- Suomen ja samalla EU:n itärajalla aukeaa elintasoerojen railo, mutta samalla myös jyrkähkö terveyskuilu.
Ero on joissakin suhteissa yllättävä. Venäjän Karjalassa sairastetaan Suomea vähemmän allergioita tai diabetesta. No, samalla on totta, että rajan tuolla puolen aids, tuberkuloosi ja alkoholismi tappavat. Eilisessä TV-dokumentissa haastateltu aidsia sairastava pietarilainen nainen arvioi, että kyse on pandemiasta ja miljoonan sairastuneen arvio on liian pieni.
Suomen puolella taas allergiat, diabetes ja elintasoa seuranneet syövät ovat tavallisia. Päivän Hesarissa professori Pentti Huovinen kertoi suoliston ja sen bakteerikannan tärkeydestä terveydelle. Sanonta ”Olet mitä syöt” pitäisi olla muodossa: ”Olet sitä, mitä suolistossa bakteerit tekevät siitä, mitä syöt.”
Desinfiointiin käytetyt kemikaalit ja liian puhdas elinympäristö ovat yksipuolistaneet bakteerikannan. Huovisen mukaan terveyttä ylläpitävä bakteereisto pysyy parhaiten yllä, kun välttää liiallista antibioottien käyttöä. ”Bakteeristolle tekee hyvää liikkua luonnossa, tonkia maata, syödä multaporkkanoita, poimia marjoja ja sieniä sekä halata kanoja, possuja ja muita eläimiä. Ympäristömme muuttuminen ylihygieeniseksi on vaikuttanut bakteeristoomme.” Allergioiden määrän lisääntyminen on siitä merkkinä.
Huovinen arvelee, että tulevaisuudessa suoliston bakteeristoa selvitetään rutiininomaisesti verinäytteiden tavoin. Puutoksia hoidetaan bakteeripillereillä ja ruokavaliolla.
– – –
Itse en halaile kanoja, mutta hoidan niitä kyllä päivittäin. Samoin hevosia tulee harjattua. Omassa maassa kasvaneet juurekset kuuluvat ruokavalioon. Sairastelua ei tästä syystä – tai huolimatta, Luojan kiitos ole ollut. En ryhdy tässä avaamaan elintapojani tämän enempää.
Kerron kuitenkin, että olen pessyt hiukset pelkällä vedellä noin kymmenkunta vuotta. Rohkaistuin siihen lankomiehen esimerkistä. Hänen ajatuksensa oli – johon itsekin yhdyn – että hiusten pesu- ja hoitoaineet sotkevat tasapainon poistaessaan hyödylliset bakteerit ja tarpeellisen rasvan. Elimistö pyrkii korjaamaan tätä. Hiukset kuivuvat tai rasvoittuvat. Tätä yritetään edelleen korjata eri valmisteilla. Kuinka paljon tarpeettomat pesuaineet ja kemikaalit rasittavat hiuksia ja ihoa sekä vesistöjä? Luonnonmukaisuus ei kaikessa toimi, mutta monessa asiassa kuitenkin.
Puhtaus ensin?
Possunlihan syönnistä huolestuneitten kannattaa lukea kyseisen VT säännön ohella myös UT:n puolella kirjoitettu. Possunlihan syöntirajoitus koskee vain juutalaisia, ei kreikkalaisia eikä muita.
Mutta homoseksuaalinen seksiaktikielto, mikä jo VT:ssä annettiin, se myös UT:ssa vahvistettiin.
Jokaisen kannattaa miettiä, onko kirkon nykyinen homoliittotuputus kristinuskosta vai politiikasta kotoisin, ja kumpaa voimaa se ajaa?
Joko ne VT:n määräykset koski kaikkia tai vain juutalaisia. Koita nyt Ari päättää.
”Joko ne VT:n määräykset koski kaikkia tai vain juutalaisia. Koita nyt Ari päättää.”
Joona Ojanen, ei kannattaisi mainostaa omaa tietämättömyyttään noin näkyvästi ja ylpeästi. Ennemmin kannattaisi olla vähän nolo kun ei ole perehtynyt asioihin.
VT:n Mooseksen laki annettiin tietyssä vaiheessa Raamattua, ihmiskunnan historiaa ja Jumalan suunnitelman mukaista pelastushistoriaa. Raamatussa on jatkuva juoni, punainen lanka, joka sisältää ohjeita, lakeja ja sääntöjä, jotka on annettu tiettyyn vaiheeseen, tietyille ihmille, tietyssä tilanteessa ja tietystä syystä.
