Kehitysyhteistyö on mukava käden väännön aihe ja sopiva poliittinen keppihevonen mitä erilaisimpiin tarpeisiin. Suomi on vuonna 2000 sitoutunut YK:n vuosituhattavoitteisiin ja kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseen teollisuusmaiden sopimalle tasolle. Euromääräisesti OECD-maiden määrärahat ovat kaksinkertaistuneet reilussa kymmenessä vuodessa. Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat ja Luxemburg ovat saavuttaneen 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen. Suomi ei.
Kataisen hallituksen leikkauslistan varsinainen kukkanen liittyykin tähän. Kehitysyhteistyömenoista säästetään vuoteen 2018 ulottuvalla kaudella vuosittain 50 – 100 miljoonaa euroa. Hallitus sanoo kuitenkin pitävänsä kiinni tavoitteesta nostaa kehitysyhteistyön määrärahoja pitkällä aikavälillä 0,7 prosenttiin BKT:stä.
Muistan, että tästä 0,7:stä on puhuttu ainakin 70-luvulta lähtien. Koskaan Suomi, maailman noin kymmenenneksi rikkain valtio, ei ole ollut kyllin rikas tavoitetta täyttääkseen. Nyt olemme kyllin köyhiä ilmoittaaksemme, ettei ole lähiaikoina tarkoituskaan.
Miksi siis hallitus edelleen sanoo pitävänsä kiinni tavoitteesta, kun se jo seuraavankin hallituksen puolesta tinkii siitä? Koska sillä ei ole kaiken yltäkylläisyyden keskellä kanttia valehdella: on maamme köyhä ja siksi jää. Hallituksen lausuma on populismia ja jeesustelua jos mikä.
80-luvulla kansalaiset saivat verovähennyksiksi lahjoitukset kehitysyhteistyötä tekeville järjestöille. Näin valtiovalta sai nostettua avun määrää osallistumalla itse avustamiseen vain pieneltä osin. Olisi järkevä palata samaan järjestelmään, kyllä tältä kansalta sydäntä löytyy.
Muussa tapauksessa moisista toivomusponsista kannattaisi luopua kokonaan, ei niillä ketään huijata.
Matias Roto et todellakaan ymmärrä evankeliumin syvintä olemusta, evankeliumi on Jumalan hyvyyden osoitusta jolla Hän vetää ihmisiä PARANNUKSEEN.
Ei lain saarnalla ole evankeliumin kanssa mitään tekemistä.
Ari
Jälleen sotket käsitteitä.
Tämä on täysin kahjoa siitä syystä, että käytät väärinkäsityksiäsi tekosyyksi toisia Kristukseen uskovia vastaan rintamahyökkäystä muistuttavalla katkeralla kiihkollasi. Miksi omia oikosulkuja toisille tuputtaen suostut Jumalan evankeliumin vastaisten voimien palvelijaksi.
Sirakin kirjan luvussa 27 annetaan tällaisesta varoitus!
Sir. 27:
3. Joka ei vakaasti elä Herran pelossa,
näkee äkkiä talonsa romahtavan.
4. Kun seulaa ravistetaan, roskat jäävät siihen,
kun ihminen puhuu, roskapuhe erottuu.
5. Savenvalajan astiat koettelee uuni,
ihminen koetellaan puheidensa mukaan.
6. Puu kantaa hedelmää hoidon mukaisesti,
puhe ihmisen ajatusten mukaan.
7. Älä kiittele ketään, ennen kuin olet kuunnellut häntä,
sillä puheistaan ihminen punnitaan.
Saanen kysyä, oletko vainoharhainen, vai miksi annat täysin väärän todistuksen minusta.
Siistipä kielenkäyttösi!
Ari
Armovälineenä käytettäessä Jumalan sanan julistuksesssa:
Nimenomaan LAIN tehtävänä on paljastaa ihmisen tarve saada pelastajan apua oman elämänsä parantamiseksi.
EVANKELIUMI on Jumalan lääke pahojen tekojen täydelliseksi anteeksiantamiseksi Jeesuksen Kristuksen armon varassa.
