Kun elämä pitenee, se kiitos Herran käy yhä vain kiinnostavammaksi. Sain viettää viime vuoden Jeesuksen, Paavalin ja muiden apostolien, muiden Raamatun henkilöiden kanssa. Etupäässä alkuseurakunnan ja alkukirkon ihmisten puhekumppanina.
Tuloksena on kirja ”Jeesus vai Paavali? Pohdintoja uskonasioista.” (Väyläkirjat 2022) Kirja ilmestyy syyskuussa, sitä malttamattomana odotan. Useampi on jo kysynyt: Miksi ”vai”? Ei kai näillä kahdella ole mitään erimielisyyttä?
Mielestäni on. Vuorisaarna on radikaalia rakkauden JA oikeuden julistusta. Hyviä tekstejä on Paavalillakin, mutta pääpaino hänen kirjeissään on moraalissa, hyvätapaisuudessa, hyvässä käytöksessä. Paavali oli kiivas ja jyrkkä mies, alusta loppuun. Ensin lain puolesta ja Jeesusta vastaan. Sitten Jeesuksen puolesta, mutta edelleen jyrkästi oikean moraalin puolesta. Onko se kristillisen uskon ydin: toisten eli syntisten tuomitseminen ja omahyväinen besserwisser-asenne. Nimiä mainitsematta.
Nyt kaksituhatta vuotta myöhemmin meillä omassa kirkossamme tuntuu olevan kumpaakin joukkoa. Siksi kannattaa totisella mielellä tutkiskella, kumman oppilaita olemme?
Yritän kytkeä tähän kuvan, Lovis Corinthin ”Apostoli Paavalin”, mutta jos heikot IT-taitoni sen estävät, käy itse netistä tai siis Googlesta katsomassa. Lovis Corinth: Apostel Paulus.
JUHA, olen pahoillani, anteeksi. Tilanne nyt se, etten ruvennutVuorisaarnasts pitempään puhumaan. Kirjassani sitä toki pohdin.
Blogissa sivu kääntyi ja harmi kyllä, blogisti ei sitä tee vaan ylläpito.
Toivoin edellä, että käyttäisimme lyhempiä ja jämäkämpiä puheenvuoroja. Pitkiä puheita en minä ainakaan jaksa seurata
.
Jeesuksen ”vuorisaarna” on hyvin monenlaisia ajatuksia ja mielipiteitä herättävä. Mutta olemmekohan me nykyajan kristityt ymmärtäneet sitä lainkaan oikein, kun huomioidaan sen aika ja paikka, kuulijakunta ja tilanne? Pitäisikö omasta aloitteestaan käsi- ja silmäpuolia ihmisiä esimerkiksi olla lukemattomia? Odotan Heikin uutta kirjaa mielenkiinnolla…
KARI,
Vuorisaarna on yksi selvä esimerkki siitä, kuinka Jeesuksen jotakin puhetta ei voi ottaa ”sanasta sanaan”, sananmukaisesti. Vaan miten?
Sitä kannattaa pohtia.
Vuorisaarna on käsitettävä hengellisesti ja se antaa sille aivan uuden näköalan. Käsitän tekstistä, että sitä ei puhuttu kaikelle kansalle, vaan opetuslapsille.
Esim. autuaita ovat hengellisesti köyhät saa hengellisessä ihmisessä merkityksen, jossa hän pysyy jatkuvasti köyhänä, kun vertailukohtana on Jeesus. Silti samalla hyvin rikkaana kaikessa hengellisessä käsittämisessä. Vain vertaaminen siihen rikkauteen, joka vielä on saavuttamatta luo kokemuksen köyhyydestä.
”Jos silmäsi viettelee sinua, revi se irti, jos kätesi viettelee, hakkaa se poikki. ”
Vuorisaarna ja Isä meidän rukous ovat koosteita. Tuolle lauseelle ei kuitenkaan löydy vastaavuutta VT:n puolelta, mutta Joosefuksen kirjasta Juutalaissodan historia, jota myös on luettu evankeliumin kirjoituksia laadittaessa, löytyy tapaus, jossa vihollisen sotilaalta uhataan katkaista kädet niin, että hän ei voi enää tappaa ketään, ei voi käyttää miekkaa, eikä ampua nuolia. Ehkä se on ollut yleisempikin käytäntö.
Sotilas pyytää, että riittääkö vain oikea käsi, jos hän tekee sen itse. En muista miten kävi.
