Seurakuntayhteys

Miten tärkeätä onkaan säilyttää otsikon ilmaisema totuus! Susi ei ryöstä lammasta laumasta, mutta yksinäisen se pian raatelee ja yksinäinen kekäle ei kauaa hehku. Turhaan ei Hebrealaiskirjeen kirjoittaja varoita: ”Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän.” (Hebr. 10:25)

Ennen kaikkea säännöllinen ehtoollisella käynti ravitsee henkeämme, sieluamme ja ruumistamme! Toinen asia on sitten se, löytyykö vielä omalla paikkakunnalla oikeita saarnaajia ja opettajia jumalanpalveluksiin. Mutta jos ei löydy, niin autollahan pääsen helposti vähän pidemmällekin apostolisen järjestyksen mukaisiin messuihin.

Alkuseurakunnassa kristityt kokoontuivat aluksi vain toistensa kodeissa, koska kirkkorakennuksia ei vielä ollut rakennettu. Meidänkin on tärkeää esim. kuulua johonkin raamattupiiriin! Vieläkin pätee myös meihin nähden: ”Ja he pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa (ehtoollisen vietossa) ja rukouksissa.” (Apt. teot 2:42)

Seuroissa lauletut virret ja laulut voivat joskus puhutella enemmän kuin saarnat. Paavali neuvookin meitä: ”puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.” (Ef. 5:19,20) Kaikki edellä mainittu tapahtukoon evankeliumin vapauden ja rakkauden hengessä!

Jumalanpalveluksessa luetut yhteiset rukoukset ovat myös tärkeitä. Miten voimallinen onkaan esim. Isä meidän rukous. Ja aina voi pyytää yhteistä esirukousta seurakunnalta, kun tarve sitä vaatii. Voimme siinä sekä kiittää Jumala että pyytää apua Jumalalta. ”Vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.” (Jaak. 5:16)

Kirjoittaja

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.