Koska tässä keskustelussa Arin kanssa levy on juuttunut uralleen, niin lopetan keskustelun tässä ketjussa tähän.
Seuraavien julkaisujeni yhteydessä avautuviin keskusteluihin mennessä Arin tyyli on toivottavasti ehtinyt parantua, joten voi tehdä uusia yrityksiä terveen keskustelun käyntiin saamiseksi.
Tänään keskiviikkona 1.2.2023 osallistuin sotiemme veteraanien ja tukijäsenten iltapäiväkahveille Someron seurakuntakeskuksessa. Pidin siellä myös päätöspuheen.
Sota-aika oli raskas koettelemus maallemme. Moni kuoli, moni haavoittui ja kaikille tuli kovia muistoja noista ajoista.
Mieleeni tulee Helvi Hämäläisen runokokoelma Sukupolveni unta, jossa hän mnnessakin runossa käsittelee sota-ajan kokemuuksia ja mukanaan tuomia mielikuvia, muistoja ja ajatuksia.
Teos voitti Finlandia -palkinnon vuonna 1987.
Panen tähän pienen otteen runosta Surupäivä
”Hänet on lyöty taistelussa,
ruumis haavoja täynnä,
hänet on lyöty taistelussa,
jättilaishaavoista vuotaa veri.
Silmien meret ovat autiot
hiekkaa tukka
minulla on oikeus surra aurinkohiuksista miestä,
haavoja täynnä hän kuoli.”
Helvi Hämäläinen 1987
ISBN 951-0-14569-6
Yleisen eli yhteisen eli koko maan piirin yhteyteensä sulkeva kirkko on Jumalan työväline koko maailman saattamiseksi evankeliumin yhteyteen.
Sen sijaan kaikenlaiset lahkolaiset ajatukset, jotka pyrkivät repimään yhteyttä, ajamaan Kristusta seuraavat eri ryhmiin ja muutoinkin erottamaan ihmisiä toinen toisestaan perustuu sellaiseen ajatteluun, että Jumala muka olisi rajoittunut vain jonkun porukan käskyläiseksi. Tuollainen ajattelu johtaa epäjumalan käsitteeseen kuuluvaan rajalliseen ja Jumalan luoman ihmiskunnan elämää repivään ajatteluun ja sellaisesta seuraavaan riitaisuuteen ja epäjumalanpalvelukseen, koska YHDEN Jumalan tekemässä maailmassa vain osa tätä luomusta kuvitellaanJumalan luomaksi ja loput hylätään ikään kuin se olisi jotain muuta kuin Jumalan maailmanlaajuisen luomisesta seuraavan kaitsennan ulkopuolista elämänpiiriä.
Jeremiankirjeen sanoma puhuu meidän Jumalastamme jolla on valta koko luomakunnan yli. Yksi Jumala on koko luomakunnan, koko ihmiskunna, kaiken sekä näkyväisen että näkymättömän maailman Luoja. Siksi hänen hallintavoimansa ulottuu koko luomakuntaan.
Kynttilänpäivän apokryfitekstissä ilmaistaan tämä sanomalla pars pro toto -mallin eli siis yksi osa kokonaisuutta edustavana mukaisesti sanoin:
Myös pilvet tottelevat, kun Jumala käskee niiden levittäytyä koko maanpiirin ylle, —–
Matias Roto kirjoitat:””Sen sijaan kaikenlaiset lahkolaiset ajatukset, jotka pyrkivät repimään yhteyttä, ajamaan Kristusta seuraavat eri ryhmiin ja muutoinkin erottamaan ihmisiä toinen toisestaan perustuu sellaiseen ajatteluun, että Jumala muka olisi rajoittunut vain jonkun porukan käskyläiseksi.””
Eikö ns ”uskonpuhdistus” täytä juuri tuon ”lahkolais ajatuksen”?
Ari
Teologisesti ottaen Luther pyrki ainoastaan päästä kirkon varsinaiseen keskukseen eli siis Kristuksen antamaan vanhurkauteen uskon kautta Jumalan armoon Kristuksessa turvautuen.