Vuorisaarna ei tuomitse toimenpidettä sellaisenaan, kokonaisuudessaan, vaan kehoittaa tekemään sen itse, joka kertoo samasta asiasta, mitä ylläoleva. Ehkä tarkoitus on myös sanoa, että jos katkaisee käden jo siinä vaiheessa, kun vetovoima tappamiseen, tai muuhun iljettävään tekoon on suuri, mutta sitä ei vielä ole tapahtunut, eikä tule tapahtumaan, koska käden puuttuessa siitä tulee mahdottomuus. Ja tämä on sitten hyvä asia, koska viattomuus säilyy, molemmilla.
Jakeessa puhutaan myös siitä että käsipuolena tai jalkapuolena on parempi mennä Elämään sisälle, kuin joutua ikuiseen tuleen. Ikuinen tuli tarkoittanee tässä sitä omantunnon tuskaa ja ahdistusta, unettomuutta ja raivoa, joka hirviömäisten tekojen jälkeen seuraa koko loppuelämän.
Näin ennaltaehkäistään synnin tekeminen. Katkaistu raaja, jää kuitenkn kertomaan aikomuksesta.
Ei ole saanut kannatusta uskovien keskuudessa, eli Usko tämän toimivuuteen on heikko.
Ei tätä voinut muutamalla sanalla kertoa.
Kun Jeesus puhui nuo sanat opetuslapsille, niin ei siinä ollut sitä varaa, että he olisivat käsittänneet sanat väärin ja konkreettisesti. He tunsivat Jeesuksen tavan opettaa ja olivat kulkeneet hän kanssaan jo jonkin aikaa, joten Vuorisaarnan he käsittivät oikein.
Mistä päättelet, että käsittivät oikein? Evankeliumit kertovat aika monessa kohdin nimenomaan siitä, että oppilaat eivät käsittäneet juuri mitään Jeesuksen puheista…
Pesonen.
” hengellisesti köyhät. ”
Hengellisesti köyhä tarkoittanee holhouksen alaisia, jotka eivät pysty itse vastaamaan toistaan, eikä kantamaan vastuuta muista tai taloudestaan ja heille määrätään hohooja. Henkilö on niin sanotusti vajaavaltainen, koska toinen käyttää valtaa hänen puolestaan.
Jokainen syntyy juridiseksi henkilöksi, ( oikeushenkilö), jota koskee lain määräämät oikeuden ja velvollisuudet, mutta kaikki eivät opi ymmärtämään tätä, koska he ovat mieleltään köyhiä, eli vajaita.
Voidaanko kenties ajatella sitten niin, että joka lain täyttää on siitä elävä, eikä hän ole siten ”holhouksen” alainen.
”Hengellisesti köyhä tarkoittanee holhouksen alaisia.” Kristillisessä ajattelussa ilmaus tarkoittaa niitä, jotka kokevat itsensä kaikessa Jumalan holhouksen alaisiksi. Lainaanpa Lutheria: ”Jumalan ensimmäinen armotyö on, että hän antaa laupeutensa kaikille, jotka mielellään luopuvat omasta mielipiteestään, oikeudestaan, viisaudestaan ja kaikista henkisistä lahjoista ja pysyvät vapaaehtoisesti hengessään köyhinä (Marian kiitosvirren selitys).”
Kiits Tarja. Vajaavaltainen on aivan oikea kuva krstitystä. Hänen on kaikessa kysyttävä lupaa ja ohjausta siltä, jolla on kaikki valta. Mitään ei voi lähteä tekemään omipäin, tai oman viisauden varassa.
Autuaita ovat ne joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan. Siinäkin kyse on henhgellisestä ruuasta, jota kristitty aina kaipaa elämänsä energiaksi. Kyse on siitä Vanhurskaudesta , jonka saamme omistaa uskon kautta. Jollei tuota kaipausta ja nälkää ole niin kristitty on hengellisesti jo kuollut.
”Hengellisesti köyhät’ saa oikeamman käännöksen ja merkityksen kun muistaa/tietää, että essealaiset kutsuivat itseään termein ebion ja ani eli köyhät. (He olivat luovuttaneet omaisuutena yhteisönsä yhteiseen käyttöön, eräänlaisia ’kommunisteja’ siis…)
Tämä raha- ja toimentulohuolista vapaa köyhyyden tila toi heille mielen tyyneyttä ja autuutta, siis ”onnellisia ovat hengessään(lue mielessään) köyhät.” Idea ja pyrkimys samaan jatkuu yhä aidoissa luostareissa.
