Onko oppi ylösnousseesta Kristuksesta kirkkoisien keksintöä?
Silmäilin Jukka Kivimäen viikko sitten kirjoittamaa blogia ”Uskotko ylösnousseeseen Kristukseen, kuten kirkko opettaa”. Keskustelussa esiintyi vastaväite, että oppi Jeesuksen kuoleman tuomasta sovituksesta ja ylösnousemuksesta olisi vieras Uuden testamentin vanhimmalle todistukselle.
Tämä sama ajatus on tullut minua vastaan usein, esimerkiksi Dan Brownin trillerin Da Vinci –koodi jälkeisessä keskustelussa. Siinä synnytetään epäilys, että varhaisien evankeliumien Jeesus olisi aivan toinen kuin kirkon myöhempi, 300-luvulla Nikean kirkolliskokouksessa ”äänestetty” oppi.
Nytkin Jukka Kivimäen esiin tuomaa kirkon oppia opponoinut kirjoittaja vetoaa raamattutieteeseen ja siihen, etteivät Uuden testamentin vanhimmat osat tuntisi ajatusta Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tuomasta pelastuksesta. Miten on?
_ _ _
Ensinnäkin, mitkä ovat Uuden testamentin vanhimpia osia ja mitä ne kertovat? Paavalin kirjeet ovat varhaisimpia UT:n kirjoja ajalta n. 50-60. Evankeliumit ovat syntyneet noin 70-100, mutta ne sisältävät varhaisempaa kirjallista ja suullista perinnettä, kuten myös Paavalin kirjeet.
Onko Kristuksen ylösnousemus vasta 300-luvun teologien äänestämä, kiistanalainen oppi? Paavali viittaa 50-luvulla – siis noin 20 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen - varhaisimpaan perimätietoon: ”Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: - Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä niin kuin oli kirjoitettu...” (1 Kor 15:3-5).
Evankeliumien ns. kärsimysilmoitukset kertovat saman: ”…Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat hylkäävät hänet, ja hänet surmataan, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista” (Mark 8:31, 9:31, 10:33-34).
_ _ _
Paavali selvittää Kristuksen merkitystä Rooman seurakunnalle: ”…Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.” (Room 3:25) ja: ”Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.” (Room 6:4-5).
Paavali viittaa myös ensimmäisten kristittyjen leivän murtamiseen, jonka alku on Jeesuksen viimeisellä aterialla pääsiäisenä: ”Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi. Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni. Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni. Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.” (1 Kor 11-26)
Samaa leivänmurtamisen eli ehtoollisen perinnettä välittävät myös evankeliumit (Matt 26:26-30; Mark 14:22-26; Luuk 22:14-20). Ehtoollisperikoopin selitys nousee juutalaisesta pääsiäisuhrista. Teurastetun lampaan veri sovitti Jumalan vihan.
Johanneksen evankeliumista puuttuu ehtoollisen asettaminen. Sen sijaan siinä on ehtoollisaiheinen ”raamattutunti” (Joh 6:22-58), jossa Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.” (Joh 6:53-54).
Johannes myös osoittaa Jeesuksen yhteyden juutalaiseen pääsiäislampaaseen, uhrikaritsaan, joka sovittaa synnit: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh 1:29).
_ _ _
Miten siis on? Pitääkö paikkansa jatkuvasti esiin nouseva väite, ettei Uusi Testamentti tai sen vanhimmat osat sisältäisi ajatusta ylösnousseesta Kristuksesta, joka on sovittanut kuolemallaan maailman synnin, vaan että kyse olisi satoja vuosia myöhemmin kirkolliskokouksissa äänestetystä kiistanalaisesta opista – ja joka epäolennaisena pitäisi kenties siirtää syrjään?
86 kommenttia
Kaikessa UT aineksessa puhutaan Jeesuksen ylösnousemuksesta selviönä. Miten se sitten liittyy kolminaisuusoppiin ei ole oleellista muuta kuin teologeille.
Todellinen ongelma on siinä ,että pitääkö tuo käsitys ylösnousemuksesta paikkansa. Onko se totta?
UTn ylösnousemuskeromukset eivät maallisessa tarkastelussa ole vakuuttavia. Jeesuksen tuomio ja kuolema oli opetuslasten silmissä epäoikeudenmukaista ja traumaattista. Se oli myöskin vastoin kaikkia odotuksia. Ihmiset jotka ovat sellaisessa mielentilassa, eivät voi hyväksyä tapahtunutta tapahtuneeksi, vaan aletaan menttaallisesti etsimään toisenlaista loppua tapahtuneelle. Jollakin lailla tulee raaka trumatisoiva kokemus kompensoida. Niin syntyvät myytit. Surutilassa olevat alkavat sommitella toiveajattelun mukaista tapahtumien kulkua , kulkua joka eliminoi katastrofisen tapahtuman..
