Onko Israelin boikotointi antisemitismia?

Israelin vastaiset boikotit ovat selvästi epäreiluja. Israelia vaaditaan luopumaan omasta pääkaupungistaan ja alueista, jotka takaavat sen turvallisuuden. Palestiinalaisille vaaditaan omaa valtiota, joka itsenäistyttyään voisi aloittaa heti sotatoimet Israelia vastaan. Samaan aikaan Palestiinalaiset kieltäytyvät neuvotteluista. Osalla heistä on selkeänä tavoitteena jopa Israelin valtion tuhoaminen.

Olisi kiva tietää millaisia vaihtoehtoja boikottien kannattajat näkevät Israelilla olevan. Mitä konkreettista boikoteilla uskotaan saavutettavan.

    • Tarkoitatko, että palestiinalaisuus merkitsee aina ’surmaamistarkoitusta’? Oletpa ennakkoluuloinen!

    • Kysyn siis ilman loppukaneettia: ”Tarkoitatko, että palestiinalaisuus merkitsee aina ‘surmaamistarkoitusta’?” Tähän lienee helppo vastata kielteisesti. Silloin kannattaa miettiä, miksi tuli kirjoittaneeksi: ”Puukon pitäminen mukana on eri asia kuin sen mukaanotto surmaamistarkoituksessa.”

    • Siksi. Israelin asema Jumalan omaisuuskansana ei mielestäni anna sille erivapauksia vaan erityisen velvollisuuden toteuttaa oikeutta ja laupeutta.

  1. Kannatan reilua peliä. Ei erivapauksia pidä antaa, eikä hyväksyä vääryyttä. Ei edes suosia toista osapuolta uskonnollisin perustein. Sen jos tekee, niin varmasti alkaa hyväksyä myös vääryyksiä. Niitä on molemmin puolin ihan riittävästi.

    Objektiivisesti tilanteesta on usein hankala keskustella. Olisiko syynä se, että asiaan suhtaudutaan enemmän tunteella, kuin järjellä.

    Erivapauden vastakohta on erilainset vastuut. Sellaisiakaan ei voi Israelille asettaa. Ainakaan oman kristillisen kulttuurimme pohjalta. Eikä sillä perusteella, että ovat valittu kansa.

    • Juutalaiset ovatkin vastuussa Jumalalle sen erityisaseman vuoksi mihin Jumala on kansansa asettanut. Tästähän Vanha testamentti kertoo.

    • Tarkoitan lähinnä sitä, miten meidän tulisi asennoitua Israelin valtion toimiin. Se on sitten toinen juttu, mitä vaikutuksia meidän asenteillamme on todelliseen tilanteeseen. Kolmas asia on, että tulisi suhtautua varovasti siihen, miten meidän asenteisiimme yritetään vaikuttaa joko puolesta tai vastaan. Israel näyttää olevan valtio, johon on vaikea suhtautua asiallisesti.

    • ”Jos kerran Israeliin on vaikea suhtautua asiallisesti, niin se merkitsee sitä, että sitä kohtaa suhtautuu epäasiallisesti.” Ei toki. Vaikeat asiat eivät ole mahdottomia, vaativat vain enemmän ponnistelua. Antisemitismi ei ole ainoa tapa suhtautua Israeliin epäasiallisesti. Äärimmäinen sionismi on myös sellainen.

  2. Onpa kiva kun jaksat juttua jatkaa. Hyvät keskustelut kun on aika harvinaisia täällä.
    olemmehan päässeet eteenpäin ja hyvän keskustelun alkuun. On varmaankin sellaistakin Israelin ystävyyttä, jossa suljetaan silmät täysin Israelin tekemiltä vääryyksiltä. Itse en koe siihen tarvetta. Voihan olla, etten itse piileviä sympatioitani huomaa. Tämänkaltainen keskustelu voi siinäkin olla silmiä avaavaa.

    • Äärimmäinen mikä tahansa taitaa olla vaarallista. Fanaattisuus on tuhoisaa riippumatta siitä, mitä asiaa ajetaan kiihkon vallassa.

Kirjoittaja

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.