Muistio Helsingin hiippakunnan taloudesta

Jätin 7.5.2019 kirkolliskokoukselle ja keskusrahaston tilintarkastajille muistion, jonka julkaisen tiedustelujen johdosta nyt myös tässä blogissa. Kyseessä on julkinen asiakirja. Pahoittelen, että tekstin keskellä olevan taulukon rivitystä en nyt saa tämän paremmaksi. Taulukkoa pystyy kuitenkin lukemaan sarakkeittain.

Muistio: Huomioita Helsingin hiippakunnan toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2018

Hiippakuntien (kapitulien) toiminta luetaan kirkossa osaksi kirkon yhteistä toimintaa. Hiippakuntien toimintaan varatut varat ovat osa kirkkohallituksen hallinnoimaa keskusrahaston budjettia. Yksittäisen hiippakunnan toimintakertomus ja tilinpäätös ovat osa kirkon keskusrahaston tilinpäätöstä, jonka hyväksyminen kuuluu kirkolliskokoukselle.

Hyväksyminen edellyttää, että toimintakertomus ja tilinpäätös on tehty oikein ja noudatetut menettelytavat vastaavat ohjeita. Helsingin hiippakunnan toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä 2018 on kuitenkin puutteita, jotka edellyttävät lisäselvityksiä, ja varainkäyttöä, joka ei vastaa keskusrahaston ohjeita tai on niiden vastaista.

Hiippakunnan toimintakertomus on selvitys siitä, mitä piispa ja kapituli ovat vuoden aikana tehneet ja kuinka toiminnalla on edistetty piispan ja kapitulin vastuulle annettuja tehtäviä. Tilinpäätös on selvitys kuluista, joita toiminnan toteuttamisesta on koitunut.

Helsingin hiippakunnan toimintakertomus 2018 on edellisvuotisiin verrattuna poikkeuksellisen suppea, eikä siitä saa paljonkaan tietoa siitä, millaiseen toimintaan kapitulin vastuulle uskottuja resursseja on käytetty. Toimintakertomuksessa ei kerrota kapitulin mahdollisesti järjestämistä koulutuksista ja vastaavista. Kapitulin Englannin-matkasta on lyhyt maininta. Toimintakertomuksessa ei myöskään selvitetä, millaisista asioista on maksettu erillisiä palkkioita monille henkilöille. Kirjanpidon tositteista käy ilmi, että piispa Laajasalo on tehnyt useita matkoja sekä Suomessa että ulkomaille. Niiden aihetta ja liittymistä hiippakunnan toimintaan ei ole kuitenkaan kuvattu toimintakertomuksessa.

Kertomuksen mukaan Piispan päivä -nimisiä tilaisuuksia on järjestetty 19 kertaa, ja Facebook-viestintä on ollut vilkasta.

Tilinpäätöksen mukaan hyväksytyn budjetin mukainen menokehys on Helsingin hiippakunnassa ylitetty summalla, jota voidaan kirkon yhä kiristyvässä taloustilanteessa pitää huomattavana. Se, että Helsingin hiippakunnan taloudenpidossa monen eri tililuokan menokehys on ylitetty – menot ovat olleet jopa yli kaksinkertaisia budjetoituun nähden – ei selity yhdellä kalliihkolla oikeudenkäynnillä (Ruotsinpyhtään kirkkoherran irtisanomisen laillisuus), josta toimintakertomuksessa kerrotaan.

Toimintakertomuksesta ei käy ilmi, onko budjetin toteutumista seurattu, eikä siinä viitata talousarvion korjaamiseen tai kulujen hillitsemiseen budjettivuoden 2018 kuluessa. Lisäksi on huomattava, että diakonia-avustukset on kirjattu ohjeiden vastaisesti taseeseen eikä käyttötaloutta kuvaavaan tuloslaskelmaan. Ne on maksettu rahastovaroista eikä talousarvion mukaisesti hiippakunnan varsinaisista käyttömenoista. Jos kirjanpito olisi laadittu ohjeiden mukaisesti, olisi tullut näkyväksi, että menokehyksen ylitys on selvästi yli satatuhatta euroa, mikä merkitsee 7,4 prosentin määrärahaylitystä.

Kirkon keskusrahasto tarjoaa tuomiokapituleille kirjanpitopalvelujen lisäksi mahdollisuuden hankkia myös kulujen asiatarkistus- ja hyväksymispalvelut keskusrahastolta, ja jotkut tuomiokapitulit käyttävät tätä palvelua. Ilman sitä tuomiokapitulin on itse järjestettävä kulujen asiatarkistus ja hyväksyminen, johon kuuluu olennaisena osana virkamatkojen etukäteishyväksyntä ja toteutettujen matkojen kulujen asianmukaisuuden tarkistaminen. Toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä ei selviä, kuinka tarkastamis- ja hyväksymismenettely on järjestetty Helsingin kapitulissa; keskusrahastolta sitä ei ole ostettu.

