Suomen kirkko? Tarkoitan evankelis-luterilaista kirkkoa, johon 1980-luvun alussa kuului vielä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta. Nyt enää 65 prosenttia kansasta. Muutostahti on ollut kova. Ja toisaalta: Kirkko on yhä suurin kansalaisjärjestömme.
Mikä on se historian painolasti, josta kirkko ei ole vapautunut? Mielestäni kirkon sitoutuminen poliittiseen oikeistoon.
Historia itsenäisyyden ajalta lyhyesti, vuodesta 1917 tähän päivään. Itsenäistynyt kansa jakautui kahtia ja kävi sisällissodan. Kirkko liittyi valkoisiin, voittaneeseen puoleen. Itsenäisyyden alkuvuosina oli kirkon ja papiston vaikutusvalta huomattavan suuri. Sitä ei käytetty sovinnon rakentamiseen, vaan hävinneitten rankaisemisen koventamiseen. Arkkipiispa Johansson kirosi työväenliikkeen ja sen pyrkimykset. Kirkon rooli osana oikeistoa oli ehdoton ja se jatkui Talvisotaan asti, kärkinä AKS ja IKL. Vuonna 1918 kuuluivat kaikki vielä kirkkoon. Uskonnonvapauslain koittaessa 1923 odotettiin työväestön joukkoeroa kirkosta, mutta sitä ei tapahtunut.
Kirkon puolella muutosta alkoi tapahtua vasta sotien jälkeen. Sitä toivat nuoret sotilaspapit ja setlementtiliike. Kirkollista väriä nähtiin myös vasemmistossa ja vähitellen kaikissa puolueissa. Mutta vieläkin monen mielessä elää Karin karikatyyri: Kokoomus-rovasti kypärä päässään. Kuva ei ole hävinnyt, koska tämä vaihe on sivuutettu, siitä on vaiettu. Kirkon oikeistoon sitoutumisen pyykkiä ei ole pesty. Se on vain pitänyt unohtaa. Ja kypärä-rovasti on muuttunut puolueettomaksi porvariksi.’
’
Nähty on myös joitakin korjausyrityksiä. 70- ja 80-luvuilla kirkko kävi joitakin keskusteluja m.m. Kalevi Sorsan ja Kalevi Kivistön kanssa, toki poissa julkisuudesta. Anteeksipyynnöksi voitiin tulkita se, että muutama piispa siunasi joukon hiekkakuoppiin ja suonsilmiin kadonneita seurakuntalaisia. Ja vuoden 1918 satavuotismuisto sai aikaan myös kirkon toimesta järjestettyjä seminaareja, Se olisi voinut olla kysymyksen avaamisen alku.
Laajempi tai kattavampi keskustelu on kuitenkin jäänyt. Mistä johtui kirkon voimakas sitoutuminen oikeiston puolueisiin ja sen jatkuminen kymmenien vuosien ajan? Eteenpäin ei päästä unohduksen, mielestä pois pyyhkimisen tietä. Oma aikamme vaatii avoimuutta eli tosiasioiiden tunnustamista. Vain totuus voi tehdä meidät vapaiksi.’
’
Kauan aikaa kirkolliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuneena mietin myös, mikä voisi olla reaktio tässä esittämääni. Pelkään, että se voi olla syyte ”politiikan tuomisesta kirkkoon”,
Kannattaa kysyä, mikä on kirkko ja mitä on politiikka? Lyhyesti vastaan: Kirkko on hengellinen yhteisö eli uskon yhteisö, joka jäsentensä kautta elää ja toimii yhteiskunnassa. Politiikka on yhteisten asioitten hoitamista eli sitä, miten ihmiset järjestävät asiansa. Kirkko ja usko, joka vaikenee yhteisistä asioista, joutuu eroon ihmisten arkipäivästä.
Herää kysymyksiä. Onko kirkkomme ja uskomme kielipeliä? Onko se sanojen maailma? Onko se joittenkin sanojen ja lauseiden totena pitämistä? Vai vaikuttaako uskomme elämään? Ja elämämme uskoon? Ovatko ne kaksi eri todellisuutta?