Mooseksen laki annettiin juutalaisille vaiheessa, jossa oli annettava laki valvojaksi Jumalan omaisuuskansalle, Israelille. Tällöin oli jo suunnitelma Jeesuksen tulosta ja sovituksesta, joka on tarkoitettu kaikille ihmisille.
Mooseksen laissakin on monenlaisia ohjeita, kulttuurihistoriallisia, universaaleja eettisiä ohjeita, jotka ovat ajattomia, vaikka eri aikoina eri tavoin sovellettavia. Jotkut lait viittasivat tulossa olevaan sovitukseen, ja toimivat sille symboliikkana, vaikkeivät juutalaiset vielä tuota silloin tienneet ja ymmärtäneet.
Itse olin n. 17-vuotias, kun opin lukemaan Raamattua aivan uudella tavalla. Näin siinä sen jatkumon, juonen, joka kulkee koko Raamatun läpi, eri vaiheineen ja henkilöineen ja näille juuri oikeaan aikaan annettuine ohjeineen.
Sitä ennen olin lukenut Raamattua kuin se olisi yhtä ja samaa tekstiä, sääntöluetteloa. Ja joka tilanteessa päteviä ohjeita, ja jota voi lukea kuin Suomen lakia.
Lisävalaistusta asiaan ja kattavan tietopaketin saa mm. täältä:
http://raapustus.net/?id=103
Raamatussa on siis tiettyjä ohjeita, jotka on annettu nimenomaan juutalaisille. Ja sellaisia ohjeita, jotka on annettu Vanhan Liiton juutalaisille.
Koettuani aiemmin mainitsemani Raamatun lukutapaan liittyvän ”oivalluksen”, aloin nimittää sitä KKMM-tekniikaksi. (Kuka? Kenelle? Miksi? Missä tilanteessa?)
Aina tämäkään ei riitä, vaan on nähtävä kokonaisuus. Ja ymmärrettävä keitä me, uuden liiton pakanakristityt, olemme tässä tarinassa, mihin sijoitamme itsemme ja mikä on osuutemme ja roolimme.
Eli hus opiskelemaan siitä ja jätä viisastelu vähemmälle 🙂 Jokainen täysi-ikäinen suomalainen osaa lukea kirjoitettua tekstiä. Mutta moni ei osaa hahmottaa tekstiä, jota ei ole listattu ranskalaisilla viivoilla, tai ei ymmärrä ettei tekstiä voi purkaa sillä tavoin, vaan se on ymmärrettävä syvemmältä.
Onnea matkaan ja vähän nöyryyttä mukaan.
Joona Ojasen kommentin innoittamana esitän muutaman mietteen VT:n säädösten asemasta kristillisessä etiikassa. Kymmenen käskyn lain Jeesus vahvisti olemaan voimassa myös hänen seuraajiinsa nähden. Sitä tulee kuitenkin tulkita rakkauden kaksoiskäskyn valossa. VT:n eettiset ohjeet ovat vanhan liiton sovellusohjeita kymmenen käskyn lakiin, mutta ne eivät ole samalla tavoin sitovia kuin kymmenen käskyä. Ne ovat kristityillekin käypiä sovellusohjeita sikäli kuin ne eivät ole ristiriidassa rakkauden kaksoiskäskyn, vuorisaarnan, kultaisen säännön tai apostolien neuvojen kanssa. VT:n kultti- ja puhtaussäännöt eivät lainkaan koske meitä pakanakristittyjä.
Ei ole voimassa, kyllä minä tämän Sari tiesin, pitää näiltä moseksen siteeraajilta aina kysyä.
Ja sitten paavaliin:
”Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet, 10 eivät varkaat eivätkä ahneet, eivät juomarit, pilkkaajat eivätkä riistäjät.”
siveettömyys: Suurinosa paria ihmistä lukuunottamatta harrastaa esiaviollista seksiä. Eli tälle jumalan säännölle ei kukaan korvaansa lotkauta
avionrikkojat: Lähes puolet avioliitoista päätettiin eroon vuonna 2013 ja kirkko vihkii ihmisiä uusiin liittoihin. Eli tälle jumalan säännölle ei kukaan korvaansa lotkauta
juomarit: Viinaahan keskivertosuomalainen vetää tunnetusti reippaanpuoleisesti. Eli tälle jumalan säännölle ei kukaan korvaansa lotkauta
Ari Lahtinen :”Jokaisen kannattaa miettiä, onko kirkon nykyinen homoliittotuputus kristinuskosta vai politiikasta kotoisin, ja kumpaa voimaa se ajaa?”
