Suomessa on toistumassa sama virhe kuin 1970-luvun suomettumisen aikana, mutta tällä kertaa islamin kanssa.
Tuolloin kommunismin asiantuntijaksi kelpasi vain se, joka ei arvostellut Neuvostoliittoa tai kommunismia. Nyt islamin asiantuntijaksi kelpaa vain se, joka välttää puhumasta islamin haasteellisista kysymyksistä.
Julkisessa keskustelussa ääneen pääsevät lähes yksinomaan ne, jotka ovat hyvissä väleissä moskeijoiden ja muslimijärjestöjen kanssa. Tätä itsesensuuria toteuttavat erityisesti HS, Yle ja kirkon johtavat äänet.
Ongelma on kuitenkin syvempi kuin pelkkä vaikeneminen. Islam ei ole vain uskonto, vaan uskonto ja yhteiskuntajärjestys yhdessä. Se tuo mukanaan sharian, joka useimmissa muslimimaissa määrittelee kristityt ja muut vähemmistöt laillisesti toisen luokan kansalaisiksi.
Sen sijaan että kysyttäisiin, onko islam yhteensopiva länsimaisen vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan kanssa, keskustelu on siirretty moraaliselle tasolle:
”Miten meidän pitäisi suhtautua muslimeihin, jotta emme olisi rasisteja?” Tätä kysyttäessä varsinainen asiasta keskusteleminen lakkaa.
Tämän takia päämediat kieltäytyvät näkemästä, että Suomessa on jo syntymässä rinnakkaisyhteiskuntia, joissa naisten ja tyttöjen oikeuksia sorretaan. Ex-muslimi ja feministi Sara Al Husaini kuvaa kirjassaan Huono tyttö avoimesti pakkoavioliittojen ja kunniaväkivallan todellisuutta Suomessa.
Valtaosa Suomeen tulleista muslimeista tulee maista, joissa naiset ja vähemmistöt ovat sharian mukaan toisen luokan kansalaisia. He ovat kasvaneet kulttuurissa, jossa muslimimiehet ovat ykkösluokkaa ja muut alempia.
Kun muslimiyhteisö kasvaa, silloin syntyy automaattisesti yhteisössä sosiaalinen paine toteuttaa shariaa, ja se tuo myös mukanaan sosiaalisen kontrollin. Vähitellen tapahtuu se, että sharia alkaa korvata paikallista lainsäädäntöä.
Siksi Eurooppaan onkin muodostunut tällä hetkellä jo 900–1000 haavoittuvaa aluetta, joissa paikallinen laki ei enää toimi kunnolla. Ruotsissa näitä alueita on 65, Ranskassa satoja, Saksassa ja Englannissa kymmeniä, ja niiden määrä kasvaa tasaisesti.
Pelko ”islamofobia”-leimasta on osoittautunut vahvemmaksi kuin pelko yhteiskunnan hajoamisesta. Sama mekanismi, joka lamautti viranomaiset Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa ja Englannissa ryhtymästä ajoissa toimeen rinnakkaisyhteiskuntien syntyessä, vaikuttaa nyt myös Suomessa.
Kirkon rooli tässä kehityksessä on erityisen ongelmallinen. Arkkipiispa Tapio Luoma ja dosentti Jyri Komulainen edustavat vahvasti progressiivista teologiaa, joka lähtee siitä, että kaikki uskonnot ovat lähtökohtaisesti hyviä ja samanarvoisia.
Tämän ajatusmallin mukaan ei ole olemassa ”huonompia” uskontoja – kaikki ovat vain erilaisia kulttuurisia ilmauksia samasta hengellisestä kaipuusta. Siksi he rohkaisevat uskontojen keskinäiseen ymmärtämiseen ja dialogiin.
Valitettavasti tämän lähtökohdan omaavan ihmisen on hyvin vaikea myöntää, että jossain uskonnoissa voisi olla sisäänrakennettuja, vakavia ongelmia ihmisoikeuksien tai ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Siksi monen modernin ihmisen on hyvin vaikea alkaa miettiäkään islamiin ja erityisesti shariaan liittyviä ongelmia. Siksi he myös antavat islamin itse määritellä mitä Islamista tulee puhua.
On aika alkaa puhua siitä, että sharia voi olla myös ongelma. Islamissa ei ole kyse vain yksityisestä uskonnonharjoituksesta, vaan sharian soveltaminen ohjaa muslimiyhteisöä itsestään kohti tiettyä konkreettista yhteiskuntajärjestystä, joka voi olla ristiriidassa ympäröivän lainsäädännön kanssa.
