Kuollaan nauruun!

Vuoden sulho

Putinin hovista puuttuu narri, jolla olisi lupa  tehdä karkeaa pilkkaa Suuriruhtinaan touhuista. Sellainen, joka muistuttaisi Putinia siitä, että hei, säkin oot vaan ihminen. Ja uhoiluinesi vielä aika säälittävä sellainen. Luulet, että vielä näinä aikoina pelolla voisi hallita. No, tottelemista voit saada, mutta et uskollisuutta.

Huumoria vastaan hirmuhallitsijoittenkin on vaikea hangotella. Ken yrittää olla kaiken yläpuolella, joutuu varmimmin pilailun kohteeksi. Henkilöanekdoottien lisäksi hymyilevä vallankumous instituutioita vastaan antaa aihetta herkulliseen hihittelyyn.

Koska kuolinapu ei Suomessa ole suotavaa, en blogistina voi yllyttää lukijoitani kuolemaan nauruun. Mutta jos se olisi luvallista, käyttäisin näitä kahta kuvaa. Ylemmässä näemme vuoden sulhon, mutta mitä muuta? Kerro minulle, mitä sinä tässä häämatkakuvassa näet. Nimeä kuva tai laita kommentteihin käsityksesi siitä, millaisen keskustelun pari / yksinpuhelun toinen kävi. Mahtaa hääyöstä tulla  ikimuistoinen…

 

itkumunat

Kakkoskuva voisi esittää jonkinlaista pääsiäismunausta, mutta myös monia muitakin asioita. Mitä kuvassa mielestäsi tapahtuu? Voiko tässä kenties nähdä yhtymäkohtia Suomen politiikkaan tai kenties kansainvälisiinkin asioihin? Sano sinä! Keksi jonkinlainen velmu pikku tarina siitä, missä nyt mennään.

Muut lukijat voivat kannustaa omia suosikkitekstejään kirjoittamalla valitsemansa sutkautuksen alle lol (laughing out loud = kovaäänistä naurua), vaikka kyseessä ei olekaan varsinainen kilpailu. Tai ehkä sittenkin on, nimittäin ankara  eloonjäämiskamppailu.

 

  1. Tuo renkaanvaihtokuva täytyy olla melko vanha. Nykyisin luulisin, että mies halkattaisi rengasraudalla raajarikoksi, jos uskaltaisi edes yrittää. Tai sitten hän on miljardööri eli oligarkki?

    Toisessa kuvassa reunavaltiot katselevat miten krimistä tehtiin lätty tsaarin pöytään. Siinä on montaa ajatusta. Joku ajattelee, olipa hyvä, etten ollut minä. Joku ajattelee se oli sille oikein. Joku tunnustaa, ettei meissä ole muuta kovaa kuin kuori. Mataako ankara kokki tietää sen? Joku ajattelee kaikkien puolesta, ehkä me kaikki joudumme vuorollamme ja itkee hillittömästi. Joku ajattelee, että saatan vanhentua niin paljon, että en kelpaa enää pöytään, jos jäisin viimeiseksi. Olisihan sekin ajatus: Mädäntyä ja pelastaa itsensä???

    • Pääsiäisen aikaan Helsingin rautatieaseman metron Kompassitorilla kököttävä karkkikauppa muistaa aina mainostaa, että heillä ei kiskota munista.

    • Morsiusmystiikka ei ole koskaan viehättänyt minua, mutta jotenkin tuota häämatkakuvaa katsoessani mieleeni tulee vuosikymmenten takaa Siionin virren 41
      ekan värssyn alku:

      1. Ah, sä etkö jo huoli mun kihloistani?
      Sun tähtesi henkeni annoin.
      Veren vuodatin vuoksesi kuollessani
      ja kaiken sun kuormasi kannoin…

Hannu Kiuru
Hannu Kiuruhttp://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121