Toisin kuin lahkolaiset kuvittelevat, niin Luther ei pyrkinyt katolisuudesta poispäin, vaan tasan tarkkaan päin vastoin: syvällisen teologin keskeisen sanoman mukaista kirkon keskukseen kuuluvan evankeliumin keskusta kohti.
Valitettavasti tuon ajan Euroopan tilanne oli sellainen, että samaan aikaan, kun Turkin suurvalta uhkasi Eurooppaa jopa keisarin asuinkaupungin Wienen edustalle asti, myös eteläisen ja pohjoisen Euroopan valillä oli sekä poliittisia että taloudellisia vastakkainasetteluja.
Euroopan jakautuminen etelän ja pohjoisen välillä johtui kolmesta eri tekijästä: poliittisesta, taloudellisesta ja teologisesta vastakkainasettelusta. Mikään näistä ei olisi yksinään aiheuttanut jakaantumista. Onhan kautta aikojen ollut keskenään ristiriitaisia poliittisia pyrkimyksiä eikä se ole jakanut kirkon organisaatiota toisistaan erilleen. Kautta aikojen on myös eri kansojen välillä ollut taloudellista kilpailua tai ristiin meneviä intressejä, muttat nekään eivät ole jakaneet kirkkoja erilleen.
Otetaanpa esimerkiksi USA:n sisällissota, missä baptistien dominoiva etelä puolusti orjuutta, pohjoiset osavaltiot puolestaan vastustivat orjuutta. Tässäkään kysymys ei ollut uskonsodasta, vaan siitä, että näiden valtioiden taloudelliset edellytykset olivat erilaisia. Toisten talous oli orjuudesta riippuvaisempi kuin toisten.
Lutherin aikana Italiassakin oli samantapaisia teologisia ajatuksia esittäneitä oppineita, mutta koska nämä eivät muodostaneet sen paremmin taloudellista kuin poliittistakaan uhkaa, niin heitä vastaan eivät italialaiset vallanpitäjät reagoineet mitenkään.
Mitä tulee kirkon olemukseen ja Jumalan valtakunnan läsnäoloon maailmassamme niin aidon uskon lähtökohtana on Kristuksen ruumis eli kirkko. Kirkon viettämässä Herran pyhässä ehtoollisessa Kristus itse jakaa ruumiinsa ja verensä meidän syötäväksemme ja luotavaksemme eli siis hän itse on reaalisesti läsnä pyhässä ateriassa.
Jumalan Totuuden tunteminen on elämää yhteydessä Kristukseen, osallistumista Kirkon eukaristisessa yhteisössä Hänen elämäänsä.
Tämä on yhteisen kristikunnan yhteinen tunnustus. Niinpä voimmekin panna tähän viittauksen erään merkittävän ortodoksiteologin sanoihin:
Serbialainen arkkimandriitta ja teologi Justin Popovitš (k. 1979) opettaa:
“Se, joka uskoo Kristukseen, kasvaa Hänen jumalallisen totuutensa rajattomuudessa. Hän kasvaa koko olemuksellaan, mielellään, sydämellään ja sielullaan. Kristuksessa eletään olemalla totuudellisia rakkaudessa, ainoastaan siten kasvamme kaikin tavoin Hänessä. Näin kasvamme kaikkien pyhien ihmisten kanssa Kirkossa ja Kirkon kautta, koska muutoin ei voi kasvaa Kristuksessa.”
Matias Roto siis mielestäsi lopputuloksella ei ole mitään merkitystä vaan sillä mitä ns ”uskonpuhdistaja” ajatteli tekevänsä ( pyrki ainoastaan päästä kirkon varsinaiseen keskukseen)?
Ei siis väliä että hänen toimintansa täytti kaikki mainitsemasi lahkolaisien ajatusten tulokset, ajamaan Kristusta seuraavat eri ryhmiin ja muutoinkin erottamaan ihmisiä toinen toisestaan ?
