
Luin Petri Vähäsarjan kirjoittaman elämäkerran tai oikeammin henkilökuvan nimeltä Norvanto kannesta kanteen (Perussanoma 2026). Se on kiinnostava tarina diplomikielenkääntäjä Jukka Norvannosta, joka opiskeli sittemmin teologiaa ja joka tunnetaan eritoten 1997 alkaneesta Raamattu kannesta kanteen -radio-ohjelmastaan.
Menemättä sen tarkemmin Norvannon vaiheisiin, ajatuksiin tai teologiaan, kirjassa on kiinnostava ratkaisu yhäti ajankohtaiseen naispappeuskysymykseen, joka hiertää eräiden herätysliikkeiden johtoa ja miehiä (toki joitain naisiakin). Ongelmaksi nimittäin koetaan, että miehille ei järjestetä erillisvihkimyksiä.
Norvanto suhtautui kielteisesti naisten pappeuteen, mutta hänet vihittiin 1988 papiksi Raamattuopiston palvelukseen samalla kertaa, kun kymmenen naistakin sai vihkimysen. Yhteinen vihkimys oli Norvannon mukaan henkilökohtainen eikä siis ”alttariyhteistyötä”.
”En ole koskaan ymmärtänyt teologista perustetta sille, ettei saisi osallistua yhteisvihkimykseen. Sama se on ehtoollisella, siinä voi olla minkälaista porukkaa tahansa ympärillä. Muut vihittävät tiesivät kyllä kantani ja kyselivät siitä. Sanoin, että jokainen vastaa valinnastaan Jumalan edessä”, Norvanto kertoo kirjassa.
Minusta Norvannon perustelut yhteisvihkimykselle ovat varsin hyvät ja käytännölliset.
Mutta toki siitäkin seuraa monitasoisia ongelmia, jos vihkimyksen jälkeen nyrpistää nenäänsä ja ajattelee, että ei voi työskennellä muiden samaan aikaan vihkimyksen saaneiden kanssa. Vihkimyksessä mies/nainen hyväksyy kirkon viran, joka ei ole pohjimmiltaan voi olla henkilökohtainen vaan kirkon yhteinen.


Kiitos Olli Seppälä suht kivasta kirjoituksesta (vailla pahempia torahampaita). (toki joitain naisiakin) on kiinnostunut ymmärtämään, miksi naisten olisi kukkoiltava miesten yli. Saako toiset naiset siitä erityisesti jotain, kicksejä, kuten joskus sanottiin. Ehkä. Minä olen niin vanhoillinen, että pysyn täällä ”nyrkin ja hellan välissä” rukoillen ja toivoen, kärsien ja odottaen sitä kirkkaampaa kruunua. Lähtökohtaisesti en odota tältä maailmalta sen kummempia. Mutta asiaan. JOS, tämähän on Olli Seppälän tulkinta kirjasta. NIIN Norvantohan tavallaan antaa ymmärtää sekä että. Kirkko on väärässä. Mutta häntä se ei haittaa. Kunhan itse saa Ehtoollisen. Jumalan Tahdon mukaan. Minun huoleni on laajempi. Ehkä jokin sydämen laajentuma -diagnoosi. Miten todella käy naispappien. Miten käy niiden, jotka tulevat harhautetuksi heidän opeillaan naisten vapautusmuuveista. Miten käy miesten, miespappien. Kyllä minä rakastan ihmisiä kaikkia niin paljon, että mieluimmin seison varoituskolmiona ja huudan megafoniin: Älä mene rotkoon! Kuin annan valtavan määrän ihmisiä astua harhaan. En ole Tuomari, joten en tuomitse, opastan vain. Jumalan Sana, Jeesus on heidän Tuomarinsa. Ja kaikki me tiedämme, että ellemme käänny Jeesusta seuraamaan, se on finito. Ja huono sellainen. Jokaisella meillä on velvollisuus auttaa miestä (naista) mäessä. Eikä mäen alla.
”Minä olen niin vanhoillinen, että pysyn täällä ’nyrkin ja hellan välissä’ rukoillen ja toivoen, kärsien ja odottaen sitä kirkkaampaa kruunua.” Siellä ’nyrkin ja hellan välissä’ on sitten saarnastuolisi, josta julistat meille megafonillasi, mikä on Jumalan tahto.
Ai jaa. 🙂 Elähän nyt hjermojas menetä, Martti Pentti. 🙂 Rauha vaan.
Kaisu: Jos tuubaat tänne omaa agendaansi melkein joka päivä, vaikka ylläpidon suositus on yksi postaus viikossa, niin sinulla kyllä voisi olla hermojen tarkistuksen paikka. Rauha vaan.