Entä jos omassatunnossaan kokee, että kun Jumala on rakkaus(agape), niin kirkko haluaa siunata ja ”tuputtaa” rakkautta (agape) myös hyväksymällä kahden aikuisen ihmisen oikeuden sitoutua vailla pakkoa ja häpeää keskinäiseen ja kestävään parisuhteeseen, jonka perusta on rakkaus eikä seksi?
Joh 3:16 käyttää tuota agape-sanaa. Se ei käytä eros-sanaa. Miksihän?
Sanojen merkitykset ovat aina kieli-, kulttuuri- ja käyttötapauskohtaisia. Jos Joh 3:16 sanoisi ”niin on Jumala maailmaa rakastellut…” olisimme kai ihmeissämme. Mutta ei, näin se ei sano.
Koska kreikka ei ole useimmille selvää pässin lihaa vaan paremminkin aivan hepreaa, otetaan selventävä esimerkki aikamme linqua francasta, broken Englishistä: I just love my new iPhone! En silti parittelisi sen kanssa.
Jos taas parisuhteen tai kolminaisuussuhteen tai yhden miehen ja neljän naisen suhteen halutaan määritellä maalliseen lakiin liitto, sellaisia on jo olemassa, jopa useita. Osuuskuntakin on esimerkki sellaisesta. Pitäisikö sillekin laatia vihkikaava ja siunata liitto Obama-tyliin Good bless the United what-so-ever.
Vaikka (toisin kuin muissa suurissa kirkkokunnissa) luterilaisuudessa avioliitto ei ole sakramentti, en edelleenkään näe mitään raamatullista perustetta avioliiton ja perhesuhteiden uudelleenmäärittemiseen luterilaisessa kirkossa AD 2014.
Seikku Kaita :”Joh 3:16 käyttää tuota agape-sanaa. Se ei käytä eros-sanaa. Miksihän?”
Mielestäni siksi, kun jo antiikin Kreikan filosofitkin tiesivät, että ”Eros ei ole jumala.” Filiasta [ystävyys] ja Agapesta [rakkaus] he eivät ainakaan tietojeni mukaan sanoneet niin. 🙂
Kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa ( entisenä jäsenenä ) kaikki esille tulevat asiat tarvitsevat rehellistä kykenevää maallikko ajattelutapaa. Kaikki uskoon liittyvät kysymykset eivät kuulu näiden elimien toimenkuvaan. Rehellinen ajatteluun kuuluu luonnollisesti länsimaisen demokratian ja Jeesuksen ilmoittaman ihmisten tasa-arvoisuuden toteuttaminen..
Mielenkiintoinen näkemys, että _kaikki_ asiat tarvitsevat _maallikkoa_, mutta uskoon liittyvät asiat eivät kuulu kirkon seurakuntien toimintaa ohjaaville?
Eli jos jostain käsittämättömästä syystä olisit vaikkapa terveydenhoidon yksityistämisen vastustamisaktiivi siviilissä ja istuisit Mehiläisen hallituksessa, ajaisit siellä asioita vahingoittaaksesi Mehiläistä?
Joskus ihmettelen miksi, oi miksi, seurakuntia ohjaamaan valitaan ihmisiä, jotka koettavat tehdä kirkosta itsensä näköisen.
Yhdyn sydämestäni Erkki O.Aurasen kommenttiin. Kristinusko on ollut koko länsimaisen sivistyksen pohja. Mutta nyt, kun Jumalan meille antamat, elämää suojaavat, lait rikotaan, siitä seuraa kirous:”Väkivalta on noussut vitsaksi jumalattomuudelle” (Hes.7:11a). ”Eikä kukaan synnillänsä vahvista elämäänsä” (Hes.7:13b).
Seikku Kaita: ”Joskus ihmettelen miksi, oi miksi, seurakuntia ohjaamaan valitaan ihmisiä, jotka koettavat tehdä kirkosta itsensä näköisen.”
Tai oman teologiansa näköisen. Kun kirkoilla ja herätysliikkeillä ei ole yhtenäistä teologiaa, vaan ne jopa poissulkevat toisinuskovia pelastuksen ulkopuolelle, niin minkä näköisen kirkon pitäisi olla?
A. Stubb :”Sitä en kuitenkaan pidä hyvänä, että uskonto tulee politiikkaan. Kirkko on ihmisen ja sielun tukena, ei poliittisten liikkeiden tai ideologioiden.”