Me näemme tämän mekanismin toimivan maallisissa yhteyksisä silmiemme edessä joka päivä TV tai filmien kertomuksissa.
Siis yhtäkkiä syntyy kertomuksia Jeesuksen ilmestymisistä ja ne uskotaan halukkaasti todeksi. ja lopulta niistä tulee toivottu totuus, se totuus joka voittaa kuoleman.
Paavali on oikeassa siinä, että jos Kristus ei ole ylösnoussut niin ylösnousemusta ei ole muillakaan. Kertomus ylösnousemusesta on todellakin toiveiden toteutus niille jotka eivät voi tyytyä omaan vaellukseensa tänä lyhyenä elämän kestävänä vaiheena iankaikkisuudessa.
Meidän elämämme on kappale iankaikkisuutta ja sekin on suurta, kun ajattelee sitä ,että kuinka harvoille siemensoluista lähteville elämä on suotu.
”Miten siis on? Pitääkö paikkansa jatkuvasti esiin nouseva väite, ettei Uusi Testamentti tai sen vanhimmat osat sisältäisi ajatusta ylösnousseesta Kristuksesta, joka on sovittanut kuolemallaan maailman synnin, vaan että kyse olisi satoja vuosia myöhemmin kirkolliskokouksissa äänestetystä kiistanalaisesta opista – ja joka epäolennaisena pitäisi kenties siirtää syrjään?”
On lähes käsittämätöntä ymmärtää, miten joku teologista koulutusta muka saanut voi tällaista väittää. Tulee mieleen Jeesuksen sanat; ”jos sokea taluttaa sokeaa, niin ne molemmat putoavat kuoppaan.”
On selvää, että ajatus ylösnousseesta Kristuksesta löytyy paitsi Uudesta testamentista, niin myös jo Vanhasta testamentista. Uusi testamenttihan on lopulta vain Vanhan testtamentin selitystä.
Otetaan lukuisista esimerkeistä tähän kaksi.
Paavali liittää jakeessa 1.Kor. 15:4 ylösnousemuksen jo VT:ssa luvatuksi tapahtumaksi;
”…hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu”
Paavali viittaa VT:n kohtiin Jes. 53:9: ”Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa, sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa” ja Ps. 16:10: ”Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.”
Toinen esimerkki Jeesuksen omista sanoista Emmauksen tiellä, Luuk. 24:27;
”Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.”
Ja vähän myöhemmin kirjoituksia selittäessään Jeesus toteaa, että;
”Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,”
Kristuksen kärsimys ja ylösnousemus on selkeästi esillä koko Raamatussa, niin Uuudessa kuin Vanhassakin testamentissa.
Markku Hirn: ”Paavali on oikeassa siinä, että jos Kristus ei ole ylösnoussut niin ylösnousemusta ei ole muillakaan.”
Taisipa tämä sanoa, että jos asetamme toivomme Kristukseen vain tämän elämän suhteen, olemme kaikista ihmisistä säälittävimpiä/surkuteltavimpia. Jeesusta kuvataan ”kuolleista nousseiden esikoiseksi.” Ensimmäiseksi ihmiseksi joka sai luvatun ylösnousemuksen. Muut saavat Raamatun mukaan sen vasta Kristuksen taivaallisen Jumalan valtakuntahallituksen aikana/alaisuudessa.
1. Korinttolaiskirjeen 15. luku: ”12. Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on noussut kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat sanoa, ettei kuolleitten ylösnousemusta ole? 13. Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei Kristuskaan ole noussut. 14. Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha on silloin meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne; 15. ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan todistajiksi, koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että hän on herättänyt Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos kerran kuolleita ei herätetä. 16. Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole herätetty. 17. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän uskonne on turha, ja te olette vielä synneissänne. 18. Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat kadotetut. 19. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat. 20. Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.”
Kiitos kenttäpiispalle hyvästä ja paljon keskustelua aikaan saaneesta blogista. On hienoa nähdä piispa puolustamassa kristinuskon perustotuuksia ja Raamatun arvovaltaa.
Vesa A.Jeesus ei misään ole todennut olevansa JHVH. Ani Hu tai Ego eimi formelia käyttäessään evankelista korkeintaan vihjasi Jeesuksen olleen oikea ylimmäinen pappi, jolla oli oikeus näitä ilmestyssanoja käyttää. Tämä selittää tietysti muiden pappin raivostumisen. Essealaiset/Jeesus eivät hyväksyneet tuolloista Jerusalemissa hallinnutta pappeutta ja sen (väärää) nimitysjärjestystä.
Luonnollisin selitys ’ylösnousemukselle’ unohdetaan (tahallaan) lähes aina. Jeesus ei kuollut ristillä vaan menetti vain tajuntansa ja essealaiset valkopukuiset (’enkelit’) mirhan ja aloen käytön asiassa tuntevat lääkärit (Luukas) hoitivat hänet viileässä (haavakuumeen välttäminen) kalliohaudassa siihen kuntoon,etä hänet voitiin saattaa muuhun piiloon. Meillä on mm. Josefus Flaviuksen kertomus miten ristiinaulitttu saatettiin pelasataa hengissä ristiltä. Huomaa, että sadanpäämies Kornelius oli ensimmäinen pakanakristitty, saattoi hyvin olla salauksessa mukana
Luonnollisin selitys ’ylösnousemukselle’ unohdetaan (tahallaan) lähes aina. Jeesus ei kuollut ristillä vaan menetti vain tajuntansa ja essealaiset valkopukuiset (’enkelit’) mirhan ja aloen käytön asiassa tuntevat lääkärit (Luukas) hoitivat hänet viileässä (haavakuumeen välttäminen) kalliohaudassa siihen kuntoon,että hänet voitiin saattaa sitten muualla turvaan. Meillä on mm. Josefus Flaviuksen kertomus miten ristiinaulitttu saatettiin pelasataa hengissä ristiltä. Huomaa, että sadanpäämies Kornelius oli ensimmäinen pakanakristitty, saattoi hyvin olla salauksessa mukana.
Jatkaen Heinolan loistavaa ”kuolleistariisumista”, tulee mieleen Raamatun kohta, jossa Jeesus ilmestyy pelon ja epäuskon lamauttamille opetuslapsilleen suljettujen ovien läpi. Heinolan esiintuoman teorian mukaan mukaan kyseisessä huoneistossa on täytynyt olla salaovi, tai Jeesus on ollut sinne piiloutuneena etukäteen. Tai sitten sekin juttu on keksitty ”tyhjän haudan-teorian” tueksi. Tämän suuntaisiin päätelmiin joutuu turvautumaan väkisin, jos sulkee ihmeen mahdollisuuden elämästä pois. Eli silloin Raamattu on lähinnä historiallinen satukirja, joka on väsätty ihmisen uskonnolisen haaveilun tyydyttämiseksi, ei mitään enempää. Mutta niinkuin Raamattu itse ja lukemattomat ihmiset historian saatossa todistavat, on ylösnousemus ihme, ja siksi se onkin niin suurenmoinen asia. Järjelle sula mahdottomuus, mutta uskolle ainoa todellinen mahdollisuus. On erinomaisen hyvä ja iloinen asia, ettei tarvitse nojautua näissä kysymyksissä ihmisjärjen hatariin kehitelmiin, vaan voi kaikessa turvata ihmistä suurempaan.
Paavalilla oli selkeä käsitys siitä, että jokainen ihminen nousee ylös kuoleman jälkeen ja siinä on meidänkin syytä pysyä, mikäli tunnustamme Kristinuskoa. Ei ole mitään uutta selitystä, Jeesuksen ylösnousemukseen, ei mitään tarinoita, joita sepitellään, on vain niin, että Jumala on päättänyt pelastaa Kristuksen kautta ne, jotka uskovat Jeesuksen olevan Jumalan Poika, joka nousi ylös kuolemasta. Monet apostoleista olivat silminnäkijöitä ja tapahtuneen todistajia, uskommeko heidän todistuksensa? Uskommeko kuten Paavali, vai väitämmekö häntä valehtelijaksi? Ei ole syytä luopua, vaan kestää lujana maailman valheet ja pysyä apostolisessa tunnustuksessa, jossa on toivo ja Jumalan Lupaus meille välitetty.
”Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa, ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin. Sentähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.” Apt.24:14-16
”Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” 2.Kor.4:17-18
”Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.” Ilm.1:7
Kirjoittaja
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.
Harri Ahdesmäki: ” Johanneksen evankeliumissa Jeesus ilmoittaa itsestään; “Te olette lähtöisin alhaalta, minä ylhäältä. Te kuulutte tähän maailmaan, mutta minä en tähän maailmaan kuulu. Siksi sanoin teille, että te kuolette synteihinne. Ellette usko, että “minä olen se joka olen” (kr. egoo eimi, hepr. Jahve) te kuolette synteihinne.” Joh. 8:23-24″
Vesa A: Jeesus ei siinä käytä itsestään Kaikkivaltiaan Jumalan, Luojan nimeä JHWH/Jahve/Jehova.
Ehkä Jehovan todistajat ajattelevat näin, mutta Jeesuksen ajan juutalaiset kyllä huomasivat, mistä oli kyse. Jeesuksen väite, että hän oli Vanhan testamentin JHWH, sama, joka oli mukana jo luomisessa ja ilmestyi palavassa pensaassa Moosekselle, oli heidän mielestään Jumalan pilkkaa ja herätti heissä niin suurta pahennusta, että ”he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä” (joh. 8:59).
Lopulta juutalaiset surmauttivat Jeesuksen syyttäen häntä Jumalan pilkasta.
Ilmoita asiaton kommentti