Tästä ei puhuta, koska Islam korostaa usein, että vain muslimit tai islamin oppineet saavat tulkita islamia ja shariaa – ei-muslimit eivät ”ymmärrä” sitä tarpeeksi. 20 vuotta sitten Ruotsissa oli sama tilanne kuin Suomessa nyt. Siihen asti muslimiyhteisöt olivat saaneet määritellä, miten islamista ja shariasta saa puhua. Mutta kun jengiväkivalta ja rikollisuus räjähtivät käsiin, viranomaiset Ruotsissa alkoivat hahmottaa, että sharia oli osa ongelmaa, siitä piti alkaa puhua.
Viranomaiset ja hallitus ovat nyt koko ajan ottaneet Ruotsissa tiukemman linjan suhteessa shariaan. Esimerkiksi varapääministeri Ebba Busch on toistanut, että ”sharialla ei ole sijaa Ruotsissa” ja että ”islamin täytyy sopeutua Ruotsin arvoihin”. Siksi myös Ruotsissa, Tanskassa ja Ranskassa sharian tuomat ongelmat ovat tulleet yhä enemmän osaksi julkista keskustelua.
Meillä on Suomessa edessä sama haaste, oppia julkisesti puhumaan islamista ja shariasta, ilman että keskustelu leimataan islamofobiaksi.
On aika havahtua siihen, että vaikeneminen shariasta voi edesauttaa erilaisten rinnakkaisyhdyskuntien syntyä.
Islam ei ole pelkästään yksilön sisäinen uskonasia, vaan sharia tekee siitä yhteiskunnallisen kysymyksen, joka koskettaa ihmisoikeuksia, suomalaisia ja Suomen lakia.
Siksi suomalaisten täytyy voida itse keskustella siitä, mitkä ovat sharian ja Suomen lain väliset suhteet. Miten se ilmenee keskustelussa naisten oikeuksista, oikeudesta uskonnon vaihtoon, vähemmistöjen asemasta ja siitä, voiko sharia olla jonkin suomalaisen lain yläpuolella.
Ruotsin esimerkki varoittaa, että me emme voi antaa muslimiyhteisön tai joidenkin muslimeja myötäilevien asiantuntijoiden olla portinvartijoina sille, että Sharian ongelmista vaietaan. Jos näin tapahtuu, emme pysty riittävästi suojelemaan myöskään heikoimmassa asemassa olevia maahanmuuttajia.
Uskon, että jos Suomessa alkaa avoimempi keskustelu shariasta, itse muslimien kohtaaminen ihmisinä helpottuu – kun ymmärrämme, että itse ihmiset, muslimit, eivät ole ongelmana.
Kirkon tehtävä on – aivan oikein – opettaa ihmisiä kunnioittamaan ja välittämään toisista kulttuurista tulevista ihmisistä. Mutta kirkko ylittää tehtävänsä jos haluaa hävittää asiallisen keskustelun siitä, mitä ongelmia sharia mahdollisesti tuo mukanaan
Kiitoksia mielenkiintoisesta blogista.
Tuo ajatus siitä, että vain muslimi ymmärtää tarpeeksi syvällisesti Koraania ja shariaa taitaa olla taustalla myös silloin, jos maahanmuuttajalapset eivät osallistu islamin uskonnon kouluopetukseen, kun opettaja on muodollisesti pätevä ei-muslimi.
Kysymys suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja islamilaisen sharian suhteesta on tärkeä. Varsinkin, kun myös perinteisen kristinuskon opetukset saattavat joissakin tapauksissa olla myös ristiriidassa yhteiskunnan arvojen ja lainsäädännön kanssa. Tosin ristiriita ei ole läheskään niin iso kuin sharian kohdalla.
Kirjoittaja on nyt aivan pihalla. Kuka tahansa saa Suomessa keskustella islamista asiallisesti. Islamissa ei ole suuria tulkintaongelmia, koska islamin pääasioista on aina oltu yhtä mieltä: usko yhteen Jumalaan ja tee hyvää elämässä. Koraani on islamin opin ja elämän ylin ohje.
Sharialaki ei tee kenestäkään toisen luokan kansalaista. Puhdas sharia laki on tervejärkistä lainsäädäntöä ja edistää kaikkien hyvinvointia ja terveellistä ja oikeudenmukaista elämää. Tämä taitaa olla yllätys aika monille. Siinä tapauksessa kannattaisi varmaan kysä muslimeilta, mikä se sharia laki oikein on. He varmaan tietävät itse oman lakinsa paremmin kuin islamia kauhiselevat papit ja toimittajat. Minä kysyin islamilaisilta teologeilta asiaa suoraan ja paljastui, että siinä olem itään ihmeellistä. Sharialaki on voimassa esim. Britanniassa monessa paikoin ilman sen suurempaa melua.