Niinpä. Politiikanhan on puoluepoliitikkojen mielestä oltava ”arvoneutraalia” . Ei pidä hyväksyä esim. YK:n yleismaailmallisia ihmisoikeuksia kaikkia ihmisiä koskevaksi, koska niiden perusta on uskontojen arvomaailmassa kuten mm. konfutselaisissa periaatteissa ja Tuomas Akvinolaisen filosofisissa näkemyksissä. Samaa toivoo ilmeisesti taho, joka tahtoo katkaista ”napanuoran” katoliseen kirkkoon. Tuomas Akvinolainenhan oli katolinen teologi ja filosofi ja hänelle tärkeitä ajatuksia on mukana myös ”napanuorassa”, josta sekulaarissa maailmassa halutaan päästä eroon.
Ei pidä hyväksyä myöskään kansainvälistä oikeutta, jonka perusta YK:n ihmisoikeudet ja näitä oikeuksia noudattavat kansainväliset sopimukset ml. YK:n peruskirja on. Hyväksyttävää on ainoastaan puoluepoliittinen vallan- ja voiman käyttö keinoja kaihtamatta ja ihmisarvoa kunnioittamatta.
Kiinnostaisi tietää miten määrittelette sana : uskonto. En minä ainakaan osaa sitä määritellä. Uskontoja on niin laidasta laitaan. Sellaisia joissa uskotaan moniin jumaliin ja niitä joissa ei ole yhtään.
Maailmankuva kaiketi luo pohjan kunkin uskonnolliselle näkemyselle. Mikäli om maailmankuva on se mitä nimitämme uskonnoksi, niin silloin ei kai kukaan jää uskonnottomaksi. Olisiko joku teistä tässä asiassa viisaampi ja vastaisi ? Tuohon kun vastauksen saisi, niin silloin tietäisi paremmin mihin uskonto sopii ja mihin ei.
Pekka Pesonen :” Mikäli om maailmankuva on se mitä nimitämme uskonnoksi, niin silloin ei kai kukaan jää uskonnottomaksi.”
Olen samaa mieltä. Arvojen perusta on aina subjektiivinen usko johonkin olivatpa arvot teistisiä tai ei, ja em. ilmausten takana on aina jonkin määrätyn arvon asettaminen muiden mahdollisten arvojen edelle riippumatta siitä onko ilmaisun esittäjä näistä arvoista ja niiden syntymekanismista tietoinen tai ei.
”Ymmärtävän tarkastelijan eläytyminen tarkasteltavaan objektiin [kuten esim. teismiin] voi tapahtua ainoastaan hänen oman henkisen tasonsa ja rakenteensa varassa ja jokainen on ymmärtämisessään riippuvainen ei ainoastaan omasta henkisestä erikoislaadustaan ja rakenteestaan vaan myös ympäristönsä, aikakautensa ja kulttuuripiirinsä erikoislaadusta ja henkisestä rakenteesta.” [Erik Ahlman]
Toisilla lähtökohta voi olla teismi [henki] ja toisilla ateismi [materia] ja silloin lopputulos on se, että esiin nousevat myös erilaiset arvot ja ilmaukset, jotka asiaan perehtymättömästä saattavat tuntua turhilta.
Uskonnolla tarkoitettaneen Suomessa Kristinuskoa. Sen arvot tulisi olla kaikkien puolueiden arvoja. Stubb eivätkä muutkaan poliitikot ymmärrä asioita oikein halutessaan erottaa uskonnon politiikasta. Ikävä kyllä, kirkkokaan ei enää edusta raamatullisia arvoja, koska se on johtajiensa esimerkin mukaisesti hyljännyt Raamatun Jumalan Sanana.
Kristinuskon arvomaailmaa ei voi omaksua muu kuin se joka todella uskoo Jeesukseen Kristukseen sellaisena kuin Uusi testamentti Hänet kuvaa. Kristityn arvomaailman tulisi olla sama kuin Hänellä. Tutkoon jokainen itse, mitä Raamattu sanoo Jumalan kunnioituksesta, parannuksen teosta, Jumalan tahdosta, lähimmäisen rakkaudesta, rehellisyydestä, nöyryydestä, homoseksuaalisuudesta, avioliitosta, lasten kasvatuksesta, lahjusten ottamisesta ja antamisesta, jne. Raamatusta löytyvät pätevät neuvot.
Uskonnot voidaan karkeasti ottaen jakaa kahteen joukkoon. Niihin jotka perustuvat Jumalan itsensä ilmestykseen ja ilmoitukseen ihmisille, ja niihin jotka ovat ihmisen omia teorioita ns. jumaluuden löytämiseksi.
Edellä mainittuun joukkoon kuuluvat juutalaisuus ja sen jatkeena kristinusko. Vaikka islamilaisuus korostaa Allahilta saatua ilmoitusta, sitä on pidettävä harhaoppina, koska se poikkeaa lähes kaikissa kohdin siitä, mitä Jumalan profeetat ja apostolit julistivat Raamatun lehdillä.
Kristinusko on lujasti ankkuroitunut historiallisesti todeksi tapahtuneisiin asioihin, joten sen perustus on luotettava. Kristinusko ei siis ole ihmisen keksimä uskonnollinen aate, vaan Jumalan itsensä ilmoitus joka huipentui Jeesuksen Kristuksen maailmaan tulemiseen.
Yhdessäkään muussa ”uskonnossa” ei kerrota Jumalan väliintulosta siten kuin Raamatussa. Uskontojen jumalakuvakin on aivan hämärä, jos sitä ylipäänsä on ollenkaan. Nykyajan poliitikot eivät näytä käsittävän, että läntisen maailman ihmisarvon kunnioitus, ja sitä seuraavat muut yhteiskunnan vakauteen, hyvinvointiin ja muuhun siunaukseen perustuvat kristinuskon arvoihin. Kun niitä ollaan nyt hylkäämässä, ei ainoastaan Suomi vaan muutkin länsimaat ovat ajautumassa suuriin vaikeuksiin.
Onko jo YK:ssa määritely missä maassa saa käyttää termiä: Kristitty maa? Eikö Suomi täytä anettuja kriteereitä? Vai miksi emme saa käyttää tuota ilmausta?
Ihmisen hyvää tavoittelevat järjestelmät ovat liiallisen hygienian lisäksi muutoinkin alttiita sotkemaan luontaisia ja toimivia prosesseja. Esimerkiksi kosteus- ja homeongelmaiset rakennukset ovat kansantaloudellisesti ja -terveydellisesti katastrofi. Sopimattomat materiaalit ja rakenteet 60-luvulta lähtien ovat sotkeneet perinteiseen rakentamiseen kuuluneen taidon rakentaa toimivia ja terveitä rakennuksia. Esimerkiksi väärään suuntaan toimivat kosteussulut pidättävät kosteuden rakenteissa. Home ja sienet kasvavat. Tasakatot, huonosti rakennetut suihkutilat, hengittämättömät sokkelit pahentavat ongelmaa. Ihmiset altistuvat ja sairastuvat.
Pekka Särkiö :”Sanonta ”Olet mitä syöt” pitäisi olla muodossa: ”Olet sitä, mitä suolistossa bakteerit tekevät siitä, mitä syöt.””
Jos ihmisen uskon lähtökohta on tuo hypoteesi, niin ilmeisesti se on hänelle ”tie, totuus ja elämä”. Ajatuksen ihmisen olemisesta vain sitä mitä hän syö esitti vasemmistofilosofi Feuerbach, joka ei hyväksynyt ajatusta, että olisi muka joku Jumala, joka olisi luonut ihmisen omaksi kuvakseen. Jumala oli hänelle pelkkä ihmisten omien pelkojen ja toiveiden heijastus ja totta oli se, että ihminen on vain sitä mitä hän syö. Ehkä hänen jumalansa oli sitten se kuuluisa spagettimonsteri.
Tuula olet oikeassa, että kun ikuisesti terve ihmiskeho on tullut jumalaksi, on myös ravinnosta ja erilaisista dieeteistä tullut kuin uskonnon harjoitusta. Toinen uskonto on usko ihmisen erehtymättömyyteen ja kykyyn loputtomasti parannella Jumalan luomaa maailmaa. Tämä näkyy myös ravinnon ja terveyden alueilla: Se minkä ihminen uskoo parannelleensa, onkin mennyt pilalle. Juutalainen laki näki paljon vaivaa etsiessään Jumalan tahtomaa oikeaa elämäntapaa, kuten mitä on luvallista syödä. Paavali seurasi Jeesuksen vapaampaa suhtautumista: minkä Jumala on luonut, siitä on mahdollista kiittäen nauttia. Sekulaarissa maailmassa on pantu syrjään Jumala ja kiitos. Jäljelle on jäänyt nauttiminen. Sitä toteutetaan yli kohtuuden, oma ja luomakunnan terveys vaarantaen. Jeesuksen opetus ”minä olen tie, totuus ja elämä” johtaa sen sijaan kohtuuteen, luomakunnan kunnioittamiseen ja Jumalan pelkoon – mikä merkitsee Häneen turvautumista ja tahtonsa noudattamista.