En halua tällä kirjoituksella tuoda politiikkaa kirkkoon. Haluan tuoda kirkon
hengellisen yhteisön mukaan yhteisten asioitten hoitamiseen. Siitä on toki esimerkkejä. Mainitsen yhden: Arkkipiispa Tapio Luoma vetosi hallitusneuvottelijoihin Suomen kehitysapu-investointien puolesta. Kuulin siinä kirkon, maan päällä vaeltavan Jumalan kansan edustajan äänen.
JARI (klo 17.52.)
’
Hitlerin kansallis-sosialismi ei todellakaan ollut sosialismia, kansallista, nationalistista kylläkin. Kun Sauli Niinistö aikoinaan kampanjoi ”työväen presidenttinä”, muuttiko se mielestäsi hänet vasemmistolaiseksi?
Jos pyritään analysoimaan asioita, silloin ei katsota sanoja, vaan sanojen taakse.’ Sinun puheenvuorosi kuullostaa nyt enemmän poliittiselta propagandalta.
’
Pohjoismaitten nykytilan takana on sosialidemokratia. Ynnä sitten protestanttinen usko. Ei oikeisto ole meillä eikä muualla vaatinut 8-tunnin työpäivää, työlainsäädäntöä, tasa-arvoisuutta ja sosiaaliturvaa, kyllä se meillä ja muualla on vasemmiston puolueiden taistelun takana. Jollain mittareilla saadaan tämän sosialistien työn lopputulokselle jopa onnellisuus-pisteitä.
Kummasta siis puhut, Neuvostoliitosta ja sen pakkovallan alla olleista, vai Pohjoismaitten hyvinvointivaltioista?
Heikki. (klo 23:32) Olet oikeassa. Körttiläisyys herätysliikkeistä vaikuttaa olevan avoin erilaisille katsomuksille. Muutos sympatioista IKl-ään ja siitä 1960-luvulle on suuri, kun pääasiassa heränneitä teologeja oli mukana1960-luvun vasemmistoradikalismissa. Siitä loikka ”sdp-vihreiden” suuntaan ei ole enää niin iso, kuin IKl:stä 1960-luvulle. Tulkaa kaikki- liikkeessä ”heränneitä” teologeja lienee myös enemmän tai vähemmän. Enemmän on kenties osuvampi ilmaisu. Vaikuttaa siltä, että nahan luominen suhteessa kirkkoon ja yhteiskuntaan on tälle liikkeelle ominaista. Tosin liikkeen sisällä vanha herätyskristillinen perintö on elävä, kuten ”körttikapinassa” tuli ilmi, vaikka se maahan lyötiinkin. Näin tosin tapahtuu aina uskosta eläväksi tulleelle kristillisyydelle. Se lyödään maahan. Mutta se nousee ajallaan, mikäli Herra niin tahtoo. Hänestä riippuu kaikki. Ihmisessä ei riipu luonnostaan muu kuin synti, kuolema, perkele ja oma liha.
Kirjoitat kirkon painolastista ja sen sitoutumisesta poliittiseen oikeistoon. Miten sitten suhtaudutaan poliittis-ideologiseen Helsinki-priden (Helsinki Pride -yhteisö on puoluepoliittisesti sitoutumaton ihmisoikeusjärjestö, kuten se itse kertoo) kannanottoihin tänä keväänä suhteessa tukijoihinsa. Mikäli et ole meidän puolellamme, niin olet meitä vastaan. Miten niin ”sitoutumaton”? Onko evlut-kirkon painolasti siten pelkästään menneisyydessä, vaan ei niinkään näinä avoimina aikoina, kun ollaan niin suvaitsevaisia ja suvaitaan aivan kaikkea? Eikö evlut-kirkko näe enää vaaraa siinä, kun sitoudutaan liikaa johonkin poliittiseen ideologiaan tai aatteeseen. Eikö historia opeta? ”Vain totuus voi tehdä meidät vapaiksi.” Olen samaa mieltä. Mutta totuus ei löydy mistään ideologiasta, ei menneestä, ei olevasta eikä tulevasta.