Historiallisen Koraanin historiallisia opetuksia ei voi siirtää toiseen aikaan ja toiseen paikkaan, kuten länsimedia mielellään tekee löytääkseen ja tarjotakseen vanhentuneita ratkaisuja ja ideoita, joille voi sitten naureskella länsimaisissa medioissa.
Länsimaissa on helppo kauhistella islamin opetuksia, jotka eivät ole islamin opetuksia, vaan kulttuurisia tapoja ja normeja. Aito islam on yksinkertaista elämää uskossa, toivossa ja rakkaudessa. Aitoon islamiin ei kuulu väkivalta ja tappaminen. Viattoman ihmisen tappaminen on aina synti islamissa. Pyhä sota on henkistä kamppailua omia syntejä vastaan.
Aito islam pyytää huolehtimaan naisista ja suo tasa-arvon ja opiskelumahdollisuuden myös naisille. Islam salli ja kannusti naisia jo 700-luvulla opiskelemaan ja hallinnoimaan omaa varallisuttaa, kun taas kristillisssä maissa naiset pääsivät yliopistoon ja miehen taloudellisesta valvonnasta vasta 1900-luvulla.
Islamia saa arvostella kuten minä olen tehnyt ja päivittänyt islamin nykyaikaan. Monien on vaikea ymmärtää, miten kulttuuriset tavat ja miesten vallankäyttö vaikuttavat paljon muslimien elämään eri maissa. Missä islamia aidosti toteutetaan, siellä myös ihmisoikeuksia kunniotetaan. Olisi hyvä päästää julkisuuteen tavalliset muslimit, niin mehet kuin naisetkin, jotta Suomessakin saataisiin oikea kuva islamista.
Länsimaille on kauhistus, että islamissa kielletään alkoholin käyttö, uhkapelien pelaaminen, seksibisnes, sianlihan syönti, korkojen kerääminen ja ylisuuret verot sekä hyökkäyssodat.
Vain muslimiyhteisön johtavat henkilöt, kuten Imaamit,ovat oikeutettuja soveltamaan Koraania.
Siksi vain harvat muslimit ovat lukeneet Koraanin.
Muslimien käsityksen mukaan Islam on kaikkien korkein ja paras uskonto maailmassa.
En usko että Suomen lailla on paljoakaan painoarvoa Islamin rinnalla. Heidän ajattelussaan.
Islam eroaa Kristuinuskosta siinä, että kristityksi tullaan kasteen kautta, mutta Islamiin synnytään: Kristitty voi lakata toimimasta kristityn tavoin ja jopa päätyä ateistiksi. Muslimikin voi lakata toetuttamasta sen uskonnon vaatimuksia ja olla jopa ateisti, mutta silti hän on yhä muslimi. Muslimiksi on helppo tulla. Siihen riittää, kun lausuu lyhyen uskontunnustuksen. Moni Suomalainen nainen yllättyy kun on mennyt maallistuneet muslimin kanssa naimisiin ja yllättäin huomaa miehensä aktivoituneen uskontonsa toteuttamisessa omassa kodissaan. Vaikkapa miehen suvun vaatimusten tähden. Musliminuorten vaikutusta saattaa osittain olla sekin että monet Suomalaiset nuoret mieht ovat alkaneet kovasti kiinnostua kristinuskosta.
Pasi, minäkin joskus uskoin tuota valkopesua. Mutta puhutaan esimerkiksi ihmisoikeuksista. Runsas 40 arabimaata eivät ole allekirjoittaneet YK:n ihmisoikeusjulistuksesta, sen sijaan ne ovat tehneet ns.Kairon julistuksen. Tarkoittaa, toteutetaan ihmisoikeuksia niin, että Sharia on korkein auktoriteetti. Siksi se esim, mitä tapahtuu esim. Afganistanissa, Pakistanissa ja Iranissa, vastaa näiden maiden käsitystä siitä, mitä on elää Sharia arvojen mukaan. Amnesty internationalin mukaan näissä maissa tapahtuu paljon vakavia ihmisoikeusrikkomuksia. Mutta kuten tiedät, emme kuule mistään sitä, että muslimit olisivat huolissaan muslimimaista tapahtuvista ihmisoikeusrikkomuksista…
Šaria (tai sharia-laki) tarkoittaa islaminuskon jumalallista lakia, joka ohjaa muslimien uskonnollista ja arkista elämää. Se ei ole yksi yhtenäinen lakikirja, vaan laaja moraalisten ja oikeudellisten periaatteiden kokonaisuus, jota tulkitaan eri tavoin eri puolilla maailmaa.
