Onnellisen ja Kristillisen avioliiton pohja
On kymmenisen sellaista ja onnellisen avioliiton perusasiaa, jotka tulisi jokaisessa Kristillisessä avioliitossa olla hyvässä kunnossa. Kummallakin puolisolla tulee olla hyvä ja turavallinen yhteys ylös. Se luo pohjan sille, että kaikkia muita hyvän liiton osalalueita kyetään ja osataan viedä rukouksin avioliiton kolmannelle osapuolelle tiettäväksi. Tämä suhde Jeesukseen tekee avioliitosta oikeasti kristillisen. Ei pelkästään se, että avioliitto solmitaan kirkossa ja lisäksi koko seurakunnalle asian tiedottaen. Nuo asiat on myös tärkeitä, eikä niitäkään pidä väheksyä. Niiden lisäksi tarvitaan yhteisiä ponnisteluja jotta Jumalan sinaus pysyy avioliiton yllä. Onnelisen avioliiton eteen on tehtävä paljon työtä, mutta se kannataa.
Jos yksi osa-alue jää huonolle hoidelle ja kaikki muut on oikein mallikkaasti hoidettu, niin se yksi voi romuttaa koko suuren vaivannäön. Jokaisessa avioliitossa on aina jotain prosessoitavaa ja onnellisia ovant ne parit, joilla prosesseja pidetään jatkuvasti käynnissä. Silloin mahdollistuu se, että aviosuhde paranee vuosi vuodelta.
Nuo kymmenkunta osa-aluetta voisi luetella vaikka näin:
Riittävä aika keskusteluun
Itsetunto
Anteeksianto
Erilaisuus
Vaikeuksien voittamimen yhdessä
Suhdetapeiden hoito
Tunteet ja niiden ilmaisu
Seksuaalisuus
Huomaivaisuus
Tässä oli vain 9 joten lisää voi löytää.
Joku kertoi korona-ajan heikentäneen hänen vuorovaikutustaitojaan ja tajusin, että niin on käynyt itselle myös. Kaivoin esiin kirjan : ”Paremman avioliiton rakkauspankki” ja aloin päivittää tietoja ja taitoja uudelleen. Muuta ei tarvittu ja heti alkoi jotain hyvää syntymään, niin kuin tämä teksti.
21 kommenttia
Juuri näin ja tuo vaatii ilmapiirin missä on aikaa ja luottamusta. Jokainen ihminen on lisäksi hyvin yksilöllinen, se mikä on itselle helppoa, voi olla toiselle lähes mahdotonta. Ei ihme, että meille sanotaan: oppikaa sietämään toisianne Rakkaudessa. (Kristuksessa) Joka ei katso omaansa, vaan toisen parasta.
Jos osaisimme täydellisesti rakastaa, niin ei meille tarvitsisi sanoa: Rakastakaa.
Kristittyjen avioliitto-ongelmissa on joskus kyse siitä, että toisen suhde Jumalaan on jotenkin rampautunut. Siinä voi olla todellinen ja ainoa syy ongelmiin. Vertaistukena olen silloin ensin keskittynyt jumalasuhteen kuntoon saamiseen, jonka jälkeen parin sen hetkiset ongelmat saattaa jopa kadota . Ainakin niiden käsittely on paljon helpompaa.
Kirjoittaja
Pekka V. Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.
Yksi tärkeimmistä: ”Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa” joka tietenkin kuuluu anteeksiantoon, mutta kuinka me annamme anteeksi parisuhteessa, jossa on loukattu ja loukkaannuttu syvästi?
Parisuhde ja perhesuhteet ovat elämän oppikoulu, jossa soisi jokaisen saavan turvallisesti kompuroida ja uudelleen aloittaa.
Ilmoita asiaton kommentti