Ari
Noita kuvaamiasi lahkolaisten piirteitä Luther vastusti kuin ruttoa, joka turmelee kaiken elämän.
Tässä esimerkki Lutherin taistelusta niitä jumalattomia vastaan, jotka vastustivat kasteessa saatua Kristus-yhteyttä ja sitä pyhien yhteyttä vastaan, mikä kasteen välityksellä saadaan.
Pelkkää konnankoukkuilua ja Perkeleen ilveilyä onkin nykyisten hurmahenkiemme tapa pilkata kastetta: he hylkäävät sitä koskevan Jumalan sanan ja asetuksen eivätkä pidä kastetta minään muuna kuin kaivosta nostettuna vetenä. Sitten he vielä jaarittelevat näin: ”Miten kourallinen vettä muka sielua auttaisi?” Ystävä kallis, kenen sinä luulet pitävän vettä muuna kuin vetenä, jos kasteen kaksi osaa erotetaan toisistaan? Mutta miten sinä rohkenet tuolla tavoin käydä käsiksi Jumalan säädökseen ja repiä siitä irti sen parhaimman aarteen, jonka Jumala on siihen yhdistänyt ja sisällyttänyt ja jota hän ei anna siitä erottaa. Sillä veden varsinainen sisältö on Jumalan sana eli käsky ja Jumalan nimi. Tämä aarre on suurempi ja jalompi kuin taivas ja maa. ——
Kasteen voima, vaikutus, hyöty, hedelmä ja päämäärä on siinä, että se pelastaa. Eihän ketään sitä varten kasteta, että hänestä tulisi ruhtinas, vaan niin kuin sana kuuluu, että hän pelastuisi. Pelastuminen taas, kuten hyvin tiedämme, ei ole mitään muuta kuin vapautumista synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta, pääsy Kristuksen valtakuntaan ja iankaikkinen elämä hänen kanssaan. Tästä huomaat jälleen, miten kallisarvoisena kastetta on pidettävä, saammehan me siinä omaksemme sanoin kuvaamattoman suuren aarteen. Samoin tämä osoittaa hyvin, ettei kaste voi olla pelkkää tavallista vettä. Pelkkä vesi ei näet voisi saada tuollaista aikaan, vaan sen saa aikaan sana ja se, että Jumalan nimi on läsnä vedessä, kuten edellä on jo sanottu. Siellä, missä Jumalan nimi on, siellä on välttämättä myös elämä ja autuus. Siksi on oikein kutsua tätä vettä jumalalliseksi, pelastavaksi, voimalliseksi ja armoa tulvivaksi vedeksi. Se saa näet sanasta voiman olla ”uudestisyntymisen pesu”. Tällaista nimitystä Paavali (Tit. 3:5) siitä käyttää Titukselle osoitetun kirjeen kolmannessa luvussa.
Matias Roto nämä todistelusi ovat todella ihmeellisiä, siis mielestäsi todisteeksi riittää ”syytetyn” syyttömyydestä tämän omat sanat? Etkö ajattele itse mitä on tapahtunut?
Toteat:””Tässä esimerkki Lutherin taistelusta niitä jumalattomia vastaan, jotka vastustivat kasteessa saatua Kristus-yhteyttä ja sitä pyhien yhteyttä vastaan, mikä kasteen välityksellä saadaan.””
Siis olivatko ”paavilaiset” näitä jumalattomia?
Ari
Näitä jumalattomia olivat uudestikastajat, anabaptistit, joiden alkupäeräinen tarkoitus oli vain osoittaa mieltään esivaltaa vastaan, mutta josta juutalaisvainon takia 1518 viraltaan yliopiston vararehtorin virasta potkittu ja sitten myöhemmin talonpoikaiskapinan 1524-25 johtoon pyrkinyt Hubmeier edelleen kehitti oman keksintönsä mukaisen uudestikastajain opin vuosina 1525 – 1527 muuntelemalla raamatunlauseiden merkityksen aivan toisenlaiseksi, kuin mitä ne alkuperäisesti ovat tarkoittaneet. Kapinoinnin johtoon pyrkimisensä takia itse keisari julisti hänet etsintäkuulutetuksi. Kun hänet sitten saatiin kiinni, niin 10.3.1528 hän sai kuolemantuomion. Näin kuuluisa oli omana aikanaan sinun edustamasi kastekäsityksen keksijä Hubmeier esivaltaa vastaan kapinoinnissaan, että itse keisari kuulutti häntä koskevan etsintätouhun.