Keskeiset lähteet ja merkitys
Šaria perustuu pääasiassa kahteen lähteeseen:
Koraaniin: Islamin pyhä kirja, jota pidetään Jumalan sanana.
Sunnaan: Profeetta Muhammadin elämäntapa ja perimätieto (hadithit).
Islaminuskon mukaan šaria on ”tie” tai ”polku”, jota seuraamalla ihminen voi elää oikein ja saavuttaa pelastuksen.
Mitä šaria säätelee?
Šaria kattaa lähes kaikki elämänalueet, mukaan lukien:
Uskonnonharjoitus: Esimerkiksi viisi päivittäistä rukousta.
Perhe-elämä: Avioliittoa, avioeroa ja perintöä koskevat säännöt.
Ruokavalio: Kielto syödä sianlihaa tai nauttia alkoholia.
Moraali ja etiikka: Ohjeet rehellisyydestä, hyväntekeväisyydestä ja muiden kohtelusta.
Šaria eri ympäristöissä
Islamilaisissa maissa: Šaria voi olla osa valtion virallista lainsäädäntöä joko osittain (erityisesti perhelainsäädännössä) tai kokonaan. Ankaraan tulkintaan saattavat liittyä kiistanalaiset ruumiilliset rangaistukset.
Länsimaissa: Muslimit noudattavat šariaa yleensä henkilökohtaisena moraalikoodina ja uskonnollisena tapana, joka ei korvaa maan virallista lakia.
Haluatko tietää lisää jostakin tietystä šarian osa-alueesta, kuten perhelainsäädännöstä tai sen tulkintaeroista?
Lähde: Google AI 230426
Muista: On turha tuoda historialllisia ja vanhentuneita Koraanin moraaliopetuksia nykyaikaan sharia-lakina. Niin ei tehdä islamilaisissakaan maissa. Kirjoitaja voisi väitteiden tueksi esittää edes yhden kielteisen nykypäivään tarkoitetun sharialain kohdan. Voin sitten pyytää islamilaista teologia ja juristia arvioimaan, menikö ilmianto oikein ja esiteltiinkö pätevä näkemys sharialaista vuonna 2026. Minulle islamin opettajat ovat sanoneet, että sharialaki sopii kaikille ja on tervejärkistä lainsäädäntöä esim, alkoholin kielto, sianlihan kielto, uhkapelaamisen kielto, korkojn keräämisen kielto tai verotukseen puuttuminen, avioeron salliminen yms.
Perehdy esimerkiksi Englannissa oleviin Sharia tuomioistuimiin, jotka usein tekevät miehiä suosivia päätöksiä, ja jättävät naiset vaille virallisen lainsäädännön turvaa. Kuten tiedät, Sharian mukaan miehellä on enemmän oikeuksia mm. perintöoikeudessa, avioeron aloittamisessa ja perheen johtajuudessa, ts. sharian näkökulma voi olla ristiriidassa maan lain kanssa mm. länsimaissa.
Jäädään odottelemaan. Saan perusteellisen vastauksen sharialakiin kahdelta kansainväliseltä islamilaiselta teologilta. En tiedä vastauksia etukäteen, mutta mielekiintoiseksi menne, ovatk blogin kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Jos käyttäjätunnukseni on lopetettu siihen mennessä, vastailen toisella tunnuksella aikanaan.
Oikein naurattaa ne juttut mitä Pasi Islamista tuot esille. Suosittelisin sinulle Koraanin lukemista, niin tietäisit mitä väität.
Ensinnäkin Pasilta minun pitää pyytää anteeksi ylimielinen kommenttini.
Marko ehdotti minulle kirjoja, mutta Kirkon lähetyssihtyeeri – tutkinnon aikana sain mielestäni melko hyvän käsityksen monesta muustakin uskonnosta. Lähetystyö on muutenkin ollut lähellä sydäntä ja etenkin muslimityö.
Olen havinnut että uskonnosta juuri muslimien kanssa on kaikkein helpoita aloittaa keskustelu. Heille uskonnosta keskustelu on aivan luontevaa. He ovat myös hyvin kiinnostuneita meidän uskostamme. Joten harmillista, kun heitä jopa monet karttavat ihan turhaan.
