Pakko kirjoittaa.
”Olen hartaasti halunnut teille kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme ja nyt tunsin, että minun oli pakko kirjoittaa ja kehottaa teitä taistelemaan sen uskon puolesta, joka on pyhille kertakaikkisesti annettu.”
Tuo Jaakobin veljen kokemus on rohkaisemassa meitä iloitsemaan siitä ihmeellisestä pelastuksesta, johon Jumala on meidät kutsunut. Kutsuessaan Hän on samalla ilmaisut meille suuret salaisuutensa, jotka on olleet kätkettyinä Kristukseen ja Hänen seuraamiseensa.
En voi lakata ihmettelemästä sitä suurta viisautta, jota Jumala on osoittanut siinä, että Hän on tehnyt kaiken sellaisella tavalla, että nuo salaisuudet on käsittämättömiä, niille, jotka omasta mielestään ovat viisaita ja ymmärtäväisiä.
Siitäkin huolimatta, että ne asiat on kaikkien tarkasteltavana. Ikään kuin ne olisivat mukamas kaikkien tiedossa. Joten yksikään omaan viisauteensa ja järkevyyteensä luottava ei koskaan kykene pääsemään selville näistä salaisuuksista.
Mitä väliä sillä on, jos nuo fiksut tyypit pitävät uskoamme hullutuksena. Sitähän se tietenkin on heille, mutta vain siinä valossa minkä he kykenevät saamaan aikaan. He kun koettavat valaista tietään valaisimilla, joissa ei ole sitä valoa, joka loistaa Kristuksen kasvoista.
Sitä vastoin me, joita he pitävät mielettöminä, niin me saamme nähdä päivittäin sen miten Jumala on kanssamme kaikessa. Hän on luvannut johdattaa meitä, kun kuljemme rukoillen. Niinpä onkin sitten merkillistä, miten johdatus myös toteutuu. Jopa sekin lupaus, että kakki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat.
Jumalalla kun ei ole minuuttisuunnitelmia varallemme, vaan sekunti suunnitelmat. Monet asiat tapahtuvat juuri oikealla sekunnilla ja paikoissa. Niinpä uskovan on hyvin turvallista kulkea elämänsä matkaa. Hänellä on mitä hienoimmat suunnitelmat valmiina. Saamme hypätä vain niihin mukaan.
Sen sijaan monet, jotka eivät halua ottaa evankeliumin lupauksia sydämeensä ja avata sitä Vapahtajalle eivät näe muuta, kuin sattumia, eivätkä mitään suunnitelmallisuutta.
Kiitos pohdinnasta. Kun tänä aamuna tähän istahdin, sain ajatuksen ikäänkuin Hengen ilmoituksen: Nyt ovat suuntaukset selvät ja niin kaukana toisistaan, ettei kumpankaan porukkaan joudu vahingossa, vaan sen täytyy olla tietoinen valinta. Missä synti ja armo kohtaavat eli Jumalan vanhiurskaus koskettaa syntistä ihmistä ja antaa armon ja anteeksianniin sekä voiman uuteen elämään. Siellä Toimii Jeesus Pyhässä Hengessä ja siinä on turvallinen matkaseura. Ei pelkkä totuus, joka vain tuomitsee, mutta ei pelkkä sellainen rakkaus ja armo, jolla ei ole totuuspohjaa eukä muuta ihmistä mitenkään. Näin uskon ja ajattelen.
””En voi lakata ihmettelemästä sitä suurta viisautta, jota Jumala on osoittanut siinä, että Hän on tehnyt kaiken sellaisella tavalla, että nuo salaisuudet on käsittämättömiä, niille, jotka omasta mielestään ovat viisaita ja ymmärtäväisiä.”” (Pekka Pesonen)
Ymmärtävätkö nämä ”viisaat ja ymmärtäväiset” olevansa ”sokeita ja kuuroja” Jeesukseln Sanoille, eivät ymmärrä sillä heillä on paatunut sydän.
Tää on mielenkiintoista kun täysin samalta perustalta sitten ITSE ollaan niin oikeassa uskossa mutta toiset sitten taas näitä ”viisaita ja ymmärtäväisiä” joilta evankeliumi on salattu.
Tämä MINÄ usko ei ole nöyrtynyt Jeesuksen edessä vaan pitää ITSEÄ oikeassa uskossa olevana enhän MINÄ voi olla väärässä. Siis kaikki on Jeesuksen edessä väärässä ja paatuneella sydämellä kunnes Jeesus parantaa paatuneen sydämen, tätä parantamista ei voi olla huomaamatta koska silloin kun silmät avautuu omalle tilalle eli ettei todellakaan ole kuullut ja ymmärtänyt evankeliumia niin se on todellinen tapahtuma jota ei voi olla huomaamatta, siis kun nöyrtyy niin saa armon ja kaikki Jumalan lupaukset Jeesuksessa.
Otetaan esimerkiksi Pietari, kuinka hän uhosi seurata Jeesusta kuolemaan asti, kuuliko ja ymmärsikö hän kun Jeesus Sanoi hänen kieltävän Jeesuksen? Tätä on juuri ”viisaan ja ymmärtäväisen” oikea usko, ei kuule Jeesusta.
Samoin tämän päivän ”uskovat” kyllä sanovat kuulevansa Jeesuksen äänen, mutta eivät ymmärrä kuinka he seuraavat ihmis oppeja joita on sanoittanut ihmiset jotka ovat hyväksyneet vainot, sodat ja pakottamiset tämän ns ”oikean uskon” vuoksi, siis luullaan löytäneen orjantappuroista viinrypäleitä, sotien ja vainojen keskeltä iankaikkinen elämä?
Tuo Arin pohdinta pimeydessä vaeltamisesta perustuu pelkästään hänen oman päänsä ajatuksiin. Se mitä sana sanoo pimeydessä vaeltamisesta on aivan muuta. Siksipä Arin syytökset voi jättää aivan omaan arvoonsa. Ari on keksinyt asialle aivan oman selityksensä, eikä tahdo lukea sitä, mitä Vapahtajamme asiasta itse sanoi.
”Se joka vaeltaa pimeydessä vihaa valkeutta, ettei hänen tekojaan nuhdeltaisi.” Siinä ei ole kyse siitä millaista pahaa joku on tehnyt, vaan siitä, ettei hän tahdo syntisenä tulla sanan tuomittavaksi ja siinä armoa anomaan, sekä omistamaan Vapahtajamme sovitustyö.
Kenenkään pimeydessä elämistä ei voi arvioida ulkoisen elämän perusteella. Pimeydessä eläminen on sitä, ettei halua tulla Jumalan luo, koska siinä valossa joutuu kohtaamaan oman pahuutensa.
Arin tuomitessa Jumalan omia pimeyteen. Hän itse tuomitsee itsenä sinne. Se on hyvin surullista, kun intoa hänellä kuitenkin olisi kovasti. Harmi että hyvät j hurskaat ajatukset menevät täysin hukkaan.
Peka: ”Se mitä sana sanoo pimeydessä vaeltamisesta on aivan muuta. ”
Kunnes valistuksen valo viimein voittaa.
”Synkät uskonnot poistuvat ja suloinen tiede hallitsee.” – brittirunoilija William Blake (1757 – 1827) runoelmassaan ”Four Zoas”
Pekka kuinkas sitten seuraavan opetuksen selität?
Pieni lapsi kysyy isältään mitä rakastaminen on, siihen isä vastaa että kun rakastaa niin ei tee mitään pahaa toiselle ja haluaa täyttää toisen toiveet.
Sitten lapsi kysyy isältään rakastatko sinä äitiä kun huudat hänelle ja jopa lyöt?
Entä mitä tarkoittaa lähimmäisen rakastaminen, kun ihmiset sotivat keskenään?
Entä mitä tarkoittaa Jumalan rakastaminen yli kaiken, eikö juuri Hän tahdo meidän rakastavan toisia ihmisiä juuri niin ettemme tee mitään pahaa toisille niinkuin sinä alussa sanoit?
Yleinen käsitys on siis se, että sodat loppuvat kun se toinen lopettaa? Toimiiko se niin? Siihen toiseen emme paljon pysty vaikuttamaan ja siinä menee pääosa armonajasta hukkaan, koska tuloksia harvoin tulee.
Lahtinen: ”Yleinen käsitys on siis se, että sodat loppuvat kun se toinen lopettaa?”
Sitä kutsutaan antautumiseksi.
Pekka lainasi kohtaa, joka joskus mullisti uskovan Ismon käsitykset ja jouduin lukemaan Raamattuni uudelleen Jumalan tahdon mukaan, enkä oman tahtoni mukaan.
Tuo usein lainattu kohta oli: ”Mutta me tiedämme, että kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat…” ja kuitenkin juuri tuo elämäni mullistanut lauseen jatko, jätetään yleensä lainaamatta… ”Niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.”
Kutsutut Jumalan aivoituksen mukaan!
Tuo lause muutti ymmärrykseni Raamatusta lopullisesti ja avasi minulle Taivaan. Kyse ei siis olekaan minun tahdosta, vaan Jumalan tahdosta. Olenkin siis pelastettu Jumalan tahdon mukaan ja elämäni on kaikkinensa yksin Jumalan tahdon varassa.
Tuosta alkoi hidas ja rauhallinen kasvaminen Kristuksessa, uskossa ja luottamuksessa Jumalaan, joka paljasti tekopyhyyden, uskonnollisuuden ja synnin totaalisuuden itsessäni ja Rakkaus Sanan Totuuteen sai aikaa todellisen Vapauden Kristuksessa.
Tämä on se ”usko, joka on kertakaikkiaan pyhille annettu.”, josta Pekka blogissa iloitsee ja joka tosin on salattu uskosta osattomilta, mutta, joka kuitenkin on kaikille avoin ja koko maailmalle ilmoitettu. Ihmeellinen on Israelin Jumala, jolle kaikki on mahdollista, niinkuin on myös jumalattoman kääntyminen. Kuka tuntee Herran aivoitukset, tietää myös Hänen Tiensä, sillä lähetti Kristuksen maailmaan Pelastajaksi.
”Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut.
Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Room.8:28-31
Ismo Malinen lausuu:”Tuo usein lainattu kohta oli: ”Mutta me tiedämme, että kaikki vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat…”
Tuossa kohden on ”jotka Jumalaa rakastavat”, siis kyse on niistä jotka todella Jumalaa rakastavat.
Mitä on rakkaus, onko se sitä ettei tee mitä rakkauden kohde tahtoo?
Evankeliumi on siinä selkeä että se näyttää ettei ihmisessä itsessään ole kykyä rakastaa Jumalaa ylikaiken, tämän tunnustaminen on osa nöyrtymistä parannukseen.
Entä miten käy kun ihminen kääntyy eli tekee parannuksen ja uskoo evankeliumin, Jumala vuodattaa rakkautensa meihin Pyhän Henkensä kautta.
Room. 5:5
mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Siis tässä uudessa tilassa on mahdollista rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimmäistä niinkuin itseään. Jumala ei tähän pakota vaan tahtoo uskovan näin elävän.
Hyvin käänsit Jumalan Armon ja Rakkauden jälleen laiksi Ari. Juuri tuosta lain alaisuudesta, pääsin Vapauteen, kun ymmärsin, mitä tarkoittaa tuo ehdollinen lause: ”Jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.”
Sinulle taitaa olla vielä epäselvää, mitä Jeesus tarkoittaa, kun Hän sanoo:
”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.” Joh.15:16
Eikä tuota voi ymmärtää, jos ihmisen keskiössä ovat omat valinnat ja tekemiset. Tuossahan Jeesus nimenomaan korostaa sitä, että meillä ei ole antaa mitään Jumalalle, ei edes syntejä, sillä Jumala ottaa ne pois Kristuksessa. Kristityn perusta ei ole omassa tekemisessä, vaan Jumalan Lupauksessa ja Valinnassa. Hän on kaiken alkaja ja täyttäjä. (Ef.1:11-23)
”Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.” (Room. 5:8) Emme olleet edes vielä syntyneet tähän syntiseen ruumiiseen, kun Jumala oli Kristuksessa sovittanut maailman synnin. Ilman Kristuksen tuloa maailmaan olisimme vielä synnissä, mutta nyt me olemme saaneet Vapauden Hänen kauttaan ja kuitenkin on niitä, jotka haluavat tehdä Kristuksesta jälleen Mooseksen, joka oli vain kalpea kuva siitä mitä Kristus on.
Lain päämääränä on Rakkaus, mutta laki ei ole itse Rakkaus, sillä Jumala on ensin Rakastanut meitä, että me voisimme myös rakastaa.
Sallittaneen vielä tämä: http://www.kylvajablogi.fi/2017/06/syvemmalle-syntiin.html
Ismo malinen tuot esille seuraavan:”””Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.” Joh.15:16″”
Miksi et anoisi Jumalalta että Hän puhdistaisi sinut kaikesta synnistä eli ettet enää syntiä tekisi.
Mitä on se hedelmä jota tulee kantaa, onko se syntiä vai mitä?