään. Hän nousi ylös ja tarjoutui kirjoittamaan talousihmisille esseen ontologiasta (oppi olevaisesta), jotta nämä saisivat tuntumaa turhautumisesta itselle täysin vieraan asian äärellä.
Talousarviot ja tilinpäätökset ovat alan ammattilaisten tekemiä. Heihin pitää voida luottaa niin paljon, ettei toiminta- ja taloussuunnitelmia ja talousarvioita tarvitse purkaa alkutekijöihinsä.
Tärkeää on ymmärtäminen.
Minulla on luottamusihmisen kokemusta talousasioista seurakunta- ja yhtymätasolta aina hiippakuntiin ja kirkolliskokoukseen asti. Yleistuntuma on, että kirkon ja seurakuntien talous ei ole ihmisten suosikkipuheenaiheita. Kielen kannat irtoavat vasta kun käsitellään avustusmäärärahoja tai jonkin kiinteistön ostoa tai myyntiä.
Usein isot, kymmenien tuhansien eurojen päätökset menevät läpi pidemmittä puheitta. Sen sijaan muutaman sadan tai tuhannen euron kokoisista asioista jaksetaan puhua pitkään. Helpon hahmottamisen raja kulkee suunnilleen siinä, mitä omakotitalo kotikulmilla maksaa.
Jokainen joutuu laskemaan oman taloutensa tulot ja menot, jotta menot eivät karkaa käsistä. Sama koskee seurakuntia, mutta kirjanpitolain määräykset tekevät asioiden esittämisen tavasta vaikean.
Ihmiselle on luonnollista kätkeä tietämättömyytensä. Kukapa haluaisi nolata itsensä esittämällä kysymyksiä, joista paljastuu, miten vähän hän tietää esimerkiksi talouden termeistä – tai ontologiasta.
Näinä viikkoina valmistuvat seurakuntien ja yhtymien viimevuotiset tilinpäätökset. Kolme vuotta luottamushenkilöinä olleille on ehkä liian myöhäistä pitää taloutta ja sen termejä käsittelevää koulutusiltaa.
Kun uudet luottamusihmiset ensi vuoden alussa aloittavat, heille kannattaa järjestää kunnon talouskoulutusta. Se helpottaa valmistelijoiden ja esittelijöiden työtä.
Ja vähentää nolouden määrää istuntosalissa.
–
Kirjoitaja Sirkku Nyström on myös tehnyt Kotimaa Pro-sivustolle kaksi yleistajuista talousjuttua, Kuinka budjettia luetaan ja 13 keskeistä talosutermiä tutuksi. Jutut löytyvät Talous-osiosta.
–
Lue lisää Kotimaa Pro:sta. Tilaa, reksiteröidy tai kirjaudu esimerkiksi täällä
Kaikilla Kotimaa Pro:n käyttäjillä on myös mahdollisuus blogata Pro-sivustolla!
Kotimaa Pro :”Vaikeaa on myös kirjanpidon ja talouden kieli. Sen tietävät Suomen tuhannet seurakuntien luottamusihmiset, joilla ei ennestään ole taloudellista tai kaupallista koulutusta.”
Heitäkin kipeämmin sen mielestäni tietävät seurakuntien papit ja kirkkoherrat, joiden tärkein sanoma ei ole ”tästä maailmasta” kuten luottamushenkilöinä toimivien poliittisten puolueiden tai kuppikuntien.
Olen harmitellut ns. ”Jeesus-syndroomaa”, jonka mukaisesti pappien ja kirkkoherrojen on jumalaisen esikuvansa antaman ohjeen mukaisesti aina käännettävä loukkaajilleen ”toinenkin poski”, kun heitä loukataan.
Toivon, että ”toivoni mukaan” piispojen johdolla tapahtuva seurakuntien organisaatiouudistus jättää päätösvallan näissä asioisssa ”hengelliselle prinsiipille”. johon omista ”kerettiläisistäkin” mielipiteistäni huolimatta kuitenkin luotan huomattavasti enemmän kuin puoluetoimistoihin tai muihin ”poliittisiin broilereihin”.
Asianhan ei minulle kuulu, mutta pakko huomauttaa. :))) Kannattaisi nähdä kokonaisuus siinä, että asian esittäjän ammattitaitoa siinä kyllä pitäisi mitata enemmän, jos ei osaa esittää asiaansa yleiskielellä. Muodollisella tiedolla on käyttöä, kun asiantuntijat vaihtavat tietojaan. Toki ymmärrän, ettei kaikilla ole taitoa tulkata omaa tietoaan kuulijan tarpeisiin, mutta kaikki siinä voivat kehittyä. Hoidan itse taloushallintoa, joten tiedän, ettei se niin vaikeaa ole.