Tosiasiassa islamia on monenlaista. Yhden erittelyn mukaan islamin sisällä on 42 eri suuntausta ja kansallisten kulttuurien tuomat erot ja painotukset päälle. Pitkään muslimityössä Saksassa ja Turkissa toiminut piispa Risto Soramies on nostanut hyvin asiallisesti esiin nimenomaan sharian tiettyjen keskeisten säädösten yhteensopimattomuuden läntisen tasa-arvokäsityksen kanssa. Kannattaa myös muistaa, että ns. kansanislam eroaa virallisesta islamista. Maailmalta löytyy kyllä hyvin liberaaleja muslimioppineita. Heillä vain on hyvin vähän seuraajia. Ongelmallisia ovat juurikin islamin radikaalit tulkinnat.
Pekalle. Hae kirjastosta Jaakko Hämeen-Anttilan Uusi Islamin käsikirja. (Otava 2017) Siellä on hyvä katsaus islamin eri pääsuuntiin ja niiden näkemyksiin. Myös shariaan ja siihen, millä tavoin sen säädökset ovat ongelmallisia länsimaisen tasa-arvon kannalta. Kerrotaan myös, että kaikki shariassa ei ole ongelmallista.
Persianlahden alueeseen ja laajemminkin Lähi-itään vuosikymmenien ajan perehtynyt toimittaja Liisa Liimatainen on kirjoittanut aiheesta neljä kirjaa. Tuorein, Riikinkukko ja kameli: Iran ja Saudi-Arabia vastakkain (2022) on ei vain kansainvälispoliittisesti, vaan myös islamia koskien ajankohtainen. Esipuheen on kirjoittanut professori Hannu Juusola.
Pekka P. Nyt keskustellaan siis siitä, ovatko islamin sharia ja meidän läntisten yhteiskuntiemme käsitykset ristiriidassa keskenään. Mitä tapahtuu, jos Suomeenkin syntyy sellaisia asuinalueita, joissa vallitsee islamilainen systeemi ja eletään täysin erillään kantaväestöstä? Hannu V nosti esille myös kysymyksen, onko oman kirkkomme virallinen käsitys islamista liian myötäilevä, kun sen parissa esiintyvistä epäkohdista ei puhuta.
Tässä emme keskustele muslimien evankelioinnista ja lähetystyöstä muslimimaissa. Edellinen on tosiaan helppo aloittaa. Jälkimmäinen on vaikeaa, koska islamin jättäminen voi olla kiellettyä kuolemanrangaistuksen uhalla.
Jos sharialaki polkee ihmisoikeuksia ja rikkoo rakkautta, sellainen sharialaki saa mennä roskakoriin vanhentuneena ja historiallisena sisältönä ja sellainen sharialaki kaipaa päivittämistä nykyaikaan. Sharialain pitää olla sopusoinnussa humanististen arvojen kanssa.
Moni tuntuu kuvittelevan, että en tunne islamia. Minulla on laaja juutalaisten ja islamilaisten teologien verkosto. Kysyn aina sieltä varmistuksen ennen kuin kirjoitan heistä. Muslimit tuntevat pyhät kirjansa paljon paremmin kuin kristityt Raamattunsa ja kirkon opetukset. Minä olen arvioinut myös islamia rakentavasti ja suurin ongelma islamissa minusta on: suurin osa muslimeista ei ymmärrä, että Koraani on täysin tavallinen kirja, inhmillinen ja historiallinen. Kaikki sen sisältö on sidoksissa omaan aikaansa ja paikkaansa. Siksi sitä ei saa tulkita kirjaimellisesti ajasta toiseen kuten ei Raamattuakaan. Muuten tehdään väkivaltaa historialliselle merkitykselle.
Olen kysynyt suoraa kysymyksiä sharialaista tunnetuilta muslimeilta niin naisila kuin miehiltäkin. Kerron heti vastaukset kun saan ne. Islamissa ei ole korkeinta auktoriteettia paavin tavoin. Kaikki saavat osallistua väittelyyn ja keskusteluun ja loogiset perustelut, terve järki ja eksegeettinen tieto ratkaisevat vastaukset. Jokaista muslimi kannustetaan kysymään ja ihmettelemään omaa uskoaan. Sikin islamissa puhutaan että uskon on ainan yksilöllinen polku, johon kuuluvat yksilökkiset kysymykset ja kipuilut. Samalla on hyvä huomata, että muslimit ovat tyäsin yhtä mieltä kaikkein tärkeimmistä asioista: usko yhteen Jumalaan eli Allahiin ja tee hyvää elämässä sekä Jeesus ja Muhammed ovat Jumalan HISTORIALLISIA profeettoja ja lähetiiläitä ja paino on sanalla historiallinen. Ajaton sanoma saadaan selville se, mikä ajaa Jumalan armoa, terveen järjen ja eettisen arvioinnin perusteella. Sama koskee Raamattua.