Ensimmäiset kirkkorakennukset nousivat nykyisen Suomen alueelle 1100-luvun lopulla. 1500-luvulla käännettiin Uusi testamentti suomeksi. Tästä syystä Suomeen on kotoutunut vieraslaina ”fariseus”. Sanalla on tärkeä paikka kun keskustellaan avioliitosta, kirkollisesta vihkimisestä ja Päivi Räsäsestä. Tai sitten Korkeimman oikeuden, KKO:n päätöksestä, josta PR on kertonut valittavansa. (Vastoin Paavalin kirjettä 1.Kor.6:1-11)
Keitä fariseukset olivat? Mitä farisealaisuus tarkoittaa? Mitä se tarkoitti Palestiinassa pari tuhatta vuotta sitten? Entä tämän päivän Suomessa? Fariseukset olivat juutalainen raamatullis-uskonnollinen puolue. Muut pitivät heitä itserakkaina ja toisiin ihmisiin alentuvasti suhtautuvina. Itse he ajattelivat olevansa uskon ja opin puhtauden puolustajia.
Lääkäri ja kansanedustaja Päivi Räsänen on tunnettu Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta yhä enemmän myös muualla maailmassa. Tuhannet suomalaiset ovat eronneet kirkosta häneen viitaten. Räsänen itse on jo monta kertaa uhannut erota kirkosta. Vähän kummalliselta on näyttänyt, että useampi kirkonmies on toivonut hänen täyttävän uhkauksensa. Päivi Räsäsen mukaan hän on puolustanut Raamattua ja sen arvovaltaa.
Räsänen on julkisuuden henkilö ja eri ihmisillä on hänestä oma käsityksensä. Harva poliitikko on meillä saanut yhtä paljon tilaa lehdissä, radiossa ja televisiossa; sekä lisäksi some-palstoilla. Hänen käsityksensä avioliitosta ja kirkollisesta vihkimisestä on tunnettu: avioliitto on miehen ja naisen välinen, eikä homo-paria voi vihkiä kirkossa. Vakioperusteluna Räsäsellä on Raamattu, kristittyjen pyhä kirja. Että hän vetoaa siihen on luonnollista, oikeastaan itsestään selvää. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten hän sen tekee?
VT:n luomiskertomuksen lisäksi Räsäsen ”raamatullisuus” perustuu ennen muuta joihinkin apostoli Paavalin jyrkkiin tuomioihin. Muutamaan jakeeseen Paavalilta, siis varsin ohuesti ja pinnallisesti. Jeesukseen PR ei viittaa, eikä vastusta eronneitten vihkimistä, josta meillä on Jeesuksen selvä sana.
Raamattu, juutalaisten Vanha – ja kristittyjen Vanha – ja Uusi testamentti eli yli tuhat sivua yli tuhannen vuoden aikana syntynyttä tekstiä hepreaksi ja kreikaksi. Räsäsen raamatullisuus perustuu siis keskeisesti Raamatun luomiskertomukseen Vanhassa testamentissa, sekä apostoli Paavalin jyrkkään tuomioon ”miesten kanssa makaavista miehistä”. Ennen kuin hänen perusteluaan voi julistaa ”raamatulliseksi” pitäisi katsoa Raamattua ja sen sisältöä kokonaisuutena. Miltä asiat näyttävät 2000 vuotta jälkeen Kristuksen? Kun analysoidaan kirkon kiistoja meillä viimeisen kahdeksankymmenen vuoden aikana, nousee suurinpana kysymyksenä esiin sukupuolisuus ja seksuaalisuus. Ja vaikka Raamattu on korostetun patriarkaalinen teos, ei sen oma sisältö tätä oikeuta. Patriarkaalisuus on selvästi aikasidonnaista, siis ihmiskunnan historian tiettyyn vaiheeseen kuuluvaa.
Aika on muuttunut, eikä kirkko ole museo, vaan elävä ihmisyhteisö. Parisuhde ja perhe on täysin toinen kuin ajanlaskumme alussa. Myös yhteiskunta on kokonaan toinen, ainakin länsimaisissa demokratioissa. Tosin muutos on ollut nopeaa. Vielä sata vuotta sitten arkkipiispa Gustaf Johansson sanoi tasa-arvoisuuden ja demokratian olevan saatanasta. Hän vastusti niitä vuonna 1918 ja aina kuolemaansa 1930 asti. Niin nais-asialiikettä, yleistä äänioikeutta kuin erityisesti sosialismia. Johansson oli väärässä, eivätkä tämän päivän kirkot enää ajattele hänen tavallaan.