Piispa Askolan aikana tuomiokapitulin istunto teki keskusrahaston ohjeen mukaisesti päätökset piispan ulkomaan virkamatkoista. Menettelystä on luovuttu piispan vaihduttua. Toimintakertomuksessa mainitaan nykyisen piispan ulkomaanmatkoista ”piispanvihkimys Reykjavikissa” (tosiasiassa apulaispiispan vihkimys Skálholtissa) sekä tutustuminen lähetysjärjestöjen toimintaan Tel Avivissa. Kirjanpidon tositteista käy lisäksi ilmi, että Teemu Laajasalo on myös ollut kahdesti Brysselissä, mutta näistä matkoista ei kerrota toimintakertomuksessa mitään.

Tuomikapitulin päätösten ja keskusrahaston ohjesäännön väliset ristiriidat

Helsingin tuomiokapitulin taloudenpidossa on kiinnitettävä huomiota paitsi kulujen määrään, myös niiden syntymisen tapaan ja normistoihin, joita varainkäytössä on noudatettu.

Hiippakuntien ja tuomiokapitulien viranhaltijoiden kaikkialla Suomessa tulee noudattaa keskusrahaston matkaohjesääntöä (virastokollegion vuonna 2015 vahvistama matkustussääntö) ja virastokollegion tarjoiluohjetta (vahvistettu vuonna 2016).

Helsingin tuomiokapituli on näistä kaikkia tuomiokapituleja ja piispoja koskevista ohjeista välittämättä hyväksynyt 30.5.2018 vain Teemu Laajasaloa koskevan matka- ja vieraanvaraisuusohjesäännön, joka poikkeaa merkittävästi keskusrahaston ohjesäännöistä. Kapitulin päätökseen liitetyissä perusteluissa ei ole käsitelty lainkaan kirkkohallituksen antamaa, voimassa olevaa toimintanormistoa. Valmistelu on tämän vuoksi ollut puutteellista, ja Helsingin tuomiokapitulin päätös on perustunut olennaisesti vajavaiseen ja harhaanjohtavaan tietoon.

Päätöksen valmistelija ja esittelijä kokouksessa oli lainoppineen asessorin äitiysloman sijainen. Itse olin työesteen vuoksi ilmoittanut ennakkoon esteestä osallistua kyseiseen kokoukseen. Olen tutustunut päätökseen jälkikäteen asiakirjojen perusteella ja sen käytännön vaikutuksiin tilinpäätöstä tarkastellessani tänä keväänä.

Sen lisäksi, että kapitulin 30.5.2018 tekemä päätös on perustunut puutteelliseen valmisteluun, se on myös pätemätön. Kapituli käyttää keskusrahaston varoja ja on näin ollen keskusrahaston varainkäyttösääntöjen piirissä. Kapituli ei ole itsenäinen taloudellinen oikeushenkilö, vaan sen käyttöön uskotut varat tulevat keskusrahaston budjetista. Näin ollen Helsingin kapitulin ei ole mahdollista laatia sellaisia omia sääntöjä, jotka olisivat ristiriidassa keskusrahaston sääntöjen kanssa.  Jokaista kapitulia sitoo keskusrahaston matkaohjesääntö sellaisenaan. Kyseinen ohjesääntö vastaa myös Suomen laista johdettuja virkamatkojen toimintaperiaatteita.

Se, että keskusrahaston säännöstöä ei ole noudatettu, näkyy Helsingin tilinpäätöksestä menokehysylityksinä ja käy ilmi tositteista, jotka on toimitettu keskusrahaston kirjapitoon. Kirkkohallituksen ohjeiden ja Helsingin kapitulissa hyväksytyn päätöksen eroja seurauksineen on havainnollistettu oheisessa taulukossa.

 

Keskusrahaston voimassa oleva matkustussääntö (hyv. 2015) Hgin kapitulin päätös ”Piispan vieraanvaraisuuden ja matkakorvausten periaatteet” 30.5.2018 (kursivoinnit alkutekstiin JK)

[JK:n lisäykset hakasulkeissa]

Hgin toteuma tilinpäätöksen mukaan 2018
”Ulkomaan matkoista on aina tehtävä matkapyyntö, jonka hyväksyy esimies tai hiippakunnissa tuomiokapituli.” ”Piispan viranhoidon luonteeseen kuuluu virkamatkojen tekeminen hiippakuntaan tai hiippakunnan ulkopuolelle. Virkamatkat liittyvät piispan tehtäviin hiippakunnassa ja koko kirkossa. Tuomiokapituli tekee virkamatkapäätöksen erikseen Euroopan ja Lähi-idän ulkopuolelle suuntautuvista virkamatkoista, joissa matkakulut korvaa tuomiokapituli. ” Tuomiokapituli ei ole päättänyt piispan ulkomaanmatkoista, vaan niistä on ilmeisesti päättänyt piispa itse.