”Totuus ei löydy mistään ideologiasta, ei menneestä, ei olevasta eikä tulevasta.” Ei se löydy myöskään minkään ideologian kiihkeästä vastustamisesta. Kiihkeys eli fanaattisuus on ylipäätään vaarallista. Se on ajanut milloin minkin suuntauksen – kristillisenkin – väkivaltaan ja veritekoihin.
Martti Pentti hedelmistään puu tunnetaan, eiköniin?
Kun ns ”kristillinen” suuntaus ajautuu väkivaltaan niin mitä se kertoo vai kertooko mitään?
Näyttää hieman siltä, että ”körttikapinassa” oli varsin fanaattisia tuon maallikkoliikeen vastustajia, kun haluttiin paluuta liikkeen juurille. Paluu herätyskristillisyyden äänenpainoihin ei enää innostanut liikkeen johtoa, joten ei pidä kyseenalaistaa. Siitä ei nimittäin hyvää seuraa. Herättäjäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen toteaa Henki-lehden pääkirjoituksessa 8.5.2023 mm. ”On muistutettu, että elämä saarnaa ihmisille lakia, ja kirkon tehtävä on julistaa evankeliumia, armoa.” Näinköhän on, ettei enää lain saarna ole enää tarpeen, kun kerran elämä sitä saarnaa ja täten ihmisoikeudet ja lähimmäisenrakkaus ovat evankeliumin summa. Muuten totean, että Paavali varsin kiihkeästi vastustaa syntiä ja puolustaa uskonvanhurskautta ilman tekoja. Ettei olisi käynyt sitten niin, että Herättäjäjuhlista on muodostunut kirkon liberaalin eliitin kokoontumisajot. Se jää nähtäväksi Seinäjoella.
”Ettei olisi käynyt sitten niin, että Herättäjäjuhlista on muodostunut kirkon liberaalin eliitin kokoontumisajot.” Se lienee sivuseikka, millainen eliitti ja rahvas kokoontuu. Pääasia on, puhutaanko seuraväelle Kristuksesta vai jostain muusta. Selvin havaintoni ’körtikapinasta’ liittyi raamattutuntiin, joka sanoitti hyvin Kristus-keskeisen viestinsä nykyaikaisin kielikuvin. Se määriteltiin nähtävästi liian ’liberaaliksi’, kun tunnin pitäjä vältteli tietoisesti perinteistä ns kaanaankieltä. Vastalauseekseen Siionin virren virittänyt joukko oli pieni ja rauhallinen. Tuskinpa ilmiöstä löytyi fanaattisuutta muissakaan tilanteissa. Kosti Vasumäki olisi kai sellaista kaivannut.
”Kun ns kristillinen suuntaus ajautuu väkivaltaan niin mitä se kertoo vai kertooko mitään?” Se kertoo – uskonnollista kieltä käyttäen – että perkele käy raivokkaasti Herran omien kimppuun ja saa aikaan vihaa, tuskaa ja hävitystä, ellei seurakunta valvo ja ymmärrä ajan merkkejä. Herra armahtakoon meitä!
Martti Pentti siis ohitit kiihkeyden ja fanaattisuuden joka ajaa jopa ns ” kristilliset” väkivaltaan, mitä tämä näistä kertoo vai kertooko mitään?
Martti Pentti. Ilmeisesti meidän tietomme ns. ”körttikapinasta” ovat eri lähteistä. Erään tekstin perusteella tuo maallikkoliike sai naurua osakseen. Ei ollut pilkka tuntematonta myöskään Kristukselle. Mutta seuraavasta olen samaa mieltä; ”pääasia on, puhutaanko seuraväelle Kristuksesta vai jostain muusta.”
Sallit sen toiveen minulle, joka mielestäsi fanaattisuutta kaipaan, että seuraväeltä joku puhuja kysyy ja mieluummin kovalla äänellä: ”Missä on teidän passinne? Puuttuuko se kenties joltakin? Mikäli se puuttuu, sitä on syytä lähteä etsimään pikaisesti, sillä se on taivaan valtakunnan avain! Aikaa on vähän! Pelkään kuitenkin, että tuota kysymystä ei Seinäjollella kuulla, koska se taitaa mennä liiaksi tuonne kaanaankielen puolelle. Mutta kiiitos kommenetista. Näin kauan meni ennenkuin päästiin itse asiaan.
Kiihkeä fanaattisuus on synti, johon perkele houkuttelee.
”Erään tekstin perusteella tuo maallikkoliike sai naurua osakseen.” Mitä pahaa naurussa on? Nauraaamme yhdessä.
Olihan Jeesuksella selvä köyhien puolella oleva ideologia: ”Voi teitä te rikkaat jne jne.
Jeesuksen ideologia on se, että uskokaa minuun. Lisäksi Mat5:3 kertoo, että ”autuaita ovat – hengessään – köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.” Tähän liittyen Jes57:15 kertoo Jumalasta ” Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona. Minä virvoitan murtuneiden hengen ja herätän eloon nöyrien sydämen.” Totta kyllä, Jeesus myös sanoo; ”Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!” Tuosta kertoo myös Luk16:23-24. Ei köyhä köyhyydellään pääse taivasten valtakuntaan, eikä rikasta ole suljettu ulkopuolelle. Usko Kristukseen on se, joka tekee molemmat autuaiksi. Sitten on olemassa Kari Latvuksen, Sakari Häkkisen ja Hanne von Weissenbergin – Köyhien Raamattu. Mutta se on eri asia.
KOSTI&&,
Terveiset Eurajoelta! Olemme Kristiinan kanssa siirtyneet mökille. Tänään kahdestaan, huomenna myös osa lapsista mukana.
Keskustelu näyttää jatkuvan. Kannettavani teki lakon, eli kännykällä vaivalloisesti naputtelen jonkun ajatuksen.
Kirkkoa ja sateenkaariliikettä ja kirkkoa ja Suomen koko työväenliikettä on huono verrata. Työväkeen, vasemmiston puolueisiin ja kannattajiin kuului silloin puolet kansasta. Sen syrjintä ja välillä suoranainen vaino kesti kauan, kymmeniä vuosia.
Kirkosta puhutaan joskus ideologiana. Mielestäni se ei ole ideologia, vaan uskoon ja Raamattuun perustuva liike.
Mlelestäni Raamatun kertoma Jumala ja Jeesus ovat heikon ja sorretun puolella. Kirkosta taas täytyy sanoa, että kovin usein se on liittoutunut vallan ja voiman kanssa.
Heikki. Kiitos terveisistä! Totta on, että sateenkaariliike on eri asia kuin IKl tai koko työväenliike jne, mutta poliittisesta ideologiasta on kuitenkin kysymys. Sen verran totean, että luin äsken Kenttäposti-lehteä nr. 2/23 ja siinä ruodittiin Mannerheimin ja jääkärikenraali Harald Öhquistin välejä. Öhquist oli myös juristi. Hän ei hyväksynyt punavankien kohtelua. Lapuan liikkeen toimintaa ja Mäntsälän kapinaa hän vastusti laittomuutena eikä millään tavalla hyväksynyt lapualaisten poliittisia tavoitteita.
Ei tästä nyt sen enempää, enkä ole tuon ajan historiaan perehtynyt muuta kuin joiltain osin ja sattunaisesti. Mitä sitten kirkkoon tulee, niin eihän se ideologia ole omasta mielestänikään. Jumala puhuu Raamatussa. Se mikä Raamattu sitten on, niin siitä on perustelu sovinnonkaavassa. Olen kyllä samaa mieltä siitä, että Jumala on heikkojen puolella ihmisen asemaan katsomatta.
Armosta uskon saaneena minun enkeleitäni ovat myös alkoholistit ja lapset. Kritisoin nimenomaan sitä, että nyt kirkko on liittoutumassa poliittis-ideologisen aatteen kanssa yhä selvemmin. Kysymys on myös vallasta. Hyvää kesää ja Johannes Kastajan päivää sinne Eurajoelle. Pari viikkoa sitten olin Laitilassa ja Uudella kirkolla.
Jeesuksen ideologia on se, että uskokaa minuun.
Ei Jeesus käskenyt uskoman itseensä vaan itseään, eli pitämään hänen sanojaan tosina ja uskomisen arvoisina.
Piti siis uskoa esim. että rikkaat ovat saaneet jo palkkansa.
Kirkon asettuminen valkoisten puolelle 1918 johtui ymmärtääkseni pääasiassa kahdesta seikasta. Ensinnäkin valkoisen leirin puolueet, siis vanhasuomalaiset, nuorsuomalaiset, maalaisliitto ja ruotsalainen kansanpuole, suhtautuivat kirkkoon selvästi myönteisemmin kuin sosialidemokraattinen puole, jonka propagandassa oli jo puoleen perustamisajasta alkeen ollut yhtenä juonteena joskus varsin aggressivinenkin ateismi tai vähintään kirkon julkisoikeudellista asemaa horjuttamaan pyrkivä antiklerikalismi. Toisekseen on muistettava, että valkoinen rintama voitti syksyn 1917 vaalit. Nuoren demokratian haurautta osoitti traagiselle tavalla se, että enemmistönsä menettänyt vasemmisto pyrki asevoimin kumoamamaan vaalituloksen, siis eduskuntaenemmistön varaan muodostetun hallituksen. Oli vai kapinallisten taitamattomuutta se, että yhtäkään senaattoria ei saatu edes vangittua. Kirkko siis puolusti laillista ja demokraattista hallitusta väkivaltaisia vallankaappaajia vastaan.
Toisekseen on muistettava, että valkoinen rintama voitti syksyn 1917 vaalit. Nuoren demokratian haurautta osoitti traagiselle tavalla se, että enemmistönsä menettänyt vasemmisto pyrki asevoimin kumoamamaan vaalituloksen, siis eduskuntaenemmistön varaan muodostetun hallituksen.
Ensikseen on muistettava, että ennen noita syksyn-17 vaaleja oli ollut työväenenemmistöinen eduskunta, jonka Venäjä suomalaisen oikeiston tilaustyönä (Enckell) h a j o t t i. Ja tämä oli casus belli
Kannattaneeko meidän tässä kiißtellä 1917 – 1918 öoliittisista käänteistä? Eikä kirkko kurittanut työläisiä vain silloin vaan se jatkui vuoteen 1939 asti.
”Körttikapinaa” aikoinaan seuranneena körttiläisyyden linjaksi valittiin armo ja anteeksiantamus lain ja tuomitsemisen asemesta. Kukaan ei nauranut kenellekään. Körttiläisyys on sinänsä maallikkoliike. Herättäjäjuhlilla on ollut puhujia laidasta laitaan.
Ehkä me olemme seuranneet ns. 2000-luvun ”körttikapinaa” hieman eri lähteistä.
CHARĹOTTA, minulla on tuosta kapinasta vain joku heikko ja hämärä muistikuva. Kiitos viestistäsi, jotenkin noin se kai meni. Jaakko Eleniusta hiukan tunsin. Hänen tuomansa muutos oli merkittävä. Ja kun täällä on puhuttu politiikasta ja Herättäjäjuhlien puhujista – kerronpa, että olen pyrkinyt, mutta en ole päässyt. Ainakaan vielä. Seinäjoelle olen tulossa, siellä olin myös muinoin, 70-luvun alun juhlilla.
Heikki.
Vaikuttaa yhä vahvemmin siltä, että keskustelunavauksesi Suomen kirkon historian myllynkivestä osui profeetalliseen hetkeen. Peilaan nimittän sanomaasi uuteen hallitukseen ja sen ohjelmaan.
Juuri aloittanut Petteri Orpon hallitus edustaa eetokseltaan sitä linjaa, josta kirkon pitäisi vihdoin päästä eroon. Ohjelmassa kuitenkin tarjotaan seurakunnille yhteistyön kättä.
Jos kirkko vastaa myöntävästi, niin miten myllynkivelle käy? Tai jos kirkko alkaa puhua opposition äänellä, niin mitä siitä seuraisi?
Peiliksi opetus historiasta: Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheim rakensi siltoja puolustusvoimissa määräämällä vuodesta 1940 lähtien valkoisten joukkojen voitonpäivän viettämisen lakkautettavaksi. Sen sijaan toukokuun kolmannesta sunnuntaista tuli kaatuneiden muistopäivä, jolloin mm. muistettaisiin molemmin puolin vuoden 1918 rintamaa kaatuneita. Piispainkokous oli ehtinyt päättää ko. sunnuntain jumalanpalvelusten viettämisestä talvisodassa kaatuneiden muistoksi.
Molempien teemojen yhdistäminen otti saman tien tulta kansan keskuudessa. Loppu on historiaa.
”Ohjelmassa kuitenkin tarjotaan seurakunnille yhteistyön kättä.” En ole lukenut hallitusohjelmaa. Kysyn siis, mitä tuolla yhteistyöllä tarkoitetaan. Lehdistö kommenteista saa sen käsityksen, että hallitus toivoo kirkon diakonian ottavan entistäkin suuremman vastuun yhteiskunnan turvaverkosta pudonneista. Jos näin on, yhteistyö on mielestäni väärä sana.
Kiitos kaunis kommentistasi Jouni. Elämme tärkeätä ajanjaksoa. Kirkossa voimme odottaa nyt piispojen puheenvuoroja.
Hallitusohjelmasta (en ole lukenu kaksi julki tullutta, isoa kysy.ystä.
SOTE, säästöjä hakeva hallitus panostaa kalliimpaan yksityissektoriin, eli ei terveyskeskuksiin. Amerikkalainen systeemi on meitä kalliinpaa ja huonompaa ja ennen muuta epätasa-arvoista.
Ja toiseksi kolmas sektori. Kirkon diakonia on jo nyt joutunut paikkaamaan valtion sosiaaliturvaa. Jos tämä lisääntyy, on sekin yhtä kuin amerikkalainen malli. Verot alas ja köyhät kirkkojen ja miljonäärien haltuun.
Heikki P.
Lähes koko muu maailma Suomea lukuunottamatta luottaa perusterveydenhuollossa lääkäreihin ja hammaslääkäreihin ammatinharjoittajina. Kyse ei ole ”amerikkalaisesta systeemistä” vaan ihan normaalista käytännöstä, jossa kulut maksaa valtio, vakuutus tai joku muu yhteinen taho. Terveysfirmat tietysti on syytä pitää poissa ja nojata ammatinharjoittajiin kuten muuallakin on tapana.
Suomen systeemi ole erityisen halpa, kuin siltä osin, että lääkärien ja erityisesti hoitajien palkat ovat hyvin pienet verrattuna moniin vastaavin maihin. Suomen nykyjärjestelmä myös tuottaa suurta eriarvoisuutta sosioekonimisten ryhmien välille.
Edellinen SOTE-uudistus oli karmea epäonnistuminen, jonka jälkiä nyt on pakko korjata.
”Lähes koko muu maailma Suomea lukuunottamatta luottaa perusterveydenhuollossa lääkäreihin ja hammaslääkäreihin ammatinharjoittajina.” Yksityisinä ammatinharjoittajina työskentelevät lääkärit tai hammaslääkärit eivät pysty tarjoamaan kaikkia nykyajan erityispalveluita. Niinpä tarvitaan laboratorioita, klinikoita ja sairaaloita. On siis rakennettava verkosto eri toimijoiden välille. Se on olennaista, toimiiko yhteistyö julkisena palveluna vai voittoa tavoittelevien liikeyritysten pohjalta.
Heikki P.,
Kristityn on hyvin helppo vastustaa oikeistolaisia arvoja joita ovat mm. ahneus, itsekkyys, omahyväisyys ja ylpeys (pride). Ja niin pitääkin tehdä.
Vasemmistolaisuuden on helppo voittaa puolelleen ”hyödyllisiä idiootteja” (Leninin ilmaus) puhumalla solidaarisuudesta ja ihmisen oikeuksista jne.. Vasemmistolaisuus on kuitenkin vähintään yhtä vaarallista kuin oikeistolaisuus, koska sen tavoite on tappaa sielu ja typistää ihminen pelkäksi materialistiseksi olennoksi. Todelliseen vasemmistolaisuuteen ei kuulu mikään muu kuin materia, muu on silmänlumetta.
Sivumennen totean – itsekin luottamusmiehenä, että ay-liike ei ole sen enempää oikeistolainen kuin vasemmistolainenkaan. Esim. USA:n entinen presidentti Ronald Reagan oli ay-jyrä. Se on yhteiskunnallisesti tärkeä liike, joka takaa työtä tekeville ihmisoikeudet. Liike antaa neuvotteluvoiman työntekjöille, jotka ilman sitä ovat hyvin haavoittuvia. Vapaa ay-liike on aina kielletty sekä vasemmmisto- että oikeistodiktatuureissa. Luulenpa, että Kiinakin muuttuisi paljon, jos ay-liike saisi ajaa työläisten asiaa.
Hyvää juhannus kaikille. Ugh.
Kyllähän ay liikkeiden olemassaolo on vasemmiston aikaansaannos, EI oikeiston.
Ja jos materialismista puhutaan niin kyllähän se on oikeisto joka enin rahan /materian perään on pyrkien luomaan isorikaileen miljoonia miljoonien päälle,joista vasemmisto yrittää saada pöydältä putoavia murusia myös työntekijöille.
Seppo H.,
Suomen ensimmäiset ammattiliitot perustettiin työntekijöiden ja työnantajien yhteistoiminnassa. Myöhemmin vasemmisto valtasi ay-liikkeen omaan käyttöönsä, joka ei ollut pelkästää työläisten edun ajaminen. Vasemmisto pyrkii aina alistamaan muut valtaansa, siis pystyttämään yhden asian diktatuurin.
Tarkennan vielä.
Todellinen, perinteinen sosiaalidemokratia ei ole vasemmistolaisuutta, siitä puuttuu pyrkimys perustaa diktatuuri, joka on todellisen vasemmistolaisuuden ydin. Ja hyvä niin.
”Vasemmistodemarit” ovat sitten oma ryhmänsä, jonka tavoitteet ovat aina olleet ilmeiset, kuten kommunismin, Neuvostoliiton ja DDR:n totalitarismin ihailu
”Suomen ensimmäiset ammattiliitot perustettiin työntekijöiden ja työnantajien yhteistoiminnassa”
Ja kummankoha osapuolen aloitteesta? SuosiTtelen tutustumaan asioiden alkuun,esim. tamperelaisten leipurityöntekijöitten asemaan ja sitten vaika eduskunnan niihin päytäkijroihin,joihinon kirjattu käytyjä keskusteluja työläisten oikeusista ja tarvittavista reformeista. Lakia lastenyötyön rajoittamisesat vastusti vahvasti mm. kirkkoherra Kihlström.
”Todellinen, perinteinen sosiaalidemokratia ei ole vasemmistolaisuutta, siitä puuttuu pyrkimys perustaa diktatuuri, joka on todellisen vasemmistolaisuuden ydin.”
Vai niin..kun itse kysyy ja itse vasta sa aina mieleisensä vastauksen,sanoo vanha sanalasku,mikä pätee myös siihen,. että kun itse päivittää kieliperheen hyväksymät käsitteet mieleisikseen saa nille mieleisensä sisällöt. Tyypillistä ollut Sari W:lle muta nyt näköjään myös J. Haukalle.
Vasemmistolaisuus on laaja kattokäsite,eikä sillä tietenkään ole ollut mitään diktatuuriin pyrkivää ydintä. Kommunismi on osa vasemmistolaisuutta, mutta se ei ole mikään vasemmistolaisuuden ydin. Vasemmistolaisuuden ’ydin’ n yleisessä pyrkimyksessä parantaa ja turvata yhteiskunnassa heikompien asemaa.
Vasemmisto tarkoittaa oikeastaan vain kansanedustajien istumapaikkoja puhemiehen näkökulmasta katsottuna. Sama pätee tietysti oikeistoon. Sanat ovat peräisin Ranskan suuresta vallankumouksesta.
”Todellisen vasemmistolaisuuden ydin.” !!??
Kerropa Jari esimerkkejä.
JARI,
se mitä sanot vasemmistosta, ei ole totta, vaan poliittista propagandaa. Jos itse määrittelet sanojen merkitykset, käy keskustelu mahdottomaksi. Minua on joskus kutsuttu kommunistiksi, mutta en ole koskaan ollut. Olen kristitty sosialisti. Sitten kiellät SDP:n vasemmistolaisuuden. Pohjoismaiden hyvinvoinnin pohjana on vasemmisto, sosialidemokratia. Onko sitä vaikea tunnustaa?
Heikki P.
”Olen kristitty sosialisti.”
Sosialismi tarkoittaa omaisuuden ottamista valtion haltuun väkivalloin, koska eivät ihmiset muuten omaisuudestaan luovu. Ihan tosissasiko siis kannatat sosialismia, johon voidaan päästä vain sosialisoimalla omaisuus? Ehkäpä hieman tarkennat, mitä tarkoitat ”sosialismilla”, et nimittäin vaikuta väkivaltaiselta fanaatikolta.
SDP on hieno puolue, kuten melkein kaikki muutkin Suomen puolueet. Enää sekään ei aja sosialisointia. Todellinen vasemmisto ajaa sosialismia ja siis väkivaltaista omaisuuden pakko-ottoa. En luule SDP:n kannattavan sitä.
”Todellinen vasemmisto ajaa sosialismia ja siis väkivaltaista omaisuuden pakko-ottoa.” Jos olisit rehellinen, käyttäisit ilmaisuja: ’se, mitä minä pidän todellisena vasemmistona’ ja ’minun käsitykseni sosialismista’. Käytät näet termejä aivan omapäisesti. Eräs vakiintunut määritelmä sosialismille kuuluu: ’sosialismi on yhteiskunnallinen ja taloudellinen oppi, jonka tavoitteena on tuotantovälineiden ja luonnonvarojen ottaminen julkiseen valvontaan tai omistukseen’.
JARI sanot, että todellinen vasemmisto ja sosialismi ajaa väkivalloin omaisuuden pakko-ottoa.
Missä maailmassa elät ja mitä lehtiä luet? Ihan äskettäin kaikkien tai ainakin useimpien pohjoismaitten pääministerinä oli sosialidemokraatti.
Entä Apostolien tekojen kertoma omaisuuden yhteys. Väkivaltaa? Pakko-ottoja? Vai mitä?
Kovin hankalaa tuo asenteellisuus sosialismia kohtaan. Vastaava kielteinen asenne monella on kirkkoa kohtaan.
Alkuseurakunnan yhteisomistushan oli jotain sosialismia radikaalimpaa. Kaikki oli yhteistä, ei ainoastaan tuotantovälineet. Kommunismin ihanne muotoiltiin sitten aikanaan hyvin raamatullisin sanoin yhteisomistukseksi, jossa jokainen tuottaa kykyjensä mukaan ja kuluttaa tarpeidensa mukaan.
Pekka, olet oikeassa. Asenteellisuus, eli oma kanta on selvä ja aina selvä – jos ja kun kantaa otetaan ”vastustajan” mielipiteisiin.