”Elähän nyt hermojas menetä, Martti Pentti.” Hermoni ovat kunnossa. Enemmän olen huolissani loogisesta ajattelustasi, Kaisu Hildén. Sanot kannattavasi naisten vaikenemista seurakunnassa ja kuitenkin opetat pontevasti tätä Kotimaan verkkoseurakuntaa.
Arvostan Norvannon suurta työtä raamattu kannesta kanteen, mutta nuo Norvannon ajattelussa on vikana se, että hän yksilöllistää kirkon sakramentit (ehtoollisen) ja viran (vihkimyksen) tavalla, joka kuuluu pikemminkin vapaakirkolliseen tai pietistiseen perinteeseen kuin luterilaisiin tunnustuskirjoihin.
Kysymys ei ollut minullakaan muuta kuin tuo lausahdus Norvannolta. Mutta 🙂 emme me kukaan ole (onneksi) täydellisiä 🙂 Jos kirkko ohittaa Raamatun Sanan, miksi ottaa kirkon vihkimys. Jos Ehtoollinen asetetaan naispapin toimesta, voiko mennä hyvällä mielellä Ehtoolliselle. Ainakin on malliksi, vaikka kuinka ajattelisi olevansa ”vain yksilönä” alttarilla. Minä laittaisin ainakin t-paidan päälleni, jossa selässä lukisi : Raamattu ei puolla naispappeutta 🙂 🙂 🙂
Asia itse asiassa koskee vain kirkollista kulttuuria. Ei itse kristillisen uskon sisältöä. Kulttuuria ja uskoa en halua sotkea keskenään. Näin voi säilyttää oman mielenrauhani ja samalla hyvät yhteyden kaikkiin, jotka haluavat pitää yhteyttä.
Kulttuuri ja usko kulkevat yhdessä, mutta kulttuurin muutos ei muuta Kristillisen uskon todellisuutta. Kirkko ja sen rakennukset, sekä pappeus on vain kulttuurin luomia rakenteita. Arvokkaita sinänsä mutta ei millään tavoin välttämättömiä. Tietenkin pyrin joka pyhä kirkkoon ja saamaan sen siunauksen, jonka Jumala- kirkon työntekijöiden, virsien, liturgian, saarnan ym. – kautta antaa. Pappeus on mielestäni yksi ammatti muiden joukossa ja mielestäni naiset hoitavat tehtävät aivan hyvin.
Ymmärrän että moni haluaa sovintoa , mutta se ei ole kritillisyyttä jos se tehdään uskottomasti Junalan sanaa kohtaan , ei meidän ihmisten mielipiteet , ajanhenki ratkaise mikä on oikein , mikä tuo rauhan ja mikä yhteyden , sillä Jumala on rakkaudessa jättänyt meille sanansa . Papin virka on Pyhän Hengen virka ja meille ihmisille ei ole annettu valtaa muuttaa Jumalan säätämystä.
Meidän on oltava rehellisiä myös sille mitä näämme , vaikka mitä on tapahtunut naispappien vihkimysten kautta ,niin Suomessa kuin monissa muissa maissa .
Gal. 1:10: ”Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.”
Ihmettelen Pekka kommettiasi kun pappisvirka on suoraan osa kristillisen uskon ydintä, koska se perustuu Raamattuun ja Kristuksen omaan asetukseen – ei muuttuvaan kulttuuriin, että eikö se ole merkittävää ? Oletko miettinyt asiaa kristityn vapauden kannalta , kun ihminen pyrkii miellyttämään ja kumartelemaan eri suuntiin niin se ei todella tuo vapautta vaan ainoastaan Kristus .
”Pappisvirka on suoraan osa kristillisen uskon ydintä.” Näinkin voi asian ilmaista, mutta silloin on muistettava, että maallikoista erillinen pappissääty ei ole. ”Te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, Jumalan oma kansa, määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa Ennen te ette olleet kansa, mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ennen te olitte armoa vailla, mutta nyt on Jumala teidät armahtanut (1. Piet. 2:9,10).”
Martti Pentti ; on erilainen kutsumus kaikille kuten 1. Piet. 2:5, 9) uskovia kutsutaan ”pyhäksi papistoksi” ja ”kuninkaalliseksi papistoksi”. Roomalaiskirjeessä (Room. 12:1) kehotetaan jokaista antamaan itsensä eläväksi ja pyhäksi uhriksi. Tämä koskee kaikkia , yleinen pappeus ei riipu virasta, koulutuksesta tai sukupuolesta, vaan se alkaa uskon ja kasteen myötä (Gal. 3:27–28).Ja paimenten tehtävät on Opettaminen ja ruokkiminen: Paimenen tehtävä on jakaa Jumalan sanaa ja pitää seurakunta terveessä opissa
Suojeleminen: Paimen suojelee seurakuntaa harhaopeilta ja hengellisiltä vaaroilta.
