- Suomen ja samalla EU:n itärajalla aukeaa elintasoerojen railo, mutta samalla myös jyrkähkö terveyskuilu.
Ero on joissakin suhteissa yllättävä. Venäjän Karjalassa sairastetaan Suomea vähemmän allergioita tai diabetesta. No, samalla on totta, että rajan tuolla puolen aids, tuberkuloosi ja alkoholismi tappavat. Eilisessä TV-dokumentissa haastateltu aidsia sairastava pietarilainen nainen arvioi, että kyse on pandemiasta ja miljoonan sairastuneen arvio on liian pieni.
Suomen puolella taas allergiat, diabetes ja elintasoa seuranneet syövät ovat tavallisia. Päivän Hesarissa professori Pentti Huovinen kertoi suoliston ja sen bakteerikannan tärkeydestä terveydelle. Sanonta ”Olet mitä syöt” pitäisi olla muodossa: ”Olet sitä, mitä suolistossa bakteerit tekevät siitä, mitä syöt.”
Desinfiointiin käytetyt kemikaalit ja liian puhdas elinympäristö ovat yksipuolistaneet bakteerikannan. Huovisen mukaan terveyttä ylläpitävä bakteereisto pysyy parhaiten yllä, kun välttää liiallista antibioottien käyttöä. ”Bakteeristolle tekee hyvää liikkua luonnossa, tonkia maata, syödä multaporkkanoita, poimia marjoja ja sieniä sekä halata kanoja, possuja ja muita eläimiä. Ympäristömme muuttuminen ylihygieeniseksi on vaikuttanut bakteeristoomme.” Allergioiden määrän lisääntyminen on siitä merkkinä.
Huovinen arvelee, että tulevaisuudessa suoliston bakteeristoa selvitetään rutiininomaisesti verinäytteiden tavoin. Puutoksia hoidetaan bakteeripillereillä ja ruokavaliolla.
– – –
Itse en halaile kanoja, mutta hoidan niitä kyllä päivittäin. Samoin hevosia tulee harjattua. Omassa maassa kasvaneet juurekset kuuluvat ruokavalioon. Sairastelua ei tästä syystä – tai huolimatta, Luojan kiitos ole ollut. En ryhdy tässä avaamaan elintapojani tämän enempää.
Kerron kuitenkin, että olen pessyt hiukset pelkällä vedellä noin kymmenkunta vuotta. Rohkaistuin siihen lankomiehen esimerkistä. Hänen ajatuksensa oli – johon itsekin yhdyn – että hiusten pesu- ja hoitoaineet sotkevat tasapainon poistaessaan hyödylliset bakteerit ja tarpeellisen rasvan. Elimistö pyrkii korjaamaan tätä. Hiukset kuivuvat tai rasvoittuvat. Tätä yritetään edelleen korjata eri valmisteilla. Kuinka paljon tarpeettomat pesuaineet ja kemikaalit rasittavat hiuksia ja ihoa sekä vesistöjä? Luonnonmukaisuus ei kaikessa toimi, mutta monessa asiassa kuitenkin.
Puhtaus ensin?
Vertailun vuoksi BBC:n sivuilta voi lukea, miten papit ja seurakunnat vaikuttivat Berliinin muurin murtumiseen 25 vuotta sitten. Olisiko niiden silloin pitänyt pysyä poissa politiikasta? http://www.bbc.co.uk/religion/0/24661333
Pääministeri Stubbin pariin otteeseen toistama kolmijako, mieli, sielu, ruumis, vaikutti hieman oudolta ja kotikutoiselta ihmiskuvalta. Ehkäpä hän tavoitteli jakoa henki, sielu ja ruumis. Kirkon 3-oppi oli kuitenkin pääministerillä hanskassa, ja siitä hän saikin arkkipiispalta kiitoksen. Muutenkin asetelma keskustelussa oli ikäänkuin rippikoulupoika hengellisen johtajan puheilla. Niin selvästi ja suvereenisti arkkipiispa Mäkinen tätä keskustelua hallitsi.
Joo, noin noille aatteen amatööreille helposti käy, kun eivät ole ymmärtäneet ensin keskustella rationalistin kanssa;-D
” Uskonnon ei pidä tulla politiikkaan ”,
Olen ehdottomasti myös tätä mieltä. Tällä hetkelläkin näemme uskonnon realistisen merkityksen valtioiden ihmisarvostuksessa. Eikä kristinuskolla ole sen positiivisempaa näyttöä 2000 vuoden ajalta.
Onneksi aika toimii kirkon ja valtion erottamisen puolesta. Vaikka me täällä Suomessa kristinuskon suhteen olemmekin jälkijunassa.
SUOMI ON KRISTITTY MAA. POLITIIKKA ON YHTEISTEN ASIOIDEN HOITAMISTA. SIITÄ SEURAA VÄISTÄMÄTTÄ, ETTÄ KRISTINUSKON ON OLTAVA SUOMEN POLITIIKAN ELI LAKIEN SÄÄTÄMISEN PERUSTANA!!!
Missä kristinuskoa on syrjitty, kuten pääkaupunkiseudulla, siellä haureus ja väkivalta nostaa päätään yhä enemmän. Aina nuorisojoukkoja myöten. Siellä myös lasten psyykkiset häiriöt kasvavat räjähdysmäisesti.
USKOVAT, MENKÄÄ POLITIIKKAAN. POLIITIKOT, JÄTTÄKÄÄ SEURAKUNNAT RAUHAAN VALLAN- JA RAHANHIMOLTANNE!
KRISTILLISDEMOKRAATIT, palatkaa juurillenne, olkaa rohkeasti krsitillinnen puolue!
Erkki, tilannehan on juurikin päinvastoin. Kristinuskon merkityksen hiipuessa, väkivallan määrä on vähentynyt.
”Vuonna 2012 Suomessa surmattiin kuolemansyytietojen mukaan 73 ihmistä. Määrä oli pienin sitten vuoden 1895.”
Toista se oli wanhaan hywään aikaan 1900-luvun alkupuolella, jolloin koko kansa oli hyvin kristillistä ja jälki sen mukaista.
”Suomen lähihistorian väkivaltaisin kausi henkirikollisuudella mitaten oli ajanjakso suurlakkovuodesta 1905 kieltolain kumoamisvuoteen 1932. Maassamme surmattiin tuolloin vuosittain kolminkertainen määrä ihmisiä asukasta kohti nykyiseen verrattuna.”
http://www.findikaattori.fi/fi/97
Mutta älä Erkki anna faktojen suotta pilata henkeviä mielipiteitäsi, olethan varmasti hyvällä asialla.
Otto Chrons:”Kristinuskon merkityksen hiipuessa, väkivallan määrä on vähentynyt.”
Vaikka pidänkin kristinuskon, sekä muidenkin uskontojen merkityksen hiipumista hyvänä, ei tätä kuitenkaan voida pitää syy-seuraus-suhteena väkivaltatilastoihin. Taustalla on paljon muutakin.
Vesterbacka: ”… ei tätä kuitenkaan voida pitää syy-seuraus-suhteena väkivaltatilastoihin. Taustalla on paljon muutakin.”
Pätee myös Aurasen kommenttiin.
Arto, en toki väitäkään että siinä olisi mitään syy-seuraus suhdetta. Enemminkin molempien ilmiöiden taustalla on samoja tekijöitä. Kun elämänlaatu paranee niin tarve sekä uskonnolle että väkivallalle vähenee.
Erkin ja muidenkin kannattaa katsoa vaikkapa Roslingin TED-videoita, niin tulee vähän todenmukaisempi käsitys siitä, mihin suuntaan maailma on mennyt ja on menossa (spoileri, se on mennyt parempaan 🙂 )
http://www.ted.com/talks/hans_and_ola_rosling_how_not_to_be_ignorant_about_the_world
Otto Chrons:”Enemminkin molempien ilmiöiden taustalla on samoja tekijöitä. Kun elämänlaatu paranee niin tarve sekä uskonnolle että väkivallalle vähenee.”
Tätä voin kompata täysin. Lisäisin kuitenkin, että myös tiedon lisääntyessä uskonnon tarve vähentyy, ja miksei (samalla) myös väkivalta.
Kimmo Wallentin:”Pätee myös Aurasen kommenttiin.”
Tästä on vielä vaikeampi löytää ainakaan positiivista syy-seuraus-suhdetta. Kristinusko, kuten eivät muutkaan dogmaattiset ismit, ei ole väkivaltaa ehkäisevä. Väittäisin jopa, että uskovaista on helpompi yllyttää väkivallantekoihin kuin uskomatonta.
Erkki O Auranen:”SUOMI ON KRISTITTY MAA.”
Jos maa on kristitty sen perusteella, että suurin osa kuuluu kristilliseen kirkkoon (n.75%), niin tällöin ehkä voidaan sanoa näin. Mutta kristinuskon Jumalaan ei usko läheskään näin moni. Olen nähnyt jossain tilaston, että vain 27% uskoisi kristinuskon Jumalaan. Voidaanko tällaisessa tapauksessa puhua kristitystä maasta? Suomen perustuslain mukaan Suomi ei ole kristitty maa, tai minkään muunkaan uskonnon mukainen maa.
Vesterbacka: ”Olen nähnyt jossain tilaston, että vain 27% uskoisi kristinuskon Jumalaan. Voidaanko tällaisessa tapauksessa puhua kristitystä maasta? Suomen perustuslain mukaan Suomi ei ole kristitty maa, tai minkään muunkaan uskonnon mukainen maa.”
Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Tuo prosenttiluku on kirkon omasta tutkimuksesta ”Haastettu kirkko” 2011. Se kertoo seuraavaa: ”Vain yksi neljästä (27 %) ilmoitti uskovansa Jumalaan kristinuskon opettamalla tavalla. Alle 30-vuotiaista näin ilmoitti uskovansa vain 15 prosenttia.”
Suomi on demokratia, ei teokratia, eikä uskontoa passaa sotkea sekulaarin valtion politiikkaan.
Kuunnellessani eilen Mikkelin piispan saarnaa, mietin samalla, mikä menetys kirkolle oli, että Seppo Häkkinen oli vielä 2010 arkkipiispanvaalissa suhteellisen tuntematon ja jäi kolmanneksi.
Pakko sanoa: nykyiseltä arkkipiispalta en ole lukuisia ”hyvä kysymys”-vastauksia ja ”jäin miettimään”-aloituksia lukuunottamatta kuullut yhtä poikkeusta lukuunottamatta ainuttakaan sellaista kannanottoa, josta olisi tippaakaan tullut niin sanoakseni hullua hurskaammaksi.
Minusta on paljon ikävämpää se, että politiikkaa runnotaan lähes väkisin kirkkoon.
Pahinta tällaisesta on se homotuputus, mitä ärhäkät poliittiset (usein vähemmän uskonnosta kiinnostuneet) aktivistit kirkkoon tuppaavat. Raamattu sanoo selkeästi aivan päinvastaista, mutta kun poliittinen ideologia näillä intoilijoilla on Raamattua arvokkaampi, niin sen mukaan on mentävä.
Säälittävintä näitten politrukkien selittelyissä on puhuminen Raamatun tulkinnoista tässä yhteydessä.
Jostakin ilmestyskirjan pedosta voidaan pohtia kuka tai mikä se on, miten se on tulkittava. Mutta jos Mooses ja Paavali, siis sekä VT että UT, selväsanaisesti tuomitsevat homoseksuaaliset aktit Jumalalle kauhistuksena, niin sen muuksi tulkitseminen on itsepetosta, ja samalla yrittää pettää muitakin.
No mutta, taasko täällä poikien tekee mieli puhua homoudesta?
”1 Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: 7 Saastainen on myös sika, jolla tosin on kaksijakoiset sorkat mutta joka ei märehdi. 8 Näiden eläinten lihaa älkää syökö”
Miten lienee Arin possunlihan syönnin kanssa? Vai oliko tämä taas niitä jumalan sääntöjä mille Ari ei korvaansa lotkauta? Helvetissä tavataan 🙂
Ari Lahtinen :”jos Mooses ja Paavali, siis sekä VT että UT, selväsanaisesti tuomitsevat homoseksuaaliset aktit Jumalalle kauhistuksena, niin sen muuksi tulkitseminen on itsepetosta, ja samalla yrittää pettää muitakin.”
Miten tulkitset sen, että esim. henk.koht. tuen kuukausittain taloudellisesti Kambodzhassa Lähetysseuran lähetystyöntekijöinä toimivaa seksuaalivähemmistöön kuuluvaa pariskuntaa?
Lahtinen: ”Mutta jos Mooses ja Paavali, siis sekä VT että UT, selväsanaisesti tuomitsevat homoseksuaaliset aktit Jumalalle kauhistuksena, niin sen muuksi tulkitseminen on itsepetosta, ja samalla yrittää pettää muitakin.”
Mitä muuta uskonnot ovat kuin itsepetosta ja pahimman laatuista älyllistä epärehellisyyttä itseä kohtaan???