Ari
Olen lukenut Lutherin ajan historiaa niin paljon, että satun tietämään tuon ajan tapahtumat erittäin tarkasti.
Minulla on koko teossarja Luthers Sämtliche Schriften I – XXIII eli siis koko hänen tuotansa saksaksi julkaistuna sellaisena kuin se oli tutkijoiden tiedossa 1700 -luvulla.
Olen ollut mukana professori Haikolan seminaarissa, jossa kokonaisen vuoden kävimme läpi Lutherin tuotantoa ja opeteltiin myös lukemaan hänen aikansa saksan kielen erityispiirteitä.
Edelleen olen tehnyt yliopistollisen aineen Lutherin käsityksistä Ihmisoikeuksista hänen talonpoikaiskapinaan liittyvissä
kirjoituksissaan.
Joten voinet jättää täysin asian vierestä menevänä hutina kysymyksesi: ”Etkö ajattele itse mitä on tapahtunut?”
Aivan menetelmällisenä juttuna. Tieteellisessä keskustelussa ei päätelmiä tehdä omien ilmassa leijuvien päiväunien sisältämien haaveiden varassa,
vaan
erittäin tarkoin historiallisten lähteiden varassa perusteltujen tosiasioiden pohjalta.
Ari
Kun Luther sai bullan, niin hänet vietiin Wartburgin linnaan turvaan. Siellä hän käytti nimeä Ritari Yrjö. Oli siinä ihmettelemistä toisilla ritareilla, miten suhtautua uuteen tulokkaaseen, joka näyttää täysin tottumattomalta ritarin varusteisiin, mutta jolle tulee postia monelta kuninkaalta ja ruhtinaalta eri puolista Eurooppaa. Varmaankin siinä on miettimistä, että mitkä ovat ne ritarin ansiot, joilla moiseen asemaan on päässyt heidän keskuudessaan majaileva ritari.
Tuohon aikaan Lutherin työpäivän pituus oli lyhimmillään 12 tunnin työrumpeamia. Sen hän käytti syvälliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen. Tuona Wartburgin aikana valmistui uusi saksankielinen käännös Uudesta testamentista. Tämä käännös oli järjestyksessään noin 70. nykyisin tunnetuista saksannoksista, mutta sen taso oli niin hyvä, että 1900 -luvullakin tuota nykyisin puoli vuosituhatta vuotta vanhaa käännöstä on käytetty ahkerammin kuin muita käännöksiä.
Oletko tullut ajatelleeksi että Trenton kokous 1500 -luvulla lähti liikkeelle Lutherin tekemän aloitteen perusteella, mutta se toteutui vasta niin myöhään, että Lutherin ajattelema hyöty kristikunnan läntisen haaran koossa pitämiseksi ei enää päässyt toteutumaan, vaan sitä ennen jo kehityksen poliittiset ja taloudelliset tekijät yhdistettyinä etelän ja pohjoisen erilaisiin painotuksiin teologian alalla saivatkin tuloksekseen, että yhtenäisen lännen kristikunnan tilalle tulikin vain teologisesti syventynyt kuilu näiden kahden osapuolen välille.
Reformaatio meni myös roomalais-katolisen puolella läpi koko kirkon. Mutta sen suunta kulki eri taholle. Siksi sitä on nimitetty vastauskonpuhdistukseksi.
Sen jälkeen useat aikaisemmista epäkohdista oli saatu korjattua, mutta etelän ja pohjoisen välistä kuilua ei noilla toimilla saatu korjattua.