Oman vajavaisuutensa myöntäminen (totuuden tunnustaminen) on viisauden alku. Sen vuoksi kristinuskon käsitys kaikkien (siin myös kristittyjen) syntisyydestä ja sen tunnustamisesta on kuin onkin viisauden alku. Diktaattorien ja muiden pitkään vallassa olleiden käsitys omasta voittamattomuudestaan viisaudestaan, vastuullisuudestaan (kenelle/mille?) ja moraalisesta oikeaoppisuudestan tarkoittaa, etteivät he pidä itseään syntisinä; ja saavat jonkinlaisen yli-ihmissyndrooman, varsinkin kun alamaiset sitä syntisinä pönkittävät omaksi edukseen.
Autuuden tila, Autuus muistuttaa sanaa Autismi. Autistinen ei osaa toimia arjessa, hän vaatii koko aikaista huolenpitoa ja holhousta, mutta hän voi nähdä jotakin, joka tekee hänet onnelliseksi. Mutta maailma on hänelle liian vaikea. Joskus autistilla voi olla lahjoja, jotka vaikuttavat jopa yliluonnollisilta.
Eräällä äidillä oli autistinen lapsi, hän sanoi; ”Tapa jolla poikani katsoo valoa, saa minut uskomaan, että on jotakin, mitä me emme näe. ”
Jos se on se jumalan valtakunta, niin toivottavasti se ei tule tänne suuremmassa mitassa, koska täällä tarvitaan ihan järkeviä, tietopuolisia ihmisiä, viisaita ja ymmärtäväisiä, jotka auttavat myös autistisia elämän läpi.
Jos tällainen valon valtakunta on olemassa jossakin, se on toinen juttu, minä en sitä saarnaa, kun en siitä mitään tiedä. Ihmisille pitää olla rehellinen.
Tarja, kreikalaisen alkutekstin sana makarios ei tarkoita autismia, sana merkitsee kirjaimmellisesti ’siunattu’, mistä johdettu merkitys ’onnellinen’, sillä siunatut saattoivat olla toki myös onnellisia.
Romantisoitu käännös ’autuas’ on kääntäjän pyrkimys eufistella valikoiduin käännössanoin.
”Autismi-sana on johdettu muinaiskreikan itseä tarkoittavasta sanasta autos (αὐτός).” Sen samankaltaisuus sanan ’auto’ ei siis ole sattumaa. Automobiili on itsestään (ilman hevosta!) liikkuva.
Seppo Heinola.
”Tarja, kreikalaisen alkutekstin sana makarios ei tarkoita autismia, sana merkitsee kirjaimmellisesti ’siunattu’, mistä johdettu merkitys ’onnellinen’, ”
Autismia ei ole tunnettu vielä silloin. Autistinen on siunattu ja onnellinen, häntä eivät koska maalliset velvollisuudet.
Vaimo- ihmisestä sanotaan, kun hän odottaa vauvaa, ja on hiukan muissa maailmoissa mielensä kanssa, rauhallinen, haaveellinen, unelmoiva ja kärsivällinen, että ” Hän on siunatussa tilassa. ”
Tämä myös selvittänee asiaa autuuden osalta, että se on muissa maailmoissa olemista, toisilla pysyvästi, toisilla hetkellisesti. Muuta emme osaa sitä sanoa, kuin ” toisissa maailmoissa ”.
Mikään ei osoita että makarios tarkoittaisi tällä tavoin ’autuaiksi’ siunattuja. On myös huomioitava että nämä ns. autuusjulistukset ovat erittäin merkittävästi samassa sanamuodossa kuin Ut. ssa ainoastaan Qumran-kirjallisuudessa ja Qumranin essealaiset kutsuivat itseään juurikin köyhiksi!!! Oli erikseen jopa ebionien eli ’köyhien evankeliumi’ ja tuskin se autistien evankeliumi oli.
Kyllä tämän pitäisi soittaa kelloja.
Minä ole ymmärtänyt. että ’siunattu tila ’ viitaa siihen että Jumala on siunannut
naisen mahdollistaessaan tälle lapsen. ’Lapsia meille on siunaantunut 20’ sanoi lestisäiti…