Seksuaali-identiteettejä ei ole milloinkaan rakennettu missään tyhjiössä. Yhteiskunta on aina tarjonnut meille avuksi erilaisia luokitteluja ja kertomuksia, jotta voimme löytää identiteettimme. Nämä asiat ovat kulttuurisesti erilaisia. Vaikka saman sukupuolen sukupuolisuhteita on ollut melkein kaikissa yhteiskunnissa, niin ne on ymmärretty eri tavoilla. Se, mitä pidämme nykyisin homoseksuaalisuutena, on kulttuurinen ilmiö, joka on ominaista nykyaikaiselle länsimaiselle kulttuurille.
Homoseksuaalisuuden ja samaa sukupuolta olevien suhteiden ymmärtäminen nykyisessä muodossaan ovat seurausta seksin yleisemmästä irtoamisesta lisääntymisestä ja avioliitosta. Taustalla on myös valtion ja yhteiskunnan instituutioiden nopea sukupuolineutralisoiminen, jonka myötä Lgbt-liike on noussut liberaalin valtion rinnalle tulevaisuuden yhteiskunnan ja identiteettipolitiikan etujoukoksi. Näiden välille on muodostunut lähes symbioottinen suhde.
Uusia identiteettimalleja, jotka olivat aikaisemmin vain marginaalisesti tunnettuja, esitellään nyt päivittäin valtavirtamediassa innokkaasti. Niille, joille heteroidentiteetti tai homoidentiteetti tuntuvat tukahduttavilta, Queer-ryhmät tarjoavat vaihtoehtoisen tavan puhua itsestään. ”Kaapistatulot” ovat muodostuneet eräänlaiseksi rituaaliksi, jolla henkilön seksuaalinen suuntautuminen nostetaan julkiseksi identiteetiksi kunkin omilla ehdoilla. Sen jälkeen Pride-tapahtumat antavat julkisuutta sen juhlimiselle ja yhteisöllisyydestä nauttimiselle.
Koska postmoderni identiteetti on hyvin intiimi, se ymmärretään usein väärällä tavalla muuttumattomaksi ja synnynnäiseksi. Tämä auttaa meitä myös ymmärtämään nykyisiä seksuaalikiistoja ja juridisia riitoja: ideologisten näkemysten kritikoiminen, joilla ihmiset ilmaisevat identiteettiänsä, nähdään heidän itsensä mitätöimisenä.
Nostan esille modernin seksuaali-identiteetin joitakin ongelmallisia puolia erityisesti Sateenkaariliikettä koskien, jossa se on viety pisimmälle.
- Siinä pitäydytään vanhentuneessa jälkifreudilaisessa käsityksessä ihmisen koko persoonallisuuden seksualisoitumisesta, jota seksuaalisen suuntautumisen (orientaatio) käsite pitkälti kuvaa.
Roger Scrutononin mukaan moderni seksuaalikulttuuri peri freudilaiselta psykologialta sen, että seksissä on kysymys pääosin nautinnosta, joka on moraalisesti neutraalia. Tämä johti uuteen näkemykseen seksuaalisesta käyttäytymisestä ja seksuaalisesta vapaudesta.
Freudilainen seksuaaliteoria on aikansa tuote. Se ei ole enää kaikilta osin vakuuttava. Se jättää huomiotta erilaiset ei-seksuaaliset suhdemallit, joilla olemme kiinnostuneita toisistamme. (Homo)seksuaalisia tunteita kokeville on tarjolla muitakin suhdemalleja kuin seksuaalisuhde.
Setan mukaan: ”Monella heteroksi itsensä määrittelevällä voi olla seksuaalista halua samaa sukupuolta kohtaan ja osa on harrastanut seksiä samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa. Moni lesbotyttö ja –nainen on harrastanut ja harrastaa seksiä miesten kanssa, mutta identifioi silti itsensä lesboksi.” Voi tietenkin kysyä, eikö tämä viittaa siihen, että (homo)seksuaalinen orientaatio ei olisikaan niin kiinteä tai synnynnäinen, kuin mitä ajatellaan? Joka tapauksessa moderni seksuaalinen suuntautuminen on epävakaampi ja haavoittuvampi perusta koko ihmisen identieetille kuin milloinkaan aikaisemmin.
Kirkossa seksuaalista suuntautumista ei ole pidetty sellaisena huipputason erotteluna, jonka mukaan koko ihmiskunta jaetaan erilaisiksi seksuaalisuuksiksi. Homoseksuaalisuutta ja heteroseksuaalisuutta ei ole nostettu miehen ja naisen sukupuolieroavaisuuksien yli. Kirkossa ihmiskunta on jakautunut Jumalan luomistyön pohjalta sukupuolien mukaan, ei seksuaalisesti. 1.Ms.1:27: ”Ja Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa. Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi”.
2. Sateenkaariliikkeessä biologinen sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, seksuaalinen orientaatio ja seksuaalinen identiteetti erotetaan toisistaan irrallisiksi radikaalilla ja elämälle vieraalla tavalla. Suurimmalle osalle ihmiskuntaa ne liittyvät läheisesti toisiinsa.
Sateekaariliikkeen seksuaalisen identiteetin visioissa pyöritään oman seksuaalisen minän ympärillä ja toisaalta juridisten seksuaalioikeuksien ajamisen edistämisessä. Sateekaariliikkeessä kirkon kokonaisvaltaista seksuaalinäkemystä pidetään vanhoillisena ja se saa rajua mustamaalausta ja halveksuntaa. Sateenkaariliike on hukannut pitkälti sukupuolen, seksuaalisuuden ja identiteetin yhteyden ja sen yksinkertaisen tosiasian, että me olemme miehiä ja naisia, joilla on ruumis ja että seksillä on tarkoitus. Nämä ovat sieltä katoamassa ja se on korvaamaton menetys.
3. Sateekaariliikkeen parissa yleensä halutaan säilyttää samanaikaisesti seksuaalisen suuntautumisen synnynnäisyys sekä se, että se on jokaisen itse päätettävissä oleva asia.(kts. Viite)
Sateenkaariliikkeessä seksuaalista suuntautumista pidetään yleensä synnynnäisenä ja muuttumattomana, mutta sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti ovat valinnanvaraisia, voit valita spektrin vaihtoehdoista. ”Syntynyt tällaiseksi”-perustelua käytetään tietyissä yhteyksissä perustelemaan homosuhteita ja identiteettiä, mutta sanoa transsukupuoliselle, että olet syntynyt sellaiseksi, on loukkaavaa. Vallalla on näkemys, että ”muutosterapia ” on kauheaa, mutta jos sensijaan vastustat sukupuolenkorjausleikkauksia, niin sitä pidetään loukkauksena tuon ihmisen aitoa minuutta vastaan. Sateenkaariliikkeessä perustelut ovat usein varsin mielivaltaisia ja ristiriitaisia.
Valitettavasti vieläkään ei tiedetä riittävästi, että voitaisiin varmuudella sanoa, miksi orientaatio on synnynnäinen tai mitä se tarkoittaa. Monet tutkimukset myös kyseenalaistavat näkemyksen, että seksuaaliset halut määräytyisivät geneettisesti. Vaikka homoseksuaalinen vetovoima on joskus elinikäinen, niin se ei ole sitä aina. Seksuaaliset halut muuttuvat ja ihmiset muuttavat seksuaalisia identiteettejään.
4. Nykyaikaiset sukupuoli- ja seksuaali-identiteetit ovat voimakkaasti politisoituneet. Hetero, homo ja bi kuvaavat pääosin poliittisesti neuvoteltuja identiteettejä.
Saatamme puhua homoista, lesboista tai biseksuaaleista henkilöiden seksuaalisena orientaationa tai seksuaali-identiteetteinä, vaikka kyseiset nimitykset eivät välttämättä kerro paljonkaan heidän henkilökohtaisesta seksuaalisuudestaan. Nuo nimitykset toimivat kaikki suurempien kulttuurikertomusten sisällä.
Ne eivät tarkoita henkilön luonnollisia seksuaalisia haluja, vaan poliittista (ryhmä)identiteettiä, joka liitetään seksuaalisuuteen. Se, mitä identiteetti sateekaarikulttuurissa tarkoittaa, poikkeaa siitä, mitä suurin osa ihmisistä sillä tarkoittaa. Setan sivuilta voi lukea: ”Seksuaalinen suuntautuminen ei myöskään välttämättä ole ihmisen seksuaali-identiteetti, vaan esimerkiksi homous voi olla hyvin vahvasti sosiaalinen identiteetti. On harhaa luulla, että se, mikä erottaa seksuaalivähemmistöt heteroista on seksi tai seksuaalisuus.” Tässä joutuu hieraisemaan silmiään ja kysymään: mitä?
***
On tärkeää, että ymmärrämme, että homo- ja transidentiteetit astuivat näyttämölle sukupuolineutraalin ideologian, median ja laaja-alaisen poliittisen vaikuttamisen saattelemana. Niiden kytkentä Vihreään puolueeseen ja poliittiseen vasemmistoon on edelleen voimakas. Ne kaikki yhdessä alkoivat muokkaamaan seksuaalisuutta, jotta se sopisi paremmin ihmisten muuttuneisiin toiveisiin. Jumalan luomistodellisuus on nyt pahasti jäämässä identiteettipolitiikan jalkoihin. Poliittinen ideologia tulee yhä näkyvämmäksi tulevina vuosina ja railo seksuaali-identiteettien ja kristillisen kirkon ihmiskäsityksen välillä kasvaa .
Ilkka Kurjenmäki
Kirjallisuus
- Mark A. Yarhouse :Understanding Sexual Identity: A Resource for Youth Ministry.2013
- Roger Scruton: Is sex necessary? 2014.
- Seta: Aseksuaalisuus tietopaketti, 2019. Https//seta.fi
- Roberts: Investigating Sexual Identity.
- Seta: Seksuaalinen suuntautuminen. Https//seta.fi
- Viite: Muitakin näkemyksiä tietenkin löytyy. ”Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen ovat sisäsyntyisiä persoonan osia.”Mikko Ala-Kapee, Pirkanmaan Seta .16.10.2020, Kirkko ja Kaupunki.
- Douglas Murray: The Madness of Crowds: Gender, Race and Identity. 2019
Kyllä minusta olisi parempi, kun sinne ei mentäisi.
Totta boikotti parasta!
Joko taas. Monesko sadas vaiko tuhannes avaus aiheesta. Jotain ihme perverssiä lienee pohja-asenteessa kun juuri mikään muu aihe ei saa murto-osaakaan viesteistä ja avauksista kuin tämä näköjään ah niin kiehtova ikuisuusaihe. Mitähän naimaton Jeesus ajattelisi jos somettaisi?
Seppo,
Seksuaaliset asiat, aktit, korvaavat Jumalan valmistamaa hurmiota, missä erektio ei ole päämäärä, vaikka yksi vaihe.
Kaikki eivät nauti avioliiton iloista, ovat eri syistä aviolliseen yhdyselämään kelpaamattomia. Heidän määränsä on juuri suhteessa sen kokoinen, kuin Raamattu, Itse Sana, Jeesus kiinnittää asiaan huomiota.
Ihmiset korrputoituivat siveellisesti moneen kertaan. Normaali vaimon ihanuus ei riittänyt kickseiksi. Korvattiin Jumalan luoma järjestys sitä mukaa kun kivijumalat astuivat kuvioon. (Vrt. katolinen kirkko, ja sen papiston luonnottomuudet) Vt. Hesekiel 22, jakeet 10, 11, 26, 28.
Ihmisen hoitoon annettiin koko luotu maailma. Ihminen ei halunnut kuulla sitä ääntä, minkä hän olisi voinut kuulla, ikäänkuin takaa
Jes. 30:
21 Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: ”Tässä on tie, sitä käykää”.
22 Silloin sinä havaitset saastaiseksi veistettyjen jumalankuviesi hopeapäällystyksen ja valettujen jumalankuviesi kultakuoren; sinä viskaat ne pois kuin inhotuksen, sinä sanot niille: ”Ulos!”
Jumala johtaa oikealle tielle. Huomattava on, että kivijumalat, eli 2. käskyä vastaan kapinointi laukaisi kaikki kauheudet, — siksikö toinen käsky on poistettu!
Seppo, vielä:
”joko taas”, siksi, että kaikki luonnoton homoudesta alkaen, alkaa ikäänkuin kuorruttaa koko ihmiskunnan toiminnan. Eli asia ei ole sivuseikka.
Osa ihmisistä tuntee seksuaalista vetoa vastakkaiseen sukupuoleen, osa omaan sukupuoleen ja osa molempiin vaihtelevalla asteikolla. Tiede on asiaa tutkinut ja tullut siihen lopputulokseen että tämä kaikki on täysin normaalia ja osa ihmisen seksuaalisuutta.
Tämän kirjoituksen sisältö missä ihmisen seksuaalinen suuntautuminen maalataan ideologiaksi, valinnaksi, aatteeksi, politiikaksi, vihreäksi puolueeksi on .. puhdasta hevonkukkua.
”Osa ihmisistä tuntee seksuaalista vetoa vastakkaiseen sukupuoleen, osa omaan sukupuoleen ja osa molempiin vaihtelevalla asteikolla.”
-Ainakin se on positiivista, että uusi villitys ”sukupuolen moninaisuus” on todettu ”hevonkukuksi” ja keskustelu pysyy ainakin normaalina ja ymmärrettävänä.
(Tarkoittaen käsitteiden käyttöä, mm. ”vastakkainen sukupuoli”, ”molemmat sukupuolet”, ”tuntea vetoa omaan sukupuoleen, mikä sisältää myös näköaistilla tehdyt päätelmät sukupuolesta”.)
Juuri noin. Sukupuolisuuden variaatioita ja asteita on olut olemassa aina eri nimin, mutta poikkeamat on pidetty aiemmin enimmäkseen piilossa. Poikkeavilta kun pantiin pää pölkylle tai heitä poltettiin rovioilla. Keskisarja Teemu: Kyynelten kallio. Siltala 2011. Pappilanrengit Heikki Mikonpoika ja Heikki Heikinpoika ovat Suomen ensimmäiset nimeltä tunnutut homot. Heidät poltettiin roviolla Taivassalon pitäjässä kyynelten kallioksi sanotulla mestauspaikalla vuonna 1665.
Mitään 100 prosentista miestä tai naista ei ole olemassakaan, luultavimmin blogistillakin on nännit ja ne eivät ole minkään ideologian aikaansaannos. Miehen sukupuolikromosomi Y on pelkkä naiskromosomi X:n mutaatio, josta on yksi sakara mutatoitunut pois.
>>Sari.W että uusi villitys ”sukupuolen moninaisuus”
Tuskin sinä tiedät mitä tieteessä tarkoitetaan käsitteellä ’Gender Diversity’. Voit käydä Sari sivistämässä itseäsi vaikkapa APA:n (American Psychological Association, maailman suurimman psykiatrien ammattijärjestön) sivuilla aiheesta 🙂
Joona O, mielelläni ”sivistän itseäni” 🙂 Kiinnitin vain huomiota käyttämiisi ilmaisuihin. Ja olen samaa mieltä 😉 Sukupuolia on kaksi, ”sama” ja ”vastakkainen”, ja näille perustuu ylipäätään käsitteiden ”homo-” ja ”heteroseksuaalisuus” olemassaolo, mielekkyys ja ymmärrettävyys.
>>mielelläni ”sivistän itseäni
Hienoa 🙂 Sukupuolien moninaisuus ei tarkoita sitä että suvullisesti lisääntyvillä eläimillä (joihin ihminen lukeutuu) olisi useampi kuin kaksi erilaista sukusolua. Mihin tällainen moninaisuus sitten tieteessä viittaa? Sen selvittämisen jätän sinulle. Onnea matkaan.
”Mihin tällainen moninaisuus sitten tieteessä viittaa?”
-EKierrät nyt sen huomion mistä edellä mainitsin.
Edelleen: tarkoitin vain sitä, että ei ole mielekästä puhua ”vastakkaisesta” tai ”molemmista” sukupuolista, tai ”homo” – ja ”heteroseksuaalisuudesta”, jotka käsitteenä _perustuvat_ sukupuolen binäärisyydelle, ja myös sille, että sukupuoli voidaan todeta fyysisten ominaisuuksien perusteella.
Tähän pitäisi osata vastata jotain itsekin, eikä vain kuitata että ”do your own research”.
Joka tapauksessa paljonkin höpöä julkaistaan ja väitetään ”tieteen” nimissä. Näin on ollut aina. Tiede on kehittynyt, mutta inhimilliset tekijät siinä vaikuttavat myös saaden aikaan taantumusta ja sokeutta joissakin asioissa.
Tiede on loppumaton debatti, se pitäisi lähtökohtaisesti ymmärtää ennenkuin edes puhutaan tieteestä.
Merkittävä huomio on miten paljon ”huuhaata” tieteen nimissä esitettyihin väitteisiin mahtuu, ja miten se vaikuttaa suhtautumiseen tieteen eri alojen asiantuntijalausuntoihin.
Kuten tässä mielestäni viisaasti kirjoitetussa jutussa mainitaan ”Toiseksi lääkäreille, tutkijoille ja tiede- ja lääketieteellisille yhteisöille yleensä: suhtaudu rooleihisi hieman nöyrästi. Jopa lapsilla on välitön pääsy taskutietokoneisiin tietokirjastoineen. Kyllä, se sisältää kasa väärää tietoa, joka on korjattava. Et kuitenkaan tee kenellekään etua, ennen kaikkea itsellenne, kun ylitätte kokeellisen tiedon rajat ja omaksutte pappien, profeettojen ja oraakkelien roolit.
https://www.rt.com/op-ed/539814-covid-doctor-science-trust-lost/?fbclid=IwAR088WFI6HRTVEujADLaM3BJOJtSUxgYbNXA19-tSDtEW96ca1uYD3qPHzI
Kiitos Ilkka Kurjenmäki, erittäin osuva analyysi nykytilanteesta!
Edellä oli kommentti: ”Jotain ihme perverssiä lienee pohja-asenteessa kun juuri mikään muu aihe ei saa murto-osaakaan viesteistä ja avauksista kuin tämä näköjään ah niin kiehtova ikuisuusaihe.”
Todellisuushan on täysin päinvastainen. Ainakin minun havaintojeni mukaan juuri ns. vastapuoli rummuttaa jatkuvasti omia ”totuuksiaan” tuutin täydellä joka mediassa nimenomaan tästä aiheesta. Eikä se kärsi enää kuulla tai nähdä yhtäkään asiallistakaan artikkelia, jonka se kokee jollain tavoin kyseenalaistavan tai haastavan nämä ns. uudet ”totuudet” aihepiiriin liittyen. Eikä edes suostuta asialliseen keskusteluun. Ihan sama vaikka kuinka hyvin perustelisit näkemyksesi. Vastaukset/kommentit jopa näilläkin suvuilla ovat hyviä esimerkkejä tilanteesta.
Kyse on tämän palstan avauksista.
Mikä on ”ns. vastapuoli” ?
Vaikea päättää, mistä aloittaa. Tämä kirjoitus saa minut kovin surulliseksi. Tästä tulee jotenkin sellainen olo, ikäänkuin jonkun ihmisen identiteetti olisi asia, mitä pitää vastustaa. Ikään kuin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset olisivat jokin ideologia, jota vastaan pitää taistella.
Minun on vaikea ymmärtää, miksi se on niin tärkeää saada määritellä jonkun toisen identiteetti. Miksi on niin tärkeää päästä päättämään, mitä joku toinen henkilö saa kokea. Ehkä suurin ongelmani on se, että ymmärrän mitä blogisti kirjoittaa, mutta en ymmärrä hänen motiiviaan. En ymmärrä, mitä blogisti haluaa kirjoituksellaan sanoa.
Kurjenmäki nostaa esille joukon modernin seksuaali-identiteetin ”ongelmia”. Sitaatit johtuvat siitä, että luettuani tekstin kolmesti, minun on edelleen hyvin vaikea ymmärtää kirjoittajan ajatuksenjuoksua. Kaikki neljä kohtaa ovat jonkinlaisia olkinukkeja ja sisältävät aimo joukon tahallista tai tahatonta väärinymmärtämistä. Päällimmäiseksi jää tunne, että järkevän asian puute piilotetaan sivistyssanojen ja tieteelliseltä kuullostavan kohinan taakse.
Lopussa on vielä lähes oppikirjamaisesti muistettu vielä korostaa, että kyse on vihervasemmistolaisesta ideologiasta. Tietoisesti unohdetaan se, että länsimaiden suurimmat yritykset edistävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia kovempaa tahtia kuin koskaan aikaisemmin. Vihervasemmiston aikaansaannokset ovat pieniä verrattuna siihen, mitä tahtia oikeistolaisen kapitalismin homorumpu raikaa.
Ehkä kirjoituksen perimmäinen tarkoitus olikin vain todeta, että konservatiivinen käsitys ihmisen seksuaalisuudesta jäämässä paitsioon ja tämä harmittaa kirjoittajaa. Tältä osin olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä. Tämä havainto on eittämättä paikkaansa pitävä.
” ja tämä harmittaa kirjoittajaa.”
Näin minäkin ajattelen; ihmisen seksuaalisuus on ollut uskonnollisten on-off saarnamiesten vallan viimeisiä linnakkeita ja tuntu varmaan pahalta kun ote on vähä vähältä pakotettu lipsumaan siitäkin.
Mikko, sinusta saa tuntua, se on ok. Nyt kuitenkin esitetään hyviä asiaperusteita, joihin olisi, tunteiden sijaan kiinnitettävä huomiota.
”Israelilaiset, tulkaa auttamaan! Tässä on se mies, joka kaikkialla levittää oppilaan ja puhuu meidän kansaamme ja lakiamme vastaan…”
oppiaan
”Sateekaariliikkeessä kirkon kokonaisvaltaista seksuaalinäkemystä pidetään vanhoillisena ja se saa rajua mustamaalausta ja halveksuntaa” MOT.
Asiallinen, aikamme kuvaus ilman mitään syyllistämistä, saa myös tällä blogilla osan kommentoijista kiukun partaalle. Kurjenmäki tekee blogillaan muutaman kysymyksen asian äärellä. Sekin on toisille liikaa, ja heidän mielestään osoittaa halveksuntaa?
Kiitos analyysistä Ilkka Kurjenmäelle.
Kurjenmäen ’analyysi’ oli pohjasi epätieteelliseen paikansapitämättömään potaskaan. Sama kuin väittäisi auringon nousun johtuvan siitä että aurinko kiertää maata ja analysoisi väitteen että maa kiertää aurinkoa olevan vain-mutu ideologiaa….
Ei kovin toivottavaa (mutta toisaalta kyllä ymmärrettävää), että kun jonkun teksti ei miellytä, eikä tunnu löytyvän eväitä asialliseen keskusteluun, niin käydään kiinni asioiden sijasta itse henkilöön tai aletaan miettiä hänen mahdollisia motiivejaan.
”Luoja varjelkoon – jos on – luotujaan enemmiltä kaltaisiltaan, ahtaissa pikkusieluisissa kuplissaan pyöriskkeleviltä ”perheneuvojilta”.
”Ehkä suurin ongelmani on se, että ymmärrän mitä blogisti kirjoittaa, mutta en ymmärrä hänen motiiviaan.”
Ajattelin kyllä ensin perata tätä ”erittäin osuvaa analyysiä” kohta kohdalta, mutta se on niin paksua potaskaa, etten katsonut sitä vaivan arvoiseksi.
Täten päädyin vain kirjoittamaan yleisen mielipiteeni, kuten muuten sinäkin teit aikaisemmassa kommentissasi, vaikka olemmekin kirjoituksen ansiokkuudesta eri mieltä.
Ymmärrän kyllä pointtisi ja ehkä innostun paremmalla ajalla perkaamaan kirjoituksen ongelmakohtia yksityiskohtaisemmin.