Sen sijaan katolinen kirkko alkoi aivan erinomaisen lähetystyön tekemisen eri puolilla maailmaa Filippiineiltä ja Kiinasta aina Etelä-Amerikkaan ja Afrikkaan asti. Tästä puolestaan seurasi vuosisatojen aikana se, että nykyisin katolinen kirkko on enemmän kuin puolet koko maailman kaikista Kristukseen uskovista.
Kun vertaa Wittenbergin yliopiston raamatunselityksen professorin Lutherin taituruutta ja vaikutusta oman aikansa teologiseen elämään koko Euroopassa niin hämmästellen olen ihmetellyt, miten kaltaisesi vähäoppinen ihminen saattaakaan kuvitella voivansa arvioida yhtä kaikkien aikojen etevimmän oppineen tuotannon tasoa.
Ari
Olen poistanut kommenttejasi sopimattoman kielenkäytön takia.
Joten jos haluat saada vastauksen kysymyksiisi, niin siivoappas kielenkäyttösi.
Matias Roto toteat minulle:””miten kaltaisesi vähäoppinen ihminen saattaakaan kuvitella voivansa arvioida yhtä kaikkien aikojen etevimmän oppineen tuotannon tasoa.””
Seikka on saletti kun Jumala ilmoittaa evankeliumin minulle ja Lutherilta oli salannut, niin kumpi sen ymmärtää?
Ari
Tapasi tuomita Jumalan omia tekee sinusta Jumalan vastustajan.
Itse tuomitset itsesi tuolla tavain Jumalan edessä
Matteuksen evankeliumi:
7:2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
Markuksen evankeliumi:
4:24 Ja hän sanoi heille: ”Ottakaa vaari siitä, mitä kuulette; millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan, vieläpä teille lisätäänkin.
Luukkaan evankeliumi:
6:38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin.”
Tee siis parannus jumalattomista tuomion sanoistasi, ettet enää jatka itsesi tuomioon saattamistasi.
Ari
Tapasi ilmaista uskon ymmärryksesi paljastaa sinut Lutherin ajan ”hurmahengeksi”, henkilöksi, joka kuvittelee omia Raamatun vastaisia ajatuksiaan muka Pyhän Hengen ilmoitukseksi. Tuon ajan hurmahenget sentään olivat siinä mielessä rehellisempiä kuin sinä, että he myönsivät oppinsa olevan Raamatun sanasta poikkeavia, mutta sinä Itsesi pettäen kuvittelet omia oikosulkujasi ja niiden takia tekemiä virheitäsi muka Pyhän Hengen ilmoitukseksi. Sinun ei pitäisi syyttää Jumalaa omista Raamatun vastaisista opeistasi.
Matias Roto mietippä nyt Jeesuksen aikaa, kansaa tuli sankoin joukoin kastettaviksi ja heitä kastettiin paljon kun tunnustivat syntinsä.
Sitten kun Jeesus oli ristiinnaulittu ja ylösnoussut ja opetuslapset saaneet Pyhän Hengen helluntaina ja Paavali kääntynyt, niin miksi nämä suuret joukot eivät todella seuranneet opetuslapsia, miksi fariseukset ja kirjanoppineet eivät kääntyneet vaan vainosivat kristittyjä?
Jos siis kaste olisi ollut ratkaiseva tekijä niin eikö silloin se suuri määrä kansaa olisi seurannut opetuslapsia?
Ari
Kiitos kysymyksestäsi. Kun tekee asiallisia kysymyksiä niin yritän myös vastata asiallisesti.
1) Synnintunnustus on tilanteen toteaminen tyyliin: Olen syntinen ja tarvitsen armahdusta. Miten minä sen voisin saada syntieni anteeksiantamuksen. Vastauksen tähän hätään oli kaste. Kaste oli ja on
– parannuKSEN kaste eli siis kasteen tapahtuman tuloksena on parannus
– tämä parannus merkitsee vastaanottajalleen kaikkien syntien anteeksiantoa . Kaste siis on syntien anteeksisaamiSEKSI.
