Onko oppi ylösnousseesta Kristuksesta kirkkoisien keksintöä?

Silmäilin Jukka Kivimäen viikko sitten kirjoittamaa blogia ”Uskotko ylösnousseeseen Kristukseen, kuten  kirkko opettaa”. Keskustelussa esiintyi  vastaväite, että oppi Jeesuksen kuoleman tuomasta sovituksesta ja ylösnousemuksesta olisi vieras Uuden testamentin vanhimmalle todistukselle.

Tämä sama ajatus on tullut minua vastaan usein, esimerkiksi Dan Brownin trillerin Da Vinci –koodi  jälkeisessä keskustelussa.  Siinä synnytetään epäilys, että varhaisien evankeliumien Jeesus olisi aivan toinen kuin kirkon myöhempi, 300-luvulla Nikean kirkolliskokouksessa ”äänestetty” oppi.

Nytkin Jukka Kivimäen esiin tuomaa kirkon oppia opponoinut kirjoittaja vetoaa raamattutieteeseen ja siihen, etteivät  Uuden testamentin vanhimmat osat tuntisi ajatusta Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen tuomasta pelastuksesta.  Miten on?

_ _ _

Ensinnäkin, mitkä ovat Uuden testamentin vanhimpia osia ja mitä ne kertovat?  Paavalin kirjeet ovat varhaisimpia UT:n kirjoja ajalta n. 50-60.  Evankeliumit ovat syntyneet noin 70-100, mutta ne sisältävät varhaisempaa kirjallista ja suullista perinnettä, kuten myös Paavalin kirjeet.

Onko Kristuksen ylösnousemus vasta 300-luvun teologien äänestämä, kiistanalainen oppi? Paavali viittaa 50-luvulla – siis noin 20 vuotta Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen - varhaisimpaan perimätietoon: ”Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: - Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä niin kuin oli kirjoitettu...” (1 Kor 15:3-5).

Evankeliumien ns. kärsimysilmoitukset kertovat saman: ”…Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon.  Kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat hylkäävät hänet, ja hänet surmataan, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista” (Mark 8:31, 9:31, 10:33-34).

_ _ _

Paavali selvittää Kristuksen merkitystä Rooman seurakunnalle: ”…Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi.” (Room 3:25) ja: ”Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin  alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla  herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.”  (Room 6:4-5).

Paavali viittaa myös ensimmäisten kristittyjen leivän murtamiseen, jonka alku on Jeesuksen viimeisellä aterialla pääsiäisenä:  ”Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja sanoi. Tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää tämä minun muistokseni. Samoin hän otti aterian jälkeen maljan ja sanoi. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni. Niin usein kuin te syötte tätä leipää ja juotte tästä maljasta, te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun hän tulee.” (1 Kor 11-26)

Samaa leivänmurtamisen eli ehtoollisen perinnettä välittävät myös evankeliumit (Matt 26:26-30; Mark 14:22-26; Luuk 22:14-20). Ehtoollisperikoopin selitys nousee juutalaisesta pääsiäisuhrista. Teurastetun lampaan veri sovitti Jumalan vihan.

Johanneksen evankeliumista puuttuu ehtoollisen asettaminen. Sen sijaan siinä on ehtoollisaiheinen ”raamattutunti” (Joh 6:22-58), jossa Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: ellette te syö Ihmisen pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää. Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet.” (Joh 6:53-54).

Johannes myös osoittaa Jeesuksen yhteyden juutalaiseen pääsiäislampaaseen, uhrikaritsaan, joka sovittaa synnit: ”Katsokaa: Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh 1:29).

_ _ _

Miten siis on? Pitääkö paikkansa jatkuvasti esiin nouseva väite, ettei Uusi Testamentti tai sen vanhimmat osat sisältäisi ajatusta ylösnousseesta Kristuksesta, joka on sovittanut kuolemallaan maailman synnin, vaan että kyse olisi satoja vuosia myöhemmin kirkolliskokouksissa äänestetystä kiistanalaisesta opista – ja joka epäolennaisena pitäisi kenties siirtää syrjään?

86 kommenttia

  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Jeesuksen ylösnousemuksesta kuolleista Raamattu tietystikin kertoo. Myös ilmaisee tämän palanneen taivaaseen henkiluomukseksi ja ”asettuneen Jumalan oikealle puolelle, kunnes hänen vihollisensa asettaisiin hänen jalkojensa astinlaudaksi” = hän saisi vallan myös maahan ja ihmisyhteisöön nähden taivaallisen Jumalan valtakuntahallituksen pääksi ja hallitsijaksi asetettuna.

    Sen sijaan satoja vuosia Jeesuksen päivien jälkeen jossain kirkolliskokouksessa hyväksytystä kolminaisuusopista ei Raamattu puhu mitään eikä siis sellaista opeta. Se on pelkkää ihmisen jälkikäteeteen tekemää lisäystä.

    Alla linkissä muutamia perusteluja kolminaisuusopin epäraamatullisuudesta: http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/kristikunnan-kirkkojen

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo Kauppinen sanoo:

    Ylösnousemuskokemuksestahan koko kristinusko sai alkunsa. Vesan edustama JHWH:n todistajien liike on modernin ajan tuote. Kristinusko oli sen syntyessä jo lähes kaksi vuosituhatta vanha.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Osmo Kauppinen: ”JHWH:n todistajien liike on modernin ajan tuote. Kristinusko oli sen syntyessä jo lähes kaksi vuosituhatta vanha.”

      Se kolminaisuusoppi ei vain siihen alkuperäiseen kristinuskoon kuulunut. Muitakin asioita on ihmisten lisäyksinä tehty kirkkolaitosten toimesta, jotka eivät kuulu Raamatunmukaiseen kristinuskon opetuksiin. Jos on jossain ”risteyksessä” ajettu harhaan, ei se että sitä on jo tehty niin pitkään poista sitä asiaa, että harhaan on ajettu. Perille pääsemiseksi oikealle reitille on yleensä syytä palata.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    ”Onko oppi ylösnousseesta Kristuksesta kirkkoisien keksintöä?”

    Ei ole. Sen todistaa jo blogistin esiintuomat Raamatun kohdatkin. Synnit sovittava ja ylösnoussut Kristus/Jumalan Karitsa on esillä kautta koko Raamatun, jo VT:ssa.

    Olisikin tosi kummallista jos vasta kirkkoisät olisivat ”keksineet” että Kristus nousi kuolleista, sillä todistus asiasta kulkee läpi Raamatun.

    Täällä on viime aikoina käyty paljonkin rajanvetoa jehovatodistajien ja luterilaisen tunnustuksen kesken. Minä uskon myös Jumalan kolminaisuuteen, kuten aiemminkin olen uskonut, sillä myös kolminaisuus tulee ilmi Raamatun kirjoituksista. En halua alkaa väitellä asiasta enempää.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Topias Tanskanen sanoo:

    Jehovan todistajien yhdessä ”traktaatissa” perustellaan kristillisen jumalakäsityksen vääryyttä mm. Heikki Räisäsen tutkimuksilla.

    Herra kenttäpiispalle: Kirkon kaikki tulevat papit (Helsingissä) ja kanttorit (Sibelius-akatemiassa) tulevat lukemaan (ehkä myös nuorisotyöntekijät? en tiedä), jos jotain teologista kirjallisuutta, niin ainakin Heikki Räisäsen viimeisimmän suomenkielisen kirjan ”Mitä varhaiset kristityt uskoivat?”. Siinä Räisänen (joka modernissa eksegetiikassa edustaa vain yhtä osaa, häntä vastaan esim. N.T. Wright) dekonstruoi oikeastaan kaikki kristilliset opit.

    Jos teologinen sivistyneisyys jää MVKU-kirjaan, kuten se monilla saattaa eksegetiikan parissa jäädä, niin kirkko saa pappeja, joille on iskostettu mieleen se, että näillä opeilla, joita täällä periaatteessa pitää sitoutua (pappislupaus), ei ole mitään historiallista pohjaa eikä todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Kivoja symboleja ja metaforiahan ne tietenkin ovat. Että kun on ikävä olla niin toimii Raamattukin virikekirjana. Muunlaiseen eksegetiikkaan ei Helsingissä juurikaan törmää. Toki tämä on oma kokemukseni, voin olla hyvinkin väärässä.

    Kirkko tietenkin hiljaa nyökyttelee. Eihän tässä mitään. Niemelän tutkimuksista löytyy sitten tuloksia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Topias Tanskanen: ”Jos teologinen sivistyneisyys jää MVKU-kirjaan, kuten se monilla saattaa eksegetiikan parissa jäädä, niin kirkko saa pappeja, joille on iskostettu mieleen se, että näillä opeilla, joita täällä periaatteessa pitää sitoutua (pappislupaus), ei ole mitään historiallista pohjaa eikä todellisuuden kanssa mitään tekemistä.”

      Jos ei puheista ja ”messuista” paista läpi lujaa vakaumusta, huomannevat ”lauman” jäsenetkin sen, ja pelkkä liturgia ja teologiset filosofoinnit eivät tilannetta muuttane. Epäuskon lisääntymiselle taitaa olla hyvinkin ”suopeaa kasvualustaa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mika Turunen sanoo:

      Messussa on läsnä kolmiyhteinen Jumala, joten se papin usko ei sitä kaada vaikka heikko olisikin. Lukaisepa vaikka Vesa Miguel de Unamunon kirja ”Pyhän miehen uhri” niin saat hieman laajemman näkökulman kuin vain teidän omia tekstejä tavaamalla.

      Vielä noista tiedekunnista. Niitä on Helsingin lisäksi Joensuussa ja Turussa, joten pappeja tulee muualtakin kuin Helsingistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Mika Turunen: ”Messussa on läsnä kolmiyhteinen Jumala, joten se papin usko ei sitä kaada vaikka heikko olisikin.”

      Mikä todistaa siitä, että niissä olisi ”läsnä” jokin ”kolmiyhteinen jumala”?

      Uuden testamentin tekstien eri kohdistahan käy myös ilmi, että uskonnollisiin ilmiöihin voi liittyä vähän muutakin vaikutusta tai ”jumalia” kuin kristillisyyden Kaikkivaltias Jumala, jonka sanotaan ”vaativan yksinomaista antaumusta ja palvontaa.”

      Puhutaanpa siellä myöskin ”vääristä opettajista”, ”vääristä apostoleista”, niistä ””jotka vain tekeytyvät kristityiksi”, ”joissa on vain jumalisuuden ulkokuori”, niistä ”joiden mielet on sokaissut tämän maailman jumala” jne.

      En nyt halua ketään alkaa osoittamaan sormella, että nämä kuvaukset sopisivat juuri heihin. Kukin tehköön Jumalan henkeytetyn Sanan perusteella omia johtopäätöksiään asioista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Osmo Kauppinen sanoo:

      Minä olen luullut, että professori Heikki Räisänen on jo eläkkeellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Res.korpr. Tanskanen, hauska tavata täällä ja kiitos kommentista. Prof. Räisäsen tutkimus varhaisista kristityistä pitää sisällään suuren joukon tekstitraditioita, kuten Nag Hammadin koptilaiset tekstit, jotka eivät sisälly Raamattuun. Tutkimus nähtävästi myös painottuu näihin tuntemattomampiin traditioihin, jotka sittemmin jäivät kristinuskon pääuomasta sivuun. Siksi Räisäsen kirjan antama kuva osasta varhaisia kristittyjä vaikuttaa vieraalta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Vesa sanoo, ettei Uudesta testamentista löydy Kolminaisuusoppia. Useissa kohdissa Paavalin kirjeitä tulee esille, että Isä toimii Pojan kautta Pyhässä Hengessä. Tätä ajatusta edustaa myös Jeesuksen kasteperikooppi evankeliumeissa, joissa Henki laskeutuu kyyhkysen tavoin Jeesuksen päälle ja taivaasta kuuluu ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” (Matt 3:17).Paavalin käsityksen mukaan Jeesus oli ”Pyhyyden Hengen puolesta Jumalan poika” (Rm 1:4). Hän vakuuttaa korinttilaisille, että ”Jumala teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa” (2 Kor 5:19). Hän toivottaa kirjeensä lukijoille: ”Tulkoon teidän kaikkien osaksi Herran Jeesuksen Kristuksen armo, Jumalan rakkaus ja Pyhä Hengen yhteys” (2 Kor 13:13). Tästä heijastuu ajatus, että Isä Luojana rakastaa maailmaa ja antaa armonsa Pojassaan. Henki luo yhteyden Pojan kautta Isään. Mm. nämä kohdat puhuvat Isän, Pojan ja Hengen keskinäisestä yhteydestä ja tehtävistä Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Ei Kolminaisuusoppi siis ole niin vieras Raamatulle, vaikka sen tarkempi muotoilu onkin tapahtunut Paavalin jälkeen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Pekka Särkiö: ”Ei Kolminaisuusoppi siis ole niin vieras Raamatulle, vaikka sen tarkempi muotoilu onkin tapahtunut Paavalin jälkeen.”

      Ei siellä kyllä missään sanota, että Isä, Poika ja pyhä henki olisivat saman Jumalan kolme eri ilmenemismuotoa. Jumala JHWH/Jehova/Jahve kuvataan Kaikkivaltiaaksi ja Korkeimmaksi. Jeesus hänen Pojakseen ja Jumalan antamien tehtävien suorittajaksi ja välittäjäksi ihmisen ja Jumalan välillä. Pyhää henkeä ei kuvata lainkaan persoonaksi, vaan Jumalan toimivaksi voimaksi, jolla tämä voi auttaa ja vahvistaa palvelijoitaan ja edistää tahtonsa toteutumista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Pekka Särkiö: ”Vesa sanoo, ettei Uudesta testamentista löydy Kolminaisuusoppia. Useissa kohdissa Paavalin kirjeitä tulee esille, että Isä toimii Pojan kautta Pyhässä Hengessä:”

      Kautta koko Raamatun kerrotaan mitenkä Jumala toimi/puhui eri palvelijoittensa ja profeettojensa kautta toimivan voimansa pyhän hengen voiman antamisen kautta. Se, että Jumali toimi myös Jeesuksen kautta, voimistaen tätä pyhällä hengellä, ei todista millään tavoin kolmiyhteisestä Jumalasta.

      Alla pari siteerausta Apostolien teoista Vanha kirkkoraamattukäännöksestä. Alkuteksti ei edellytä, että niissä pyhä henki kirjoitettaisiin isolla kirjaimella. Kääntäjät ovat kuitenkin olleet niiden vanhojen kirkkolliskokouksien hyväksymien dogmien johdosta ennakkakäsityksessä, että pyhän hengen täytyisi olla persoona, vaikka itse tekstisisältö ei sellaisesta mitenkään kerro.

      Apostolien tekojen 4. luku: ”25. Sinä (JHWH/Jahve/Jehova), joka Pyhän Hengen kautta, isämme Daavidin, sinun palvelijasi, suun kautta, olet puhunut: ’Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? 26. Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen Herraa (JHWH/Jehova) ja hänen Voideltuansa (Jeesus) vastaan

      Apostolien teot 28. luku: ”Oikein on Pyhä Henki puhunut profeetta Esaiaan (Jesaja) kautta teidän isillenne, 26. sanoen: ’Mene tämän kansan luo ja sano: Kuulemalla kuulkaa älkääkä ymmärtäkö, näkemällä nähkää älkääkä käsittäkö. 27. Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, että he eivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • heikki mujunen sanoo:

    Kiitos tästä terveellä tavalla teologisesta ja kiihkottomasta pohdinnasta ja kysymyksenasettelusta kirkon olemuksen ja olemassolon kannalta elintärkeän aiheen tiimoilta! ”Jos Kristus ei ole ylösnoussut, turha on uskomme!”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Vesa Alfors. Jäähyväispuheessaan Jeesus puhuu paljon Pyhästä Hengestä käyttäen aina pronominia HÄN. Hän on persoonapronomini. Hän lohduttaa, hän muistuttaa, hän puolustaa, hän johdattaa, hän puhuu, hän kuulee, hän kirkastaa Jeesuksen. Pyhästä Hengestä käytetään myös nimitystä Puolustaja, se on suomen kielessäkin tekijänimi, ja tekijä on aina persoona. Myös apostolit kirjoittavat: ”Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi…” Kuinka jokin persoonaton voima voisi nähdä jotain hyväksi?

    Olen jossain yhteydessä kysynyt, kastavatko Jehovan todistajat ihmisiä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen vai eivät. En löytänyt vastausta. Tämä kohta osoittaa selvääkin selvemmin, että nämä kolme ovat yhdenvertaisia. Kolminaisuusopista on kuitenkin ihan turha jankata. Se kannattaisi tyystin täällä lopettaa, sen perusteet ovat Uudessa Testamentissa niin ilmeiset, että Jehovan todistajat tuhlaavat ruutiaan turhaan näillä palstoilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Kiitos Pekka Särkiölle keskustelun jatkamisesta tässä omassa blogissaan.

    Kristinusko perustuu juuri siihen että Kristus kuolemallaan sovitti meidän syntimme ja nousi ylös kuolleista, koska kuolema ei voinut häntä pitää. Kristus ei siis ollut ”vain” viisas opettaja, joka kehotti meitä rakastaman lähimmäisiämme, niin kuin itseämme. Tämän kehotuksen me ihmiset olimme saanee jo aiemminkin. Kristus tuli ihmiseksi, jotta me ihmiset voisimme pelastua.

    Kristus itse kehotti meitä kristittyjä välittämään eteenpäin tätä pelastushistorialista uskoa, jonka täyttymys hän itse on. Tätä teemaa tavoittelin myös omassa blogissani.

    https://www.kotimaa.fi/uskotko-ylosnousseeseen-kristukseen-kuten-kirkko-opettaa-vai-jotenkin-muuten/

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Vesa Ahlfors sanoo:

      Anita Ojala: ”Vesa Alfors. Jäähyväispuheessaan Jeesus puhuu paljon Pyhästä Hengestä käyttäen aina pronominia HÄN. Hän on persoonapronomini. Hän lohduttaa, hän muistuttaa, hän puolustaa, hän johdattaa, hän puhuu, hän kuulee, hän kirkastaa Jeesuksen. Pyhästä Hengestä käytetään myös nimitystä Puolustaja, se on suomen kielessäkin tekijänimi, ja tekijä on aina persoona..”

      Pyhään henkeen viittaavien raamatunkohtien vertailu osoittaa, että sen sanotaan ’täyttävän’ ihmisiä, heidät voidaan ”kastaa” sillä ja heidät voidaan ’voidella’ sillä (Luuk. 1:41; Matt. 3:11; Apt. 10:38). Mikään näistä ilmauksista ei olisi sopiva, jos pyhä henki olisi persoona.

      Jeesus sanoi pyhää henkeä myös ”auttajaksi” (kreik. pa·ra′klē·tos), ja hän sanoi, että tämä auttaja ’opettaisi’, ’todistaisi’, ’puhuisi’ ja ’kuulisi’ (Joh. 14:16, 17, 26; 15:26; 16:13). Personointi ei ole epätavallista Raamatussa. Esimerkiksi viisaudella sanotaan olevan ”lapsia” (Luuk. 7:35). Syntiä ja kuolemaa nimitetään kuninkaiksi (Room. 5:14, 21). Vaikka joissakin kohdissa sanotaan, että henki ”puhui”, niin muut raamatunjakeet osoittavat selvästi, että se tapahtui enkelien tai ihmisten välityksellä (Apt. 4:24, 25; 28:25; Matt. 10:19, 20; vrt. Apt. 20:23:a 21:10, 11:een). 1. Johanneksen kirjeen 5:6–8:ssa ei ainoastaan hengen sanota ’todistaneen’, vaan myös ”veden ja veren”.

      Mikään näissä kohdissa olevista ilmauksista ei siis itsessään todista, että pyhä henki olisi persoona. Pyhän hengen oikean määritelmän täytyy sopia kaikkiin raamatunkohtiin, jotka puhuvat tuosta hengestä. Tältä näkökannalta katsottuna on johdonmukaista päätellä, että pyhä henki on Jumalan vaikuttava voima. Se ei ole persoona, vaan mahtava voima, jota Jumala saattaa lähtemään itsestään pyhän tahtonsa toteuttamiseksi (Ps. 104:30; 2. Piet. 1:21; Apt. 4:31).

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Anita Ojala sanoo:

    Väittelyä Jeesuksen ylösnousemuksesta on käyty jo miljoonat kerrat historian kuluessa, eikä kukaan ylösnousemuksen vastustaja ole voinut esittää ainoatakaan varteenotettavaa todistetta näkemyksensä puolesta. Ihmetyttää, että asiasta jaksetaan yhä taittaa peistä. Mutta se taitaa olla kestoaihe maailman loppuun asti.

    Kiitos Pekka Särkiölle selkeästä blogista. On tärkeä korostaa, että Paavalin kirjeet ovat UTn vanhinta aineistoa ja niissä Jeesuksen ylösnousemus on ilmiselvä asia. Se on fakta kaikille Uuden testamentin kirjoittajille. Sitä vastaan voidaan tietysti inttää, mutta pitäisi olla jotain perustelujakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.