Joukko kristittyjä löytää kuitenkin Raamatusta yhä niin perustelut naisten vaikenemiselle seurakunnassa kuin naisten alamaisuudelle perheessä. Tavallisesti lähteenä on apostoli Paavalin kirjeet. Tarkemmin sanoen muutamat jakeet hänen kirjeistään. Paavalin seurakuntakirjeet Korinttiin, kuten 1.Kor. 13 on upeaa, loistavaa teologiaa, mutta samaa ei voi sanoa, kun hän m.m. pilkkaa ”piloilleleikattuja” uskonveljiään. Tänään sen vastapainoksi asettuu Raamatun sisällön kokonaisuus. Vaikka Paavali esimerkiksi hyväksyy orjuuden, sillä ei tänä päivänä voida puolustaa orjuuden olemassaoloa.
Aluksi Genesis, 1. Mooseksen kirjan luomiskertomus. Se on upea ja kaunis kuva kaiken alusta. Samalla se on symbolinen kertomus, ei tieto alkuräjähdyksestä tai avioliiton perusteista. Ajatus, että Raamattu olisi kaiken aikaa sopusoinnussa kehittyvän tieteellisen tiedon kanssa on yksinkertaisesti mahdoton. Se ei ole Raamatun genre, kirjallinen luokka. Raamattu ei ole tietokirja, van kuvaus Jumalan ja ihmisen suhteesta. Kirja on historiaa, sananlaskuja, runoutta, profeettojen ja Jeesuksen julistusta. Sekä kertomusta apostolien ja alkukirkon ajasta.
Uuden testamentin ydinkohtia on evankelista Luukkaan kertoma tapaus Nasaretista, Jeesuksen julkisen toiminnan alku. Jeesus saa eteensä profeetta Jesajan kirjan ja sanoo: ”Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta.” Tähän Jeesus lisää: ”Tänään, teidän kuultenne on tämä kirjoitus käynyt toteen.” Ilman epäilystä tämä ohjelmajulistus on ”raamatullinen”. Mutta onko raamatullista, että Päivi Räsänen, joka on itse hetero, kerta toisen jälkeen osoittaa sormellaan homoja?
Vanhimmassa eli Matteuksen evankeliumissa, sen Vuorisaarnassa Jeesus kieltää toisten tuomitsemisen. Vuorisaarna on eettisesti niin ankara, että se on tuottanut paljon päänvaivaa teologeille ja eksegeeteille. Ja tietenkin puolueelle, joka kutsuu itseään kristilliseksi. Paitsi avioeron ja vannomisen Jeesus kieltää myös mammonan eli omaisuuden hankkimisen vain itselle. Saksalainen teologi Dietrich Bonhoefer ilmaisi Raamatun viestin kirjoittamalla, ettei kristitty eikä kirkko elä itseään varten, vaan ”toista varten”.
Miten voisimme olla ja elää toista varten? Evankeliumien Jeesus tiivistää sen rakkauden kaksoiskäskyyn: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseäsi”. Jeesus puhuu ihmisten perinnäissääntöjä vastaan. Hän joutuu toistuvasti ristiriitaan fariseusten ja lainopettajien kanssa. Evankeliumit esittävät heidät tekopyhinä ja sanovat fariseusten pitävän tullimiehiä, ”syntistä naista”, mutta myös Jeesusta syntisinä.
Matteus, Markus ja Luukas kertovat yhtäpitävästi näistä kohtaamisista. Merkillisellä tavalla kertomukset tuntuvat tutuilta ja myös ajankohtaisilta. Eikö meillä nyt ole oikean uskon puolustajia, jotka kohottautuvat Jumalan ja Raamatun puolustajiksi? Ja sanovat samalla, että toisin ajattelijat ovat synnin ja Jumalan tahdon vastaisuuden puolella.
Korkein oikeus tuomitsi Räsäsen sakkoihin siitä, että hän lääkärinä ja kansanedustajana kiihotti kansanryhmää, homoseksuaaleja vastaan. Samalla oikeus alleviivasi hyväksyvänsä Raamatun käytön ja sen lainaamisen. Kun Päivi Räsänen tämän jälkeen trumppilaiseen tapaan heiluttaa Raamattua ja väittää uskonnon ja sanan vapautta loukatun, hän ei ymmärrä lukemaansa.
Yritänkö nyt tällä sanoa Päivi Räsästä fariseukseksi? Sitä en arvaa tehdä – olenhan varmaan itsekin syyllistynyt farisealaisuuteen. Yhden voin kuitenkin sanoa ja se ei ole mielipide vaan fakta: Kun Päivi aina vain uudestaan tökkii homoja ja puhuu heiudän syntisyydestään, vaikka neljä sormea osoittaa häntä itseään, Päivi Räsänen toimii aivan samalla tavalla kuin fariseukset aikanaan toimivat. —
Rapatessa roiskuu ja kieli on ehdottomasti pidettävä keskellä suuta. Eräs esimerkki. Saksalainen rakennusinsinööri pantiin 30 päiväksi vankilaan majesteettirikoksesta kutsuttuaan Mecklenburg-Etupommerin pääministeriä Manuela Schwesigiä (sd) hänelle lähettämässään sähköpostiviestissä ”sadunkertojaksi.” Koska mies ei suostunut maksamaan sakkoa hän joutui sovittamaan rangaistuksen vankilassa. Tapauksesta kerrotaan Focus-lehdessä. (Focus.de 15.4.2026).
Räsänen ei sentään saanut tuomiotaan sadunkerronnasta eikä Suomen eduskunnassa ja hallituksissa ole väristä riippumatta ollut koskaan ”sadunkertojia” yhtä vähän kuin piispojen pastoraalisessa ohjeessa on muunneltua totuutta.
Jep, tuomio tuli, hajaäänin. Muualla maailmassa ei olisi tullut. Joten tuomiosta ja sen moraalista, eettisyydestä voi olla montaa mieltä.
Muuten tekstisi on hurskastelevaa humanismia. Esim otat Jeesuksen puheet avioerosta jonain juridisena lakikirja kaikkia aikoja sitovaksi. Kirkko ei ole ikinä tulkinnut tuota kohtaa noin.
> Muualla maailmassa ei olisi tullut.
Nyt lipsahti Paajasella muunnetun totuuden puolelle.
Lue EIT:n ratkaisu 29297/18: Carl Jóhann LILLIENDAHL against Iceland.
Lilliendahl sai Islannin korkeimmalta oikeudelta hyvin samanlaisen tuomion kuin Räsänen. EIT ei ottanut asiaa käsittelyyn. Eli kyllä tätä tapahtuu muuallakin maailmassa, ihan jopa Pohjoismaissa.
—
EIT:n ratkaisu:
For these reasons, the Court, unanimously,
Declares the application inadmissible.
Done in English and notified in writing on 11 June 2020.
Marko Bošnjak
President
SAMI, kiitos kiinnöstavasta mielipiteestäsi.
Kerrot, ettei kirkko ikinä ole tulkinnut Jeesuksen avìoeron kieltoa noin, sìis sananmukaisesti. Entä katolinen kirkko, yli miljardì jäsentä. .
Lännessä 800 luvulla kehitys lähti laukalle, vaikka kirkko ei ollut vielä jakaantunut. Valitettavasti. Siihen ei riitä yksi syy. Nykyisin ja ennenkin Roomalais-katolisilla on tiukka juridis-legalistinen seksuaali ja avioliitto säännöstö. Ja onhan heillä paavikin. Noista voi päätellä mikä henki siellä vaikuttaa.
Eikö Heikki ole mielenkiintoista, että ensimmäinen kommenttini annettiin ilmi? Täällä ei pidetä avoimesta mielipiteenvapaudesta. Siinä mielessä KKO:n päätös oli ilmeisen odotettu ja kaivattu. Yritetään saada tukittua väärinajatteloiden suut. En usko, että sitä sinäkään kaipaat.
Joku teologian jatko-opiskelija ellei sitten ollut pappi ilmiantoi Räsäsen. Miltä Heikki tuntuisi ajatus 7 vuoden oikeustaistelusta vanhemmalla iällä niin kuin omasta mielestä roomalaiskirjeen lainauksesta? Pois tuollainen maanpäältä sanottiin Paavalistakin. Nyt tätä kaiketi toivotaan naisesta, ajan hengen vallatessa sakastit ylhäältä alas asti.
Pohjanmaalla on muutenkin alkanut tapahtua. Lestadiolaiset ovat alkaneet irtautua piispa Åstrandin kaitsennasta. Piispan kyselytunnilla viitattiin Åstrandin hieman ns. ”liberaaliin” asenteeseen, mutta ei hän siihen ottanut kantaa mahdollisena yhtenä ”jakavana” syynä. Lapuan hiippakunnassa tungetaan pastoraalinen ohje sen sijaan väkisin seurakuntiin, sinnekin mihin sitä ei haluta.
Räsäsen tuomion jälkeen veisattiin, että kiitos KKO:lle. Nyt voi Raamattua lainata edelleen, kun Räsästä ei tuomittu uskonnollisen, vaan lääketieteellisen argumentin perusteella. Pitäisikö meidän vastata tähän? Halleluja!
En ole koskaan ”ilmiantanut” toisen puheenvuoroa. Toivon avointa ja suoraa keskustelua. Ikävältä tuntuu myos sivuuttaminen, vaikeneminen kuoliaaksi.
Heikki. Ilmiantaja on joku täysin ulkopuolinen, kun teksti näyttää menneen moderoitavaksi. Siihen olen jo tottunut aiemmin, kun ilmeisesti kirjoitan liian suoraan mielipiteeni.
Vielä: minkä merkityksen Kosti näet sillä, että PR ITSE poseeraa Euroopan ja USAn aarioikeiston kanssa?
Sanaa äärioikeisto käytetään myös leimakirveenä. Ei Päivi siitä tuomiota saanut, kenen kanssa ja missä hän on esiintynyt. Se on ollut puhtaasti poliittista jahtaamista. Minua kiinnostaa se, mistä hän sai käytännössä tuomion. Itse olen sitä mieltä, että nimenomaan Raamatun lainaamisesta. Mutta siitä ei oikein haluttu syytä hakea, sillä se olisi ollut liiaksi sanan- ja uskonnonvapautta rajaava. Sen sijaan hän sai syyteen ”lääketieteellisen” argumentin perusteella.
Tapaushan sai alkunsa Räsäsen vuonna 2019 julkaisemasta twiitistä, jossa hän kritisoi luterilaisen kirkon virallista yhteistyökumppanuutta Helsinki Pride -tapahtumassa. Twiitissä Räsänen kyseenalaistaa, miten Raamattu voi sopia ”yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi”. Julkaisuun hän on lisännyt valokuvan Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeista 24–27. Olisiko kirkko saanut nyt hyvityksen, kun Päivi sai tuomion?
Tosin tämä on johtanut myös siihen, että prof. emeritus Jouko N Martikainen on julkisesti ilmoittanut arkkipiispa Luomalle: ”En voi enää pitää Sinua pappis- ja piispanvalaasi sitoutuvana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana.” (Avoin kirje 20.10.2025 16:10 Seurakuntalainen)
> Tai sitten Korkeimman oikeuden, KKO:n päätöksestä, josta PR on kertonut valittavansa.
Korkeimman oikeuden päätöksestä ei voi valittaa. KKO on rikosasioissa ylin tuomioistuin eikä millään kotimaisella tai ulkomaisella tuomioistuimella ole toimivaltaa muuttaa tai perua sen päätöksiä. KKO:n päätökseen ei voi hakea muutosta tavanomaisilla muutoksenhakukeinoilla.
KKO:ssa asia käsiteltiin syyttäjä vastaan Räsänen asetelmasta ja KKO ratkaisi sen, oliko Räsäsen toiminta rikoslain vastaista. KKO:n päätöksessä on eritelty, miltä osin lainvastaista ja miltä osin se ei ollut. KKO:n tehtävänä on ennakkoratkaisuilla ohjata laintulkintaa alemmissa tuomioistuimissa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa asia käsitelläään Räsänen vastaan Suomen valtio asetelmasta. EIT ei ratkaise sitä kysymystä, rikkoiko Räsänen Suomen lakia. Tämä on ratkaistu jo KKO:ssa. EIT ratkaisee sen, rikkoiko Suomi Räsäsen ihmisoikeuksia. Käytännössä EIT voi ottaa kantaa siihen, rajoittaako laki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan perusteettomasti sananvapautta. Kysymyksen uskonnonvapaudesta KKO on sangen taitavasti rajannut tuomionsa ulkopuolelle.
EIT käsittelee vain pienen määrän sille lähetettyjä valituksia eli kynnys asittelun käsittelylle on korkea. Jos joutuisin arvaamaan, EIT ei ota Räsäsen valitusta käsittelyyn. Asia on hyvin lähellä asiaa 29297/18 Lilliendahl vastaan Islanti. Alkukesästä 2020 antamassaan päätöksessä EIT toteaa, ettei ota asiaa käsittelyyn. Lilliendahlin sai Islannin korkeimmalta oikeudelta tuomion henkilöryhmän julkisesta pilkkaamisesta, panettelusta, halventamista tai uhkaamista heidän seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
EIT ei ole ratkaisuissaan tyypillisesti lähtenyt sille linjalle, että se tekisi vähemmistöjen pilkkaamisesta sallittua. Itseasiassa EU komissio on moittinut Suomea siitä, että lakia kansanryhmää vastaan kiihottamisesta tulisi tiukentaa.
Heikki. Vielä hieman. Olen samaa mieltä siitä, että Genesiksen eli 1. Mooseksen kirjan luomiskertomus on upea ja kaunis kuvaus kaiken alusta. Samalla se on mielestäni hieno kertomus miehen ja naisen luomisesta – Jumalan upottaessa kätensä saveen ja alkaessa muovailla ihmistä kirjaimellisesti ja sijoittamalla Adamin ja Eevan paratiisiin. Tiede kohottaa tässä tosin kulmakarvojaan.
Jos alkukertomus on symbolinen, kuten toteat, eikä anna kirjaimellista tietoa avioliiton perusteista, herää kysymys: oliko fariseusten kysymys avioerosta Matt. 19:ssä – ”Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa” – kirjaimellinen vai vertauskuvallinen? Ja oliko Jeesuksen vastaus heille kirjaimellinen vai vertauskuvallinen, kun hän sanoi: ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa loi heidät mieheksi ja naiseksi?”
En siis näe loogisena sitä, mikäli Jeesus Matt. 19:ssä kirjaimellisesti viittaisi vertauskuvalliseen alkukertomukseen. Koko ongelman juuret ovat kysymyksessä ihmisen luomisesta paratiisiin ja siihen, että syntiinlankeemus turmeli ihmisen – aihe, joka nykyisin on monien mielestä hyvin kyseenalainen. Kun avioliiton perusteita ei nykyään saada sopimaan luomiskertomukseen tosin kuin aikaisemmin sitten ollaan tässä yhteiskuntaa ja kirkkoa jakavassa tilanteessa.
Siis Heikki Palmulle.
Tässä yhteydessä, kun Jeesus viittaa kirjaimellisesti ei vertauskuvallisesti miehen ja naisen luomiseen: jo alussa Jumala loi heidät mieheksi ja naiseksi. ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi” (Mat 19). Samalla hän tässä sulkee homoliitot ulkopuolelle.
Kerrataan: Raamatun mukaan ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi. Sen jälkeen nainen ja mies irrotettiin toisistaan. Miehen ja naisen liittyessä toisiinsa puhutaan puolisoista, jotka muodostavat jälleen kokonaisuuden, joka on ’mies ja nainen’. – – – Ihmisiä on kuitenkin monenlaisia miehisyyden ja naiseuden suhteen. Sen kieltäminen olisi sokeutta. Tuskin mikään liitto on siinä suhteessa täydellinen, että miehisyyttä ja naiseutta olisi täsmälleen puolet kumpaakin (miten sitä voisi mitatakaan?). Miksei ’homoliittokin’ voisi olla omalla tavallaan ’mies ja nainen’?
Suomi on sekulaari valtio. Suomen laki on Suomessa kaikille sama (tämähän ei ole itsestäänselvyys).
Kuten aikaisemmissa keskusteluissa on tullut ilmi, oikeusoppineet ovat ovat olleet vähän kahta mieltä Räsäsen tapauksesta. Yksimielisyys on löytynyt pamfletista, mutta erimielisyys on jäänyt kytemään twiiteistä.
En ymmärrä lakijutuista mitään, mutta tämän päivän Hesarin yleisönosastolla oli oikeustieteen tohtorin arviointeja Räsäsen tapauksesta:
” Räsänen ei saanut tuomiota twiitistä, jossa hän kritisoi kirkkoa Pride-tapahtumaan osallistumisesta ja kirjoitti tässä yhteydessä ”häpeästä” ja ”synnistä”. KKO korosti sananvapautta ja uskonnonvapautta, koska arvioitavat lausumat oli esitetty osana kirkkoa, Raamatun tulkintaa ja kristillistä oppia koskevaa julkista keskustelua.
Punninnassa vähemmälle huomiolle jäivät niiden henkilöiden ja ryhmien oikeudet, joihin loukkaava uskonnollinen puhe kohdistuu. Homoseksuaaleihin kohdistuvia lausumia arvioitaessa merkitystä on myös ihmisarvolla, yhdenvertaisuudella, kunnian ja yksityiselämän suojalla sekä seksuaalisella autonomialla. Lainsoveltajille jää KKO:n ratkaisun jälkeen epäselväksi, kuinka suuri paino niille on annettava.
Yhtäältä viranomaiset voivat tulkita ratkaisua niin, että uskonnollinen asiayhteys nostaa rangaistavuuden kynnystä huomattavan korkealle. Toisaalta ratkaisu osoittaa, että uskonnollinenkaan loukkaava puhe ei ole rikosoikeudellisen arvioinnin ulkopuolella. KORKEIN oikeus katsoi Räsäsen twiittiä arvioidessaan, että ilmaisut ”häpeä” ja ”synti” viittasivat samaa sukupuolta olevien henkilöiden tekoihin. Tällaisia tekoja ei voida erottaa asianomaisten seksuaalisesta suuntautumisesta. Tekoihin kohdistuva arvostelu kohdistuu väistämättä myös homoseksuaalien perusolemukseen, heihin itseensä. Homoseksuaalisesta suuntautumisesta tulee hävettävää, mikä tekee koko ihmisestä kelpaamattoman ja vähempiarvoisen. Tämä lisää lausumien halventavuutta, eikä kyse ole vain teologisesta väitteestä.
Korkeimman oikeuden ratkaisun seurauksena uskonnollisen puheen rangaistavuuden raja jää edelleen avoimeksi. Onko loukkaavaa uskonnollista puhetta arvioitava lähtökohtaisesti lievemmin kuin vastaavaa ei-uskonnollista puhetta? Kuinka halventavaa puheen tulee olla, jotta uskonnollisiin oppeihin tai käsityksiin nojaava ilmaisu täyttää kiihottamisrikoksen tunnusmerkistön?
Korkeimman oikeuden ratkaisun jälkeen tilanne ei ole optimaalinen lainsoveltajille eikä uskonnollisia näkemyksiä ilmaiseville kansalaisille. Ennakkopäätöksen tehtävä on ohjata tulevaa oikeuskäytäntöä. Räsäsen tapauksessa ohjaus jää puutteelliseksi.
Seuraavissa samankaltaisissa tapauksissa korostuu tarve huolelliseen, avoimeen ja tasapainoiseen perusoikeuspunnintaan. Sananvapauden ja uskonnonvapauden rinnalla on otettava vakavasti myös ihmisarvo, yhdenvertaisuus ja seksuaalivähemmistöjen suoja halventavalta, heitä vahingoittavalta julkiselta puheelta. Kaiken kaikkiaan korkein oikeus on pitänyt tekojen moitittavuutta yllättävän vähäisenä.”
Surkeaa, että Räsäsen lausunnot nähdään oikeudessa edustavan ”kirkkoa”. Nämä ääriliikkeet eivät tosiaankaan ole Suomen ev.lut. kirkko.
Kiitos Heikki Palmu!
Ajattelen, että KKOn päätös oli hyvin perusteltu vaikka oma ennakkoarvaukseni oli, ettei KKO tuomitse Räsästä rikoksesta.
KKO ei astunut siihen miinaan, että ennakkoratkaisussaan asettaisi Raamatun siteeraamisen rikokseksi. Tuskin tätä kukaan toivoi tai oletti, mutta päätös viimeistään osoittaa tyhmemmällekin, ettei tässä ollut kysymys ”raamattukäräjistä”.
Päätöksestä ei voi mielestäni tulkita, että uskonto olisi ”vapaudut vankilasta” -kortti, johon vetoamalla saisi kaikki maalliset synnit anteeksi. Jos joku kivittäisi ei-neitseellisen morsiammen kuoliaaksi, olisi turha vedota Mooseksen Kirjan 20. lukuun. Korkeimman oikeuden ratkaisusta voi lukea ainoastaan sen, että Räsäsen puhe synnistä ei täytä rikoslain pykälää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Räsäsen tuomio tuli siitä, että hän kutsui kirjassaan homoseksuaalisuutta seksuaalisen kehityksen häiriöksi ja seksuaaliseksi poikkeamaksi. Tämä on faktisesti väärin ja KKO tunnisti täysin oikein, että Räsäsen käyttämä retoriikka on loukkaavaa. KKO katsoi, että valheellisen loukkaavan väitteen saattaminen yleisön saataville oli rikoslain näkökulmasta rangaistavaa, kun otetaan huomioon Räsäsen asema, mikä voimistaa viestin leviämistä mattimeikäläiseen verrattuna.
Mielestäni KKO myös, tietoisesti tai tiedostamattaan, sulki selkeästi oven siltä, että asiaa voitaisiin käsitellä EIT:ssä uskonnonvapauden näkökulmasta. Varmasti valittaja pyrkii vetoamaan siihen, että hänen uskonnonvapauttaan loukattiin, mutta on erittäin haastava osoittaa, että homoseksuaalisuuden kutsuminen kehityshäiriöksi on oleellinen osa uskonnon harjoittamista. Itse en tuollaista oppia Raamatusta löydä. Lähtökohtaisesti valheellisen tiedon levittämisen kieltämistä ei voi pitää uskonnonvapauden rajoittamisena.
Kun asiaa katsotaan puhtaasti sananvapauden näkökulmasta, eurooppalaisessa ihmisoikeuskäsityksessä on hyvin laajasti hyväksytty se ajatus, että valtiot voivat rajoittaa sananvapautta suojellaakseen vähemmistöjä ns. vihapuheelta. EU suorastaan vaatii tätä jäsenvaltioilta ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen eri ihmisoikeussopimuksissa. Minun on hyvin vaikea kuvitella, että EIT omilla ratkaisuillaan lähtisi purkamaan vähemmistöjen suojaa tässä asiassa. Se olisi täyskäännös verrattuna tuomioistuimen aikaisempiin ratkaisuihin sekä asiaa koskeviin kansanvälisiin sopimuksiin.
Ymmärrän hyvin, että Räsäsestä tuntuu epämiellyttävältä olla ”tuomittu rikollinen”, jonka rikosrekisterissä on merkintä syyllistymisestä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen. Ja jos miettii puhtaasti vaalimatematiikkaa, asian esillä pitäminen sataa KD:n laariin. Räsänen on tyypillisesti kilpaillut viimeisestä Hämeen vaalipiiristä valittavan kansanedustajan paikasta.
Lukekaa nyt ihmeessä tuo Heikki Niemisen kommentti, niin ymmärrätte, mistä on kysymys. Kiitos Heikki Nieminen!
On aivan ilmiselvää, että sateenkaari-ideologia on poliittisena aatesuuntana ja uskomusjärjestelmänä kirkkomme opin vastainen ja ilmeinen harhaoppi. Se on tunkeutunut, ja tuotu, kirkkoon sen ulkopuolelta. Lisäksi se ei syrjäytä luomiskertomuksessa ilmenevää Jumalan luomistekoa – mieheksi ja naiseksi Hän loi heidät – Kristuksen vahvistaessa sen Pyhällä sanallaan kirjaimellisesti Jumalan kirjaimellisena luomistekona. Kirkko on aina tämän tiennyt, mutta nyttemmin langennut tästä totuudesta. Mutta Kristuksen sanat eivät pala tulessakaan, vaikka kaikki helvetin voimat käyvät niitä vastaan.
”On aivan ilmiselvää, että sateenkaari-ideologia on poliittisena aatesuuntana ja uskomusjärjestelmänä kirkkomme opin vastainen ja ilmeinen harhaoppi.” Puuttuuko ’kirkkomme oppi’ ylipäätään millään lailla ideologioihin tai aatesuuntiin? Harhaopeiksi määritellään kristinuskon ydinasioissa erehtymisiä. Tällaisia ovat kolminaisuusoppi ja oppi Jeesuksen inhimillisestä ja jumalallisesta luonnosta. Sukupuolimoraali ei kuulu näihin ydinasioihin.