Matkaraportteja ei ole saatavissa kapitulista eikä keskusrahaston kirjanpidosta.

”Kirkon ulkomaiseen edustukseen liittyvistä matkoista tekee päätökset kirkon ulkoasiain neuvosto tai sen työjaosto, vuoden 2016 alusta lähtien piispainkokous.” –          – Helsingin HPK:ssa tämä ulkomaisen edustamisen ohje on jätetty huomiotta.
”Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kustannuksin kuin virkamatkan ja viranhaltijan tehtävän tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Virkamatkasta suoritetaan korvausta vain edellä tarkoitetun edullisimman matkustustavan kustannusten mukaan.” ”[Piispan] Normaalina majoitustasona pidetään hotellien tähtiluokituksessa 4-luokitusta.”

 

”[Piispan matkustaessa] Junassa käytetään ekstraluokkaa.”

 

 

Laajasalo on matkustaessaan noudattanut kapitulin häntä varten laatimaa omaa sääntöä, joka on mahdollistanut keskusrahaston ohjesääntöä kalliimman matkustamisen.  Hänelle on korvattu kaikki kulut, ei ainoastaan edullisimman matkustustavan mukaisia kuluja.
”Oman auton käyttö on mahdollista perustellusta, esimiehen hyväksymästä syystä. – – Taksin käyttö on mahdollista perustellusta syystä, kuten aikataulujen tai matkatavaroiden kuljetuksen vuoksi.” ”Oman auton tai taksin käyttö tai auton vuokraus on pystyttävä perustelemaan kokonaisedullisuudella, aikataulusyillä tai kuljetettavalla henkilö- tai tavaramäärällä. Jos perusteita ei ole, omalla autolla – –  tehdystä virkamatkasta maksetaan korvausta sen mukaan, mitä matka olisi tullut maksamaan julkisia kulkuneuvoja käyttäen, jos tämä on edullisempaa.” ”Hiippakunnan alueella käytetään [piispan matkustaessa] joko omaa autoa tai taksia tai taksiyhtiön tilausajokuljetusta. – – Hiippakunnan alueella oman auton tai taksin käyttö ei [piispan matkustaessa] edellytä erillistä perustelua. Laajasalo on vuonna 2018 ajanut omalla autollaan työajoja yli 6 000 km ja nostanut kilometrikorvauksia 2 400 euroa.
”Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja vähin kokonaiskustannuksin kuin matkan tarkoitus huomioon ottaen on mahdollista sekä käyttää energiatehokkainta matkustusmuotoa.” ”Hiippakunnan alueella [piispan] oman auton tai taksin käyttö ei edellytä erillistä perustelua.” Laajasalo ei ole perustellut runsasta oman auton ja taksin käyttöään.
”Viranhaltijoiden tulee lentoja ja majoitusta järjestäessään valita halvin ja tarkoituksenmukaisin käytettävissä oleva vaihtoehto – – ” ”[Piispan] Normaalina majoitustasona pidetään hotellien tähtiluokituksessa 4-luokitusta.”

”[Piispan matkustaessa] Junassa käytetään ekstraluokkaa.

Hgin piispan matkoissa ei ole noudatettu halvimman ja tarkoituksenmukaisimman vaihtoehdon periaatetta.
”Jos puoliso tai muu perhe seuraa viranhaltijaa virkamatkalle, työnantaja ei vastaa heidän matkakustannuksistaan, ellei puolison tai perheen matkaan liity tilaisuuden järjestäjän perustelemia velvoitteita/tehtäviä”. [lihavointi alkutekstissä, JK:n huomautus] Korvaus koskee piispan puolison edustusmatkoja piispan kanssa, kun piispan saamassa kutsussa edellytetään tai toivotaan puolison osallistumista tai sitä on pidettävä yleisen tapakulttuurin ja kirkon tehtävän vuoksi tarpeellisena. Tällaisia ovat muun muassa piispanvihkimysmessu, pohjoismaiset piipainkokoukset, ystävyyshiippakuntavierailut, lähetysjärjestöjen kenttävierailut, ekumeeniset vierailut, piispan viran yhteistyöverkoston maakunnalliset ja valtakunnalliset tapahtumat ja presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotot, ellei valtio korvaa kuluja. – Muista ulkomaille suuntautuvien piispan puolison matkojen kuluista päätetään erikseen.” Laajasalon puoliso on Laajasalon päätöksellä osallistunut joillekin ulkomaan virkamatkoille. Hänen kulunsa on korvattu kirkon varoista, vaikka puolison matkaan ei ole liittynyt keskusrahaston ohjesäännön mukaisia ”tilaisuuden järjestäjän perustelemia velvoitteita/tehtäviä”.
”Työlounaat oman henkilökunnan kesken eivät ole sallittuja talon ulkopuolisissa ravintoloissa ellei kyse ole henkilökunnan palkitsemisesta.” (virastokollegion päätös 17.3.2016) ”Piispa voi harkintansa mukaan käydä työlounaalla tai työillallisella kollegojen, kaitsettavien tai yhteistyötoimijoiden kanssa. Tarjoiluun voi sisältyä kohtuullinen alkoholitarjoilu.”

 

Laajasalo on tarjonnut työtovereilleen työlounaita ym. aterioita. Tämä menettely on myös verohallinnon ohjeen vastainen; ”työlounaat” yms. tulisi ilmoittaa verottajalle verotettavaksi tuloksi.

 

 

Hiippakuntavaltuustolle toimitettujen ja kirjanpidossa tallennettujen asiakirjojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että Laajasalo on noudattanut kapitulin häntä varten hyväksymää ohjesääntöä ja päättänyt itse virkamatkoistaan, määritellyt majoitustasonsa keskusrahaston ohjetta korkeammaksi ja käyttänyt omaa autoaan runsaaseen liikkumiseen ilman keskusrahaston matkaohjesäännön mukaista perustetta nostaen kuitenkin ajoistaan kilometrikorvaukset.

Esimerkkejä virheelliseen päätökseen pohjautuvista taloudellisista seurauksista. Laajasalo on ajanut omalla autollaan työajoja yhteensä yli kuusi tuhatta kilometriä vuoden aikana. Kilometrikorvauksia hän on näistä ajoista nostanut vuoden aikana noin 2 400 euroa verottomana tulona. Ajomäärä on huomattava suhteutettuna siihen, että hiippakunnan pinta-ala on pieni ja ylivoimaisesti suurin osa seurakunnista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Oman auton kulukirjauksiin on kirjattu matkakohteita, mutta läheskään aina ei edes ajon tarkoitusta. Matkakulutositteiden mukaan Laajasalo on esimerkiksi huhtikuussa 2018 ollut Björn Wahlroosin vieraana tämän Joensuu-nimisessä kartanossa Salossa. Jos kyseessä on virkatehtävä, jostain tulisi käydä ilmi, miksi piispa on tehnyt tällaisen vierailun toisen piispan alueelle ja mikä on ollut vierailun aihe tai tulos. Jos kyseessä on yksityinen tapaaminen, siitä ei tulisi laskuttaa kirkkoa.

Laajasalo on syönyt ravintoloissa ns. työlounaita kirkon kuukausipalkkaisten työntekijöiden kanssa, vaikka ne keskusrahaston ohjesäännön mukaan ovat kiellettyjä (paitsi, jos kyseessä on henkilöstön palkitseminen, esim. joululounas, kunniamerkin juhlistaminen, eläkkeelle jääminen). Esimerkiksi Brysselissä Laajasalo on lounastanut kirkon varoin oman avustajansa Satu Huttusen, kirkkohallituksen Leena Kumlinin ja yhtymän Juha Rintamäen kanssa (151 e), vaikka tällaisessa tilanteessa kunkin olisi tullut maksaa lounaansa itse. Keskusrahaston ohjeen mukaan vieraanvaraisuutta saa tarjota vieraille, ei itselleen ja työtovereilleen tilanteessa, jossa läsnä ei ole yhtään varsinaista vierasta. Vieraita tulisi tilaisuudessa olla ohjeen mukaan ”vähintään yhtä monta kuin on isäntäväen edustajia”.

Laajasalon tapa laskuttaa oman auton käytöstä on aiheuttanut kerrannaiskustannuksia. Tositteista käy ilmi, että hän on jokaisen lentäen tehdyn matkan yhteydessä jättänyt autonsa lentokenttäparkkiin, jolloin pysäköintikulu jo muutaman päivän matkan ajalta on usein ollut 80-90 euroa. Edestakaiset taksimatkatkin tulisivat edullisemmiksi.

Erillisiä huomioita: Laajasalon henkilökohtaiset kulut hiippakunnan tilinpidossa

Kun oli käynyt ilmeiseksi, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedoissa on epäselvyyksiä, otin yhteyttä kirkon keskusrahaston kirjanpitoyksikköön. Kirjanpitopäällikkö Markku Vasara ja taloushallinnon asiantuntija Seija Nieminen toimittivat tai näyttivät minulle pyytämäni kulutositteet, minkä ansiosta saatoin todentaa edellä kuvatut seