Regimenttioppi kunniaan avioliittoasiassa

Regimenttioppi on yksi luterilaisen kirkon keskeisiä oppeja. Sen mukaan Jumala on antanut osan asettamistaan asioista maallisen regimentin hallintaan, osan hengellisen. Avioliitto on Lutherin mukaan selvästi maallisen esivallan hallinnassa:

”Kukaan ei voi kieltää, etteikö avioliitto olisi ulkonainen, maallinen asia kuten vaatteet ja ruoka, koti ja kontu, maallisen esivallan alaiseksi asetettu…” (Die Ehesachen, WA 30/3, 205).

Avioliitosta on tullut Suomen kirkolle elämää suurempi ongelma siksi, että kirkko ei noudata omia oppejaan vaan puuttuu asiaan, joka ei sille kuulu. Kirkko pääsee ongelmastaan kun se antaa keisarille mikä keisarin on. Tämä ei tarkoita sitä, että kirkon ei tulisi lainkaan arvioida esivallan toimia. Kirkko saa ja sen täytyy edelleenkin arvioida, toteutuuko esivallan toimissa - esimerkiksi avioliittoasiassa - lähimmäisenrakkaus. Onneksi valtion päättämä avioituvien piirin laajentaminen edistää lähimmäisenrakkautta.

Pitäisikö kirkon sitten luopua kaikista avioliittoon liittyvistä tehtävistään? Ei pitäisi. Ensinnäkin sen on hyvä edelleen toteuttaa esivallan antamaa palvelutehtävää vihkiä pareja avioliittoon. Toiseksi - ja mikä tärkeintä - sen on hyvä edelleen "kaunistaa" avioliitot siunauksin ja rukouksin, kuten Luther Vähän katekismuksen liitteessä kirjoittaa. Kolmanneksi kirkon on hyvä edelleen tukea avioliittoja monipuolisella perhetyöllään. Näihin kaikkiin tehtäviin kirkkoa edelleen tarvitaan. Ja pyydetään.

 

Vesa Hirvonen

TT, dos.

42 kommenttia

  • Markku Virta sanoo:

    Minusta tuntuu että tämä keskustelu pyrkii kuitenkin kääntymään pois tuosta regimenttiopista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Hyvä niin. Eihän regimentti oppia voi mitenkään soveltaa homovihkimisiin. Onko paukut loppumassa kun noin epätoivoinen yritys on todistaa väärää oikeaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Regimenttiopin ydin on siinä, että maalliset asiat hoitaa maalliset viranomaiset ja kirkon papisto huolehtii hengellistä asioista.

    Jos regimenttioppia noudatetaan, niin silloin seurakunnan paimenen ei pidä olla paikkakuntansa hallinnollinen virkamies. Niinpä hänen ei tulisi olla myöskään maallinen vihkiviranomainen. Suomen malli poikkeaa regimenttiopista.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Hirvonen sanoo:

      Kyllä kirkko voi pyydettäessä hoitaa joitain esivallankin tehtäviä, esimerkiksi vihkimisen, kuten Luther Vähän katekismuksen liitteessä toteaa. Palvelevan kirkon ajatuksen mukaisesti kirkko on milloin huolehtinut sairaista ja köyhistä, milloin pitänyt kouluja, milloin antanut velka-, milloin perheneuvontaa ja monin muin tavoin palvellut ja palvelee yhä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Virta sanoo:

    Kuten jo aiemmin sanoin, minusta tuntuu siltä että regimenttioppi menettää koko ajan otettaan tässä asiassa. Perustelut löytyvät sitten kuitenkin muualta ja regimenttien rajoja venyttäen. Mutta regimenttiopihan on melko vaikeasti käytännössä sovellettavissa oleva oppi joka tapauksessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Maallinen ja hengellinen ovat toisiinsa kietoutuneet. Syntyihän Kristuskin ihmiseksi. Seurakunnan luottamustehtävissä kuulin sanonnan, että talousasiat on hoidettava kristillisesti ja kristilliset asiat taloudellisesti. Regimenttien rajoja lienee siis hankala venyttää, kun niitä on vaikea edes tarkasti löytää.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Jotenkin hoopoa, että tuota oppia halutaan soveltaa yhä vähän kaikkeen siitäkin huolimatta, että se on tehty ihan toisenlaista yhteiskuntaa ja järjestystä varten. Opin syntyaikana oli tavallista, että sekaannuttiin toisten asioihin. Kirkon puolelta hallitsijoihin ja toisinpäin. Nyt näitä yksinvaltiaita ei enää ole, jotka voisivat puuttua toistensa asioihin. Se valta mikä näillä oli on nyt jaettu ihan kaikille. Joten opin soveltamismahdollisuudet pitäisi olla melko marginaalisia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Tasavallassa maallinen valta tosiaan kuuluu ’kaikille’ ainakin periaatteessa. Käytännössä asiasta voi olla muutakin mieltä. Hengellinen valta on edelleen Kristuksen, ota edustaa Hänen kirkkonsa. Kyllä regimenttioppia voi tältä pohjalta hyvinkin miettiä ja soveltaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Mutta sillä opilla ei voi perustella spn avioliittoja. Ainakaan jos haluaa että otetaan mielipiteet vakavasti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Tärkeä huomio: maalliseen regimenttiin ei kuulu mitään sellaista osa-aluetta jolla vaikutetaan uskonnon sisältöön. Esimerkiksi mikään mikä kuuluu jotenkin liturgiaan, ei kuulu maalliseen regimentiin. Regimenttijakoa ei pidä sotkea jakoon dogmien ja adiofora asioiden välillä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Jukka Kivimäki :”Regimenttijakoa ei pidä sotkea jakoon dogmien ja adiofora asioiden välillä.”

      Edustaako oheinen hengellisen regimentin edustajan näkemys https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2452863 jotakin evl.kirkon adioforaa tms?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Dogmien ja adiaforan näkökulmasta nousee kysymys, miten laajasti tai suppeasti ’uskonnon sisällön’ luovuttamattomat ydinasiat määritellään ja jääkö suhteellisen merkityksettömiksi sivuseikoiksi juuri mitään. Sopisiko tähän yhteyteen Jeesuksen Martan ja Marian kotona lausuma: ”Vain yksi on tarpeen. (Tarpeellisia on vähän, tahi yksi ainoa.)”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Seikka että jokin asia luetaan adioforaksi ei siirrä sitä maalliseen regimenttiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kyllä kai se rigimenttioppi on jo saavuttanut huippunsa. Eduskunnassa jyllää maallinen eikä taida paljon olla hengellisellä sijaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Tulkaa Kaikki

    Blogiin kirjoittavat Tulkaa kaikki -henkiset seurakuntavaikuttajat eri puolilta Suomea, kukin omissa nimissään. Yhteistä meille on pyrkimys toimia kirkossa avarakatseisesti lähimmäisyyden hengessä. Tulkaa kaikki -liikkeen perusajatuksen mukaisesti haluamme herättää rehellistä keskustelua kirkon perustehtävästä, lisätä kirkollisen päätöksenteon avoimuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien välille.