Sielunhoito ja tukeminen: Paimen kulkee seurakuntalaisten rinnalla arjessa, auttaa vaikeuksissa ja rukoilee heidän puolestaan.Nämä kaksi toimivat yhdessä ruumiissa , Jumalan sanan ja Pyhän hengen kautta yhteistyössä . Ja paimenille raamattu antaa vaatimukset kuten yleisen pappeuden elämään ohjeet . Siis vain erittäin pieni osa tai vain yksi seurakunnasta on kutsuttu seurakunnan paimeneksi ja kaikki muut miehet ja naiset on yleisestä pappeudesta osallisia .
Olen oppinut appiukoltani ja jo rippikoulussa. Että Raamattua luetaan koko luku, ellei useita. Ja huom. Alaviitteet! Raamattua selitetään Raamatulla. Ei omin mielipitein. Martti pentille olisi nyt hauska laittaa jae.1piet. 2: 1Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu, 2ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä maitoa, että te sen kautta kasvaisitte pelastukseen, 3jos ”olette maistaneet, että Herra on hyvä”. Sillä Martti Pentti haastaa vain riitaa. Luin alaviitteet Martti Pentin antamasta Raamatun kohdasta. Kannattaa muidenkin. Ja jos ei ymmärrä, aina on hyviä selittäjiä. Aseena on raukkamaista käyttää Jumalan Sanaa. Opastajana kyllä. Raamatussa virkakysymys on sitten selitetty oikein selvästi. Tiituksella ja Timoteuksella.
Jos lapsi tahtoo jotain oikein kovasti, mikä ei hänelle ole hyvksi. Esim karkkipussi. Toki lapsi käyttää kaikki mielistelystä kiukkuun -aseensa. Ei siinä aikuisen järki kuulu, eikä mene perille. Kun on saatava jotain. Samoin on nyt kirkossa. Naiset on tahtoneet, aikuiset miehet sulaneet naisten kauneuteen, suloisuuteen. Sweet talking enklanniksi. Ja nyt siitä on vaikea tulla järkiinsä. Raamatun Sanaa pitää lukea ymmärtämällä. Ei sitä ymmärrä vain lukemalla. https://www.youtube.com/watch?v=TOu1T7fZGNg
Kaikkeen päättömyyteen, mitä edellä kirjoitit, ei kannata edes reagoida.
Mutta oletko aivan varma, ettei kukaan muu lisäksesi lue Raamattua tai ymmärrä lukemaansa?
Seija Rantanen, Martti Pentti. Kyllä nainen saa kirjoittaa. Ja julkaistakin. Ei ole kiellettyä.
Nainen saa myös toimia luterilaisen kirkon pappina. Sitäkään ei ole kielletty, ei edes Raamatussa.
Olli, Tuo voi olla ratkaisu, mutta vanhalla virkakannalla olevat eivät tule kuitenkaan vihkimykseen, jonka toimittaa naispuolinen piispa – eivätkä useimmat heistä tule vihkimykseen, jossa on naisia. Kyse on heidän käyttöön ottamasta väistämisestä, jossa kirkon harhaan tai syntiin ei haluta osallistua. Toinen iso ongelma on se, jos ja kun he eivät pidä naispuolista piispaa oikeana piispana.
Markku Halttunen. Juurihan sinä reagoit 🙂 Se, että sinä et ymmärrä, ei tarkoita, että kukaan ei ymmärrä. En ole koskaan väittänyt, että muut eivät lukisi/ymmärtäisi Raamattua. Älä laita sanoja suuhni. Äläkä sano valheellista todistusta minusta.
” En ole koskaan väittänyt, että muut eivät lukisi/ymmärtäisi Raamattua.”
Hienoa. Viime viikkoina tänne kirjoittamistasi teksteistä tuo ei välttämättä kovin selkeästi tule esille.
Missä sanat, tieto, ymmärrys, fiksuus ja Jeesuksen kaksoiskäsky uupuu, siellä alkaa päätön haukkuminen ja herjaaminen.Ei mitään uutta Kotimaa-sivustollakaan. Harmi. Sillä tämä VOISI olla hyvää, rakentavaa keskustelua. Vähän ryhtiä nyt.
”Missä sanat, tieto, ymmärrys, fiksuus ja Jeesuksen kaksoiskäsky uupuu, siellä alkaa päätön haukkuminen ja herjaaminen.” Lastentarhan viisaus sopinee tähänkin: – Joka toista haukkuu, on itse. Aikuisemmin sanottuna nyt olisi peiliin katsomisen paikka.