Apostolien teot:
Ap.t. 13:24
sittenkuin Johannes ennen hänen tuloansa oli saarnannut parannuKSEN kastetta kaikelle Israelin kansalle.
Ap.t. 2:38
Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiSEKSI, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
Huomaa siis, ettei katumus suinkaan ollut mitään muuta kuin tilanteen toteamisen ja toivottoman tilanteen tunnustaminen. SE EI OLLUT MIKÄÄN TEKO ENNEN KASTETTA vaan ainoastaan avunhuuto hädänalaisesta tilanteesta pääsemiseksi.
Ari
2)
Suomalaisen omiin oloihinsa eristäytyneen korpifilosofin tyyli ei alkuunkaan ollut ajankohtaista hyvin sosiaalisessa ja kollektiivisessa juutalaisessa yhteisössä. Päin vastoin: Vakeä oli koko ajan liikkeellä HYVIN PALJON.
Tämä väen kokoontuminen Jeesusta kuuntelemaan oli yleistä sekä Galileassa että Jerusalemin temppelissä. Missä Vapahtaja liikkui, siellä liikkui myös suuret väkijoukot.
Johanneksen evankeliumi:
5:13 Mutta parannettu ei tiennyt, kuka se oli; sillä Jeesus oli poistunut, kun siinä paikassa oli paljon kansaa.
6:2 Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.
6:5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: ”Mistä ostamme leipää näiden syödä?”
12:12 Seuraavana päivänä, kun suuri kansanjoukko, joka oli saapunut juhlille, kuuli, että Jeesus oli tulossa Jerusalemiin,
Luukkaan evankeliumi:
19:48 mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki kansa riippui hänessä ja kuunteli häntä.
Ari
3) Toisin kuin väität, niin suuret väkijoukot seurasivat myös opetuslapsia.
– Pietari piti juhlasaarnan yhdessä päivän hetkihartaudessa. Helluntaijuhlaan saattoi parhaimmillaan tulla niin paljon väkeä, että Jerusalemissa oli tuolloin yli miljoona ihmistä parhaimmillaan juhlaan saapunutta väkeä.
Pietarin saarnan vaikutuksesta noin 3 000 ihmistä liittyi Jeesuksen oppilaitten joukkoon. Tämä siis on aikaisemmin Jeesusta seuranneitten väkijoukkojen lisäksi. (Muista 4000 ja 5000 miehen ruokinnat heidän vaimonsa ja lapsensa sen lisäksi. )
– Myös tuon jälkeen opetuslapsia seurasi suuria väkimääriä.
Apostolien teot:
2:47 kiittäen Jumalaa ja ollen kaiken kansan suosiossa. Ja Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen.
3:11 Ja kun hän yhä pysyttäytyi Pietarin ja Johanneksen seurassa, riensi kaikki kansa hämmästyksen vallassa heidän luoksensa niin sanottuun Salomon pylväskäytävään.
5:16 Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi.
Mutta kuten kaikessa lähetystyössä, niin myös apostolien työssä oli paljon sellaistakin työtä, jota tehtiin pienemmissä ympyröissä vain muutaman ihmisen läsnäollessa.
Mutta esimerkiksi Etiopian rahaministerin kääntymyksestä seurasi, että tuolla Egyptistä etelään olevalla alueella evankeliumi lähti tuon hallitsevan kuningattaren varainhoitajan välityksellä eteenpäin merkittävin vaikutuksin. Opetuslapsi Matteus lähti sinne myöhemmin ja tuli Etiopian ensimmäiseksi piispaksi.
Ari
4) Puhut fariseuksista ja kirjanoppineista.
4A)
Juutalaisten keskuudessa oli Jeesuksen aikana noin 15 eri liikettä tai koulukuntaa tai ajatuksellista eli filosofista suuntausta.
Fariseukset olivat yksi näistä. He olivat toinen haara noin parisen vuosisataa ennen Jeesuksen aikaa syntyneestä hurskaiden liikkeestä. Toinen tästä haarautunut liike olivat saddukeukset. Saddukeuksilla oli heidän Raamattunaan ainoastaan Toora eli Laki eli siis Viisi Mooseksen kirjaa. Fariseuksilla oli Raamattuna tämän lisäksi myös Nevi’im eli Profeetat. Saddukeukset eivät uskoneet ylösnousemukseen kuolleista, fariseukset uskoivat.
Jeesuksen lähellä liikkui paljon fariseuksia mitä erilaisimmissa tilanteissa. Vapahtaja siis liikkui sellaisissa piireissä, joissa fariseuksetkin.
a)
Periaatteellisella tasolla Jeesus sanoi heidän opetustaan oikeksi Mooseksen kirjojen tulkinnaksi eli siis sanoi heidän istuvan Mooseksen istuimella.
b)
Matteuksen evankeliumi:
a)
22:41 Ja fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä
b)
23:2 sanoen: ”Mooseksen istuimella istuvat kirjanoppineet ja fariseukset.
Meidän aikamme eniten tunnettu fariseus oli apostoli Paavali, joka vielä lähetysmatkojensa jälkeenkin kertoi olevansa fariseus.
Apostolien teot:
23:6 Mutta koska Paavali tiesi osan heistä olevan saddukeuksia ja toisen osan fariseuksia, huusi hän neuvoston edessä: ”Miehet, veljet, minä OLEN fariseus, fariseusten jälkeläinen; toivon ja kuolleitten ylösnousemuksen tähden minä olen tuomittavana.”
4B)
Kirjanoppineitten ryhmä oli tuon ajan kansan oppinut väestö. Heistä kaikista oppinein oli Vapahtajamme Jeesus. Myös ensimmäinen marttyyri Stefanus oli hyvin oppinut mies. Kukaan ei pärjännyt hänelle väittelyssä. Paavali oli niin oppinut, että häntä pyydettiin luennoimaan jopa kreikkalaisten korkeimpaan oppilaitokseen Areiopagiin.
Vanhassa testamentissa oppineitten ryhmää kouluttivat profeettakoulut, joita muistamme jo Elian ja Elisan ajoilta asti. Muistanet myös Esran, jota ympäröi iso joukko muita oppineita, jotka selittivät Raamatun sanaa kansalle.
Yksi joukko näiden oppineitten joukosta kehittyi kansan johtoon noussut Suuri neuvosto, jonka oppineisuudesta juutalaisilla on valtava määrä tietoa tallennettu heidän kirjoissaan. Aluksi tieto meni eteenpäin ulkoa opettelun välityksellä, vasta myöhemmin perinne kirjoitettiin muistiin, siitä tiivistelmä on juutalaisten Talmud, noin 10 000 sivua.
Kun sitten mietitään, miksi Jeesuksen vastustajien joukossa mainitaan fariseuksia ja kirjanoppineita, niin tämä johtuu siitä, että Jeesus liikkui niin paljon heidän seurassaan. Monet oppineet tulivat kateellisiksi Jeesuksen saamalle valtavalle kansansuosiolle, muutamat kansan johtajat pelkäsivät oman valta-asemansa heikontuvan niin suuren kansansuosion takia jne.
Tilannetta voi verrata kahteen 1800 -luvun saksalaiseen filosofiin. Hegel oli hyvin suosittu ja hänellä oli paljon oppilaita. Schopenhauer oli erittäin kateellinen Helgelille, kun hänellä itsellään oli vain hyvin vähän oppilaita Hegeliin verrattuna.
Menestystä seuraa useinkin toisten ihmisten kateus. Niin on käynyt kaikkina aikoina. Näin myös inhimillisestä näkökulmasta selittyy Jeesuksesta vastaan suunnattu kritiikki.
Jumalan iki-ajoista peräisin oleva pelastussuunnitelman toteutuminen tämän kautta on meidän ajallisen käsityskykymme tavoittamattomissa. Tiedämme vain sen mitä Raamattu sanoo:
1.Korinttolaiskirje:
2:7 vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme,
Efesolaiskirje:
1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
1.Pietarin kirje:
1:20 hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten,