Katsokaa, ettette halveksu yhtäkään näistä pienistä; sillä minä sanon teille, että heidän enkelinsä taivaissa näkevät aina minun Isäni kasvot, joka on taivaissa. Sillä Ihmisen Poika on tullut pelastamaan sitä, mikä on kadonnut. (Matt. 18:10-11) Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät. (Ps. 34:8)
Miksi Jumalalle ovat tärkeitä ja rakkaita, kadonneet, maailman murjomat, köyhät, sairaat ja syntiset?
Miten suojelusenkeli voi puuttua tapahtumien kulkuun?
Mitä tehtäviä Jumalan enkeleillä on?
Miksi erityisesti pienet lapset ovat Jumalalle kallisarvoisia?
Jeesus sanoi: ”Joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen” (Matt. 18:6); miksi Jeesus Kristus käyttää näin voimakkaita sanoja?
Mitkä asiat erottaa Jeesuksen Kristuksen Jumalan enkeleistä?
Miksi enkeleitä ei saa palvoa tai rukoilla?
Kaikki julkaistut blogini:
Jos minä olisin Heinilä, minä laittaisin tuolle Arille tiukat raamit mistä keskustellaan:
Aihe kerrallaan tai sitten pihalle.
Vastaukset on näet annettu jo niin monta kertaa.
Nyt on pöydällä tämä ”parannus”.
Millä konstilla Ari väittää, etteivät nämä toiset kirjoittajat ole tehneet parannusta?
Uskovalle parannus on jatkuvaa, joka päivä.
Uskova luterilainen elää Hengen johdatuksessa, aivan kuten Paavali sanoo (Room 8)
Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa ohjaamana (1938: lihansa) eivät tietenkään ole uskossa.
He siis ovat langenneet pois armosta. Heissä uusi ihminen on kuollut, ja he ovat menettäneet Pyhän Hengen niin kuin Saul.
Ne, jotka ovat uskovia ja siis Hengen johdatuksessa, nekin ovat syntisiä.
Se johtuu siitä, että vanha ihminen ei tule kristityksi.
Turmeltunut luonto eli liha pyrkii koko ajan esiin toimiakseen Henkeä vastaan.
Siksi Paavali valittaa tekevänsä sitä, mitä hän ei tahdo. Hän siis tuntee syntisyytensä.
Ari leuhkii parannuksestaan.
Ulkonainen parannus on helpompi tehdä, ei siihen tarvita edes Pyhää Henkeä.
Murhaaminen pois, huoraaminen, varastaminen, kiroileminen ja ryyppääminen ja tappeleminen pois jne.
S i s ä i n e n parannus on vallan toinen juttu. Siihen Jumala kasvattaa
Oman syntisyyden tajuaminen
Syyllisyys Kristuksen kuolemaan
Rakkaudettomus, viha ja ylpeys (ne näkyvät olevan Arin arkipäivän huvia)
Omavanhurskaus ja omasta pyhyydestä kerskailu (sekin haisee jo kauas Arista)
Nämä ovat sellaisia puoliheränneen ihmisen tunnusmerkkejä. Niillä ei mennä kunniaan……
Sitten vasta. Ari, kun heräät meidän syntisten joukossa, sitten vasta oikea keskustelu alkaa.
Jorma Ojala, taidankin sitten olla aika ”haisuli” määritelmiesi mukaan, no ei mua haittaa kun joku ihminen mua arvioi, tiedän että Jumala minut tuntee ja riittää kun Hänen Sanansa minua tutkii ja Pyhä Henki näyttää oman tilani.
Jorma, kiitos hyvistä kommenteista. Taidamme kuulua samaan syntisten joukkoon, jotka luottavat yksin Jumalan armoon.
Olisi mielenkiintoista pohtia sitä, miksi apostoli Paavalilla oli omakuva pieni ja ajan kuluessa vielä pienempi? Kun Paavali kertoi itsestään, niin hänellä oli aluksi viiteryhmänään apostolit ja hän sanoi olevansa apostoleista halvin. Sen jälkeen jonkin ajan kuluttua viiteryhmänä oli pyhät ja hän sanoi olevansa kaikista pyhistä vähäisin. Lopuksi viiteryhmänä oli kaikki syntiset ja hän sanoi olevansa syntisistä suurin.
Rakas Herra Jeesus Kristus, minä tunnen syntini; ne polttavat, kalvavat ja kauhistavat minua. Mihin on minun paettava? Minä katson sinuun, Herra Jeesus Kristus, ja uskon, vaikkapa heikosti, sinuun; minä pidän kuitenkin kiinni ja olen varma siitä, että olet sanonut: Joka minuun uskoo, hän on saapa iankaikkisen elämän. Vaikkapa nyt omatuntoni onkin raskautettu ja syntini minua kauhistuttavat ja vapisuttavat, niin sinä olet kumminkin sanonut: poikani, ole turvallisella mielin, sinun syntisi ovat anteeksi annetut ja sinulla on oleva iankaikkinen elämä ja minä tahdon herättää sinut viimeisenä päivänä. Aamen!
Johann Gerhard kirjoittaa hyvin enkelien varjelustehtävästä:
Pyhien enkeleiden suoma varjelus
Pyhien apuna seisoo pyhä enkeli.
Ajattele, hurskas sielu, kuinka suurta Jumalan armoa on, että hän on suonut sinulle enkelten varjeluksen. Taivaallinen Isä lähettää Poikansa vapahtamaan meidät; Jumalan Poika tulee lihaan pelastaakseen meidät; Pyhä Henki lähetetään pyhittämään meidät; enkeleitä lähetetään suojelemaan meitä; tällä tavoin koko taivaan hovi tavallaan palvelee meitä ja osoittaa meille hyvät tekonsa. En enää voi ihmetellä sitä, että kaikki alemmat luodut on tuotettu ihmistä varten, kun enkelitkin, nuo paljon arvokkaammat luodut, eivät kieltäydy palvelemasta meitä. Onko ihme, että taivas suo meitä varten päivällä valonsa työntekoa varten ja yöllä pimeyden lepoa varten, kun taivaan valtakunnan asukkaatkin palvelevat meitä? Onko ihme, että ilma suo meille virkistävän tuulenhengen ja kaikenlaiset linnut käyttöömme, kun taivaalliset henkiolennot valvovat elämämme säilymistä? Onko ihme, että vesi suo juotavaa, puhdistaa sen, mikä on likaista, kostuttaa kuivat paikat ja antaa monenlaisia kaloja, kun enkelit tarjoavat meille apuaan ja virvoitustaan, milloin onnettomuuksien ja koettelemusten helle meitä uuvuttaa? Onko ihme, että maa pitää jalkojemme alla, suo ravinnoksemme leipää ja viiniä ja täyttää pöytämme kaikenlaisilla hedelmillä ja eläinkunnan tuotteilla, kun enkelit ovat saaneet käskyn varjella meitä kaikilla teillämme ja kantaa meitä käsillänsä, ettemme jalkaamme kiveen loukkaisi? (Ps. 91:11)
Enkelit pitivät huolta Kristuksesta. Ilmoittaahan enkeli hänen sikiämisensä (Luuk. 1:31), enkeli kuuluttaa hänen syntymäänsä (Luuk. 2:9-11), enkeli käskee paeta Egyptiin (Matt. 2:13), enkelit tekevät Kristukselle palvelusta autiomaassa (Matt. 4:11), enkelit palvelevat häntä koko hänen julistustoimintansa aikana, enkeli tukee häntä kuolonkamppailussa (Luuk, 22:43), enkeli ilmestyy hänen ylösnousemuksessaan (Matt. 28:2, 5), enkelit ovat paikalla, kun hän astuu taivaaseen (Ap. t. 1:10), ja enkelit tulevat olemaan läsnä, kun hän tulee tuomiolle (Matt. 25:31). Samoin siis kuin enkelit palvelivat Kristusta hänen maallisen elämänsä aikana, he tulevat myös pitämään huolta kaikista niistä, jotka uskon kautta ovat liitetyt Kristuksen ruumiiseen. Samoin kuin he ovat palvelleet päätä, he palvelevat myös jäseniä. Ilolla he palvelevat maan päällä niitä, jotka he kerran saavat kumppaneikseen taivaassa. Eivät he kieltäydy tekemästä palvelusta niille, joista he toivovat saavansa aikanaan mieluista seuraa.
Kun Jaakob palasi isänmaahansa, hänelle ilmestyi enkeleiden sotajoukko (1. Moos. 32:1). Samoin annetaan hurskaille tässä elämässä, joka on tie taivaalliseen isänmaahan, enkeleitä heitä varjelemaan. Danielia suojelivat enkelit jalopeurojen luolassa (Dan. 6:22); samoin he turvaavat kaikki hurskaat helvetin leijonan väijytyksiltä. Enkelit tempasivat Lootin turvaan Sodoman palosta (1. Moos. 19:15); samoin he pyhillä vihjauksillaan ja Perkeleen kiusauksia vastaan antamallaan suojelulla meidätkin usein tempaavat turvaan helvetin liekeiltä. Enkelit kantavat Lasaruksen sielun Aabrahamin helmaan (Luuk. 16:22); samoin he kuljettavat kaikkien valittujen sielut taivaalliseen kuninkaan palatsiin. Enkeli johdatti Pietarin ulos vankilasta (Ap. t. 12:7): samoin enkeli usein tempaa hurskaat turvaan, kun vaara on käsillä. Tosin vastustajamme, Perkeleen, mahti on suuri, mutta rohkaiskoon meitä enkelten varjelus. Älä epäile sitä, että he ovat auttajinasi paikalla kaikissa vaaroissa, koska Raamattu esittäessään meille kerubien ja serafien olemusta kuvaa heidät siivellisiksi, jotta voisit olla varma siitä, että he ovat uskomattoman nopeasti paikalla apua tuomassa. Älä epäile sitä, että nämä suojelijasi ovat kaikkialla sinua auttamassa, koska he ovat hienonhienoja henkiä, joilla ei ole mitään ruumista vastuksenaan: kaikki näkyväiset väistävät heitä, kaikkien kappaleiden läpi, olivatpa ne miten ehyitä tai kiinteitä hyvänsä, he tunkeutuvat kulkien niiden lävitse. Älä myöskään epäile sitä, etteivät nämä henget ole tietoisia sinun vaaroistasi ja ahdingoistasi, koska he näkevät aina taivaallisen Isän kasvot (Matt. 18:10) ja ovat valmiita suorittamaan hänelle alttiisti kaikki palvelustehtävät.
Ajattele myös, hurskas sielu, että nämä enkelit ovat pyhiä. Harrasta siis pyhyyttä, jos tahdot elää heidän seurassaan: samanlaiset tavat vahvistavat ystävyyttä. Totuttaudu käyttäytymään pyhästi, jos toivot enkelten varjelusta. Kaikkialla ja joka sopessa osoita kunnioitusta enkelillesi äläkä hänen läsnäollessaan tee mitään, mitä häpeäisit tehdä ihmisten nähden. Nämä henget ovat puhtaita, ja siitä syystä rietas käytös karkottaa heidät. Mehiläiset ajaa pois savu, kyyhkyset paha haju; vastaavasti enkelit, meidän henkivartijamme, karkottaa valitettava ja haiseva synti. Jos sinä syntiesi tähden menetät tämän varusväen, kuinka luulet olevasi turvassa perkeleiden juonilta? Jos jäät vaille enkelten suojelusta, kuinka voit olla turvattuna erilaisten vaarojen kohdatessa? Jos sielusi jää vaille enkelten suojamuuria, saa sen helposti haltuunsa paha henki petollisella suostuttelullaan pahaan.
Jumala lähettää pyhät enkelit palvelemaan (Hepr. 1:14); sinun on siis ensin päästävä Jumalan kanssa sovintoon uskon kautta, jos tahdot enkelin vartijaksesi. Missä ei ole Jumalan armoa, siellä ei ole enkelten vartioi takaan. Pitäkäämme enkeleitä tavallaan Jumalan pelastavina käsinä, jotka eivät liikahda mihinkään tehtävään ilman hänen ohjaustaan. ”Taivaassa on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.” (Luuk. 15:10) Katuvien syntisten kyyneleet ovat ikään kuin enkelten viiniä, mutta katumaton sydän karkottaa enkelit vartiotehtävästään. Tehkäämme siis parannus, että antaisimme enkeleille ilon aihetta. Enkelit ovat luontonsa puolesta taivaallisia ja
henkisiä; ajatelkaamme siis enkelten olevan taivaallisia. siinä tarkoituksessa, että meidän auttamisemme soisi heille mielihyvää. Enkelit ovat nöyriä ja vihaavat ylpeyttä perin juurin: ei heitä hävetä palvella pikkulapsiakaan (Matt. 18:10). Miksi siis ylpeilee tomu ja tuhka, kun taivaallinen henkiolentokin nöyryyttää itsensä siinä määrin (Sir. 10:9) ?
Kuolemassa vallankin on pelättävä pahan hengen oveluutta, sillä käärme vaanii kantapäätä, (1. Moos. 3:15) niin kuin on kirjoitettu. Kantapää on äärimmäinen ruumiinosa ja käsillä on elämäsi viimeinen hetki. Tuossa viimeisessä kuolonkamppailussa on enkelten varjelus sangen tarpeellinen; he pelastavat sinut Perkeleen tulinuolilta ja vievät sielusi, kun se on lähtenyt ruumiin asunnosta, taivaalliseen paratiisiin. Kun Sakarias toimitti temppelissä pyhää palvelustehtävää, tuli Herran enkeli hänen tykönsä (Luuk. 1:11). Samoin sinäkin, jos iloiten harjoitat sanaa ja rukoilet, saat iloita enkelten suojeluksesta.
Sinä lempeä Jumala, joka pyhien enkelten avulla johdatat meitä tämän elämämme autiomaan halki, anna heidän johdattaa meidät myös taivaan valtakuntaan!
Johann Gerhard: Uskon pyhä salaisuus. (kohta 26. Pyhien enkelien suoma varjelus)
Lainaus Pieperin Kristillisestä dogmatiikasta; Enkeleistä
Raamattu antaa meille yksityiskohtaisen kuvan hyvien enkeleiden toimista: He ylistävät Jumalaa (Jes. 6:3; Luuk. 2:13) ja ovat hänen palvelijoitaan maailmassa ja Kirkossa (Ps. 104:4; 103:20, 21) … Erityisesti hyvät enkelit palvelevat lapsia (Matt. 18:10), uskovia heidän kutsumustoimissaan (Ps. 91:11 – 12) ja kuolevia (Luuk. 16:22). Aivan tarkkaa selkoa emme Raamatusta saa kysymykseen, onko jokaista kristittyä annettu seuraamaan oma suojelusenkelinsä. Matt. 18:10 ja Ap. t. 12:15 eivät sitä sano. Hyvät enkelit seuraavat hartaasti kaikkea, mitä Kirkossa tapahtuu. He ovat ihastuksissaan lunastuksen salaisuudesta (Luuk. 2:13; 1. Piet. 1:12; Ef. 3:10), iloitsevat jokaisesta syntisestä, joka tekee parannuksen (Luuk. 15:10), toimivat lain antamisessa Siinailla (5. Moos. 33:2; Gal. 3:19), julistavat Kristuksen sikiämisen, syntymän, ylösnousemuksen ja takaisintulemuksen (Luuk. 1:26; 2:9-24:5 ss.; Ap. t. 1:10 ss.), palvelevat kirkastettua Vapahtajaa viimeisellä tuomiolla (Matt. 13:41 – 24:31), ovat läsnä julkisissa jumalanpalveluksissa (1. Kor. 11:10) jne. Raamattu osoittaa monin kohdin, että hyvät enkelit palvelevat myös perhe-elämää ja yhteiskunnallista järjestystä (1. Moos. 24:7; Matt. 18:10; Dan. 10:13).
Edellä olevissa hyvissä ja perusteellisissa opetuksissa enkelistä, ne ovat hyvin ajankohtaiset sillä huomenna on Mikkelin sunnuntai, jonka teemana ovat juuri enkelit.
Meillä kristityllä ovat todella asiat hyvin, sillä Jeesus on luvannut olla kanssamme kaikki elämämme päivät, ja luvannut pitää meistä huolen. Sen lisäksi hän on lähettänyt enkelit turvaksemme, emme todellakaan ole yksin, eikä meitä ole jätetty heitteille oman onnemme nojaan, eikä onnettoman kohtalon riepoteltavaksi, sillä Herra on kanssamme.
Olemme todella Jumalalle rakkaita ja kalliisti ostettuja Jeesuksen lunastuksen tähden. Siksi meidän tulee olla kiitolliset Herrallemme. Tämän meidän tulisi painaa niin lujasti sydämeemme, että sen aina muistaisimme ja kiittäisimme Jumala hän sanomattoman kalliista lahjasta, joka on meille ansiottomille suurenmoinen lahja.
Kiitos hyvistä kommenteista, Martti. Hienoa, kun meillä jokaisella on ja on ollut suojelusenkeli lapsesta lähtien. Jumala pitää huolen omistaan. Jumala rakastaa meitä niin paljon, että Hänen ainoa Poika, Jeesus Kristus, piti syntyä ihmiseksi, jotta meillä Elämä olisi. Voimme olla varmoja siitä, että turvaamalla Herraan Jeesukseen Kristukseen meillä on iankaikkinen elämä ja pääsemme Isän kotiin Taivaisiin.
Jorma Ojala:”Nyt on pöydällä tämä “parannus”. Millä konstilla Ari väittää, etteivät nämä toiset kirjoittajat ole tehneet parannusta? Uskovalle parannus on jatkuvaa, joka päivä.”
Vastaat osittain tuossa itse itsellesi, siis parannus on kerran tapahtuva asia eikä niinkuin kirjoitat ”joka päivä” tehtävää.
Alkutilanne on jokaisella ihmisellä ero Jumalasta, ei ole poikkeusta, lapsien asema riippuu vanhempien uskosta eli heidät voi turvallisin mielin jättää Jumalan käsiin, ei ihminen voi pelastaa lastaan taivaaseen, kaikki on Jumalan käsissä.
Siis kun Jumala kutsuu on ainoa mahdollisuus tulla uskoon, siis ei ole muuta tietä kuin Jumalan kutsuessa tehdä parannus ja uskoa evankeliumi, siis parannus on nöyrtymisen kautta tunnustaa syntinsä eli sen että on täydellisesti erossa Jumalasta.
Kun on tehnyt parannuksen ja uskonut evankeliumin ja ottanut kasteen ja saanut Pyhän Hengen ei enää tarvitse/voi tehdä parannusta vaan alkaa pyhitys elämä eli Pyhän Hengen kirkastaessa Jeesusta ja Hänen Sanaansa muuttuu elämä enemmän ja enemmän Sanan mukaiseksi, ilman pyhitystä ei voi päästä perille, tämä on jatkuvaa elämässä tapahtuvaa.
Uudestisyntymässä ihminen saa paatuneen sydämen tilalle oikean sydämen eli Jeesus parantaa ihmisen että hän voi kuulla Jeesuksen Sanat ja samalla ihminen saa voiman elää niiden mukaan, tätä on evankeliumin voima, AAAMEN.
37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?”
38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.”(Ap.t.2)
Ari, valitettavasti Jeesus sanoi, että pitää tulla lapsen kaltaiseksi, ei aikuisen kaltaiseksi. Ainoastaan aikuiset alkavat tekemään vaatimuksia itselle ja muille. Lapsen usko kohdistuu Kristukseen ei itseensä, eikä sillä ole mitään vaatimusta muille. Me aikuiset helposti uskomme itseemme paljon enemmän kuin Kristukseen. Pyhässä kasteessa Jumala lahjoittaa Pyhän Hengen, uudestisynnyttää, saamme pelastavan uskon, tulemme Jumalan lapsiksi ja pääsemme sisään Jumalan valtakuntaan.
Jeesus Kristus sanoo: ”Totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan. Sentähden, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, se on suurin taivasten valtakunnassa. Ja joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut. Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. (Matt. 18:3-6)
Samaa teorian porinaa kuin aina ennen, muttei mitään vastausta. Ei sellaista kukaan sinulta odotakaan.
Virsi 136: Sinua enkeleistä nyt kiitän, Herrani
Juha Heinilä, mietippä mitä kirjoitit eli ”valitettavasti Jeesus sanoi, että pitää tulla lapsen kaltaiseksi”, siis mitä tarkoitta tulla lapsenkaltaiseksi????
Ensinnäkin puhe on selkeästi aikuisesta, eihän lapsen tarvitse nöyrtyä ja tulla lapsenkaltaiseksi, eikä todellisuudessa voikkaan koska on jo lapsi.
Siis Jeesus kutsuu aikuisia nöyrtymään lapsenkaltaiseksi eli jättämään kaikki vanha opittu pois ja alkamaan seuraamaan Häntä eli uudestisyntyä.
On siis selkeää että pieni lapsi ei voi käänryä ja tulla lapsenkaltaiseksi eli näin ollen päästä Jumalan valtakuntaan, se miten käy jos lapsi kuolee on Jumalan käsissä eikä siihen voi ihminen mitenkään vaikuttaa, näin luottaa uudestisyntynyt.
Se mikä on kun kastetaan vauva niin se tehdään pelon kautta eli kuvitellaan kasteen vaikuttavan jotenkin että lapsi pelastuisi jos kuolisi, tämä on juuri se harha ja vaikuttaa myöhemmin ettei todellisuudessa nöyrrytä ja käännytä lapsenkaltaiseksi ja päästä Jumalan valtakuntaa kun jo kuvitellaan siellä olevansa. Siis todellista nöyrtymistä ja kääntymistä ei koskaan tapahdu vaan luotetaan isiltä opittuihin oppeihin, ei kuulla Jeesuksen Sanoja.
Ari, joo eipä sinun teorialla lapsia ole Jumalan valtakunnassa. Kuitenkin on ainoastaan yksi tie Taivaaseen ja se Tie on Jeesus Kristus.
Jeesus Kristus sanoi: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20)
>>ettei todellisuudessa nöyrrytä ja käännytä lapsenkaltaiseksi ja päästä Jumalan valtakuntaa kun jo kuvitellaan siellä olevansa. Siis todellista nöyrtymistä ja kääntymistä ei koskaan tapahdu vaan luotetaan isiltä opittuihin oppeihin>>>
Puhu, Ari Pasanen, vain omasta nöyryyden puutteestasi ja kääntymättömyydestäsi,
ä l ä näiden toisten.
Niistä sinulla ei ole mitään tietoa, eikö tuon hengen vallassa koskaan tule.
Jorma Ojala, eikö lapsi opi mitä hänelle opetetaan eli seuraa vanhempiensa opetusta, jos pienelle lapselle ”taotaan päähän” että hän on jo jumalan lapsi niin kuinka vaikea on aikuisena siitä nöyrtyä tunnustamaan että eihän tämä olekkaan totta varsinkin kun liki kaikki ympärillä sitä todeksi sanovat, ei lähdetä ulkopuolelle leirin ja oteta ristiä ja aleta seuraamaan Jeesusta vaan pysytään omassa isiltä opitussa ”turvallisessa” opissa.
Ari, jokainen lapsi on Jumalalle arvokas, myös ne jotka eivät sinulle kelpaa tai ole kelvannut. Tänään on lasten ja enkelien päivä.
Juha Heinilä, miksi sitten ennen ainakin on ollut sellainen opetus että kastamattomat vauvat eivät pelastu ja näin hätäkaste on ollut sallittu, siis jos kaikki lapset olisivat Jumalalle arvokkaita???? Voiko tästä vetää sen johtopäätöksen vielä että vain kastetut lapset ovat Jumalalle arvokkaita????
Ari, ihan jokainen lapsi on Jumalalle arvokas. Ei Jeesus turhaa lähetyskäskyä antanut.
Jeesus Kristus sanoi: “Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20)
Juha Heinilä, et vastannut kysymykseeni kastetuista ja kastamattomista lapsista?????
Oliko/onko kastamattomina kuoleitten pelastumattomuus oikeaa vai väärää opetusta???
Ari, saat itse vastata. Pääsevätkö lapsesi Taivaaseen? Odotatko näkeväsi lapsesi Taivaassa?
Juha Heinilä, en tiedä, jätän hänet Jumalan käsiin, Hän ei tee väärin.
Onneksi se ei ole sinun päätettävissä. Kai kuitenkin toivot näkeväsi?
Juha Heinilä, kun pääsee taivaaseen ei siellä oe murhetta, miksi, koska luottaa että Jumala on tehnyt kaiken oikein näkipä siellä ketä tahansa tai olipa näkemättä.
Se mitä tapahtui minun elämässä ennen uudestisyntymää ei ole olennaista vaan se ratkaisee pääsenkö perille.
Mitä ajattelet murhaajasta joka uudestisyntyy, onko hän vastuussa murhaamastaan ihmisestä????
Ari, kaikki elämämme aikana tehdyt tekomme on tekojen kirjassa, jonka perusteella meidät tuomitaan. Mutta onneksi on vielä Karitsan elämän kirja; jokainen, jonka nimi on tässä toisessa kirjassa, pelastuu.
Viimeiseen kysymykseen tiedät varmaan itse vastauksen, jos ajattelet jotain muuta kuin itseäsi.