Uskontoko=kristinuskoko pois Suomen politiikasta? Todella heikolla pohjalla ollaan, jos näin tehdään! Yhteiskuntavastuuseen kuuluu maassamme myös kristinusko, jonka merkitystä maamme kehitykseen ei voida vähätellä. Pääministerin suusta moinen vaatimus kristinuskosta/uskonnosta irrotetusta Suomesta kuulostaa tyhmältä.
Nurmenniemi: ”Pääministerin suusta moinen vaatimus kristinuskosta/uskonnosta irrotetusta Suomesta kuulostaa tyhmältä.”
Vielä tyhmemmältä kuulostaisi Suomen teokraattinen tasavalta. Eiköhän Ilpo pidetä vastaisuudessakin Suomi demokratiana, uskonto ja politiikka erillään toisistaan ja politiikka ihan täysin sekulaarina, niin kaikki voivat elää ja uskoa ihan niin kuin haluavat ja parhaaksi näkevät.
”Haureus” ja ”väkivalta” ovat olleet ennen kristinuskoa ja ovat sen jälkeenkin. Niin kuin ”nuorisojoukotkin”. Ei ole kristinusko pystynyt nujertamaan. Mutta ehkä nämä asiat nujertavat kristinuskon.
Lain ensimmäinen käyttö, usus politicus, millä ymmärretään Jumalan ennättävää armoa, sisältää ymmärryksen siitä, että Jumala ohjaa myös maallisesti ja poliittisesti. Perustana tälle on ajatus Israelista Jumalan kansana, mitä Jumala ohjaa ja johtaa. Tosin hebrealaisessa tekstissä Israelin kansan sanotaan tuhotun sen omien eikä toisten vääryyksien tähden. E.Dujardin, The Source of the Christian Tradition, Lontoo 1911. Kun Jumalan ennättävä Armo Pyhän Hengen kautta ei lainjulistamisesta huolimatta saata tai tuo Ihmisiä sanan-ja ehtoollisen ääreen seurakunnassaan, tarkoittaa se myös sitä, että lain toinen käyttö, usus spiritualis paedagigus, lain hengellinen ja kurittava käyttö, ei toteudu, eikä myöskään saata Ihmistä synnintuntoon. Näin ei Ihminen myöskään pääse osalliseksi synninpäästöstä eikä vanhurskauttamisesta uskon kautta. Edellisestä seuraa se, että niinsanottu tapakristillisyys, mihin sisältyy välinpitämättömyys ja ymmärtämättömyys armonvälineitä kohtaan, ei ole pelastavaa uskoa. Tästä syystä on ihmeellistä, että kirkkomme ja pappimme eivät Meille kerro sitä, että tapakristillisyydellä on turhaa notkua kirkon riveissä, koska tapakristillinen usko ei pelasta. Asiassa on toki vääryys, että kirkkomme lupaa pelastusta ja armoa kaikille maksua vastaan, mutta sitä voi sitten halutessaan tuumata moraalisesti ja eettisesti. Sama asia on huomattavissa seurakuntavaaleissa kun porukalla haluttiin poistaa vakaumuksellinen sana ehdokkaan pätevyysvaatimuksista vaikka sanalle on helposti löydettävissä peruste. Johtopäätös edellisestä on huomata valtava kirkon antaman opetuksen ja ohjauksen puute. Kirkon nykyinen toiminta ei opetuksen puolesta vastaa sitä, mihin uskonpuhdistuksessa on sitouduttu. Myyntityö ja tuloksen säilyttäminen sensijaan onnistuvat kohtalaisesti.
Väisänen: ”Tästä syystä on ihmeellistä, että kirkkomme ja pappimme eivät Meille kerro sitä, että tapakristillisyydellä on turhaa notkua kirkon riveissä, koska tapakristillinen usko ei pelasta.”
Jos papit kertoisivat, että tapakristittyjen on turha notkua kirkon riveissä, ei siellä todellakaan taitaisi juuri kukaan enää notkua. Toista se oli silloin ”vanhoina hyvinä aikoina”, kun siellä oli pakko jokaisen Suomalaisenkin notkua.
Nuorille pitäisi jo hyvissä ajoin ennen täysi-ikäiseksi tuloa kertoa vaikka rippikoulussa, että jos aikoo olla tapakristitty, niin turha kirkossa on notkua pitempään, tulee se turhan kalliiksikin sen jälkeen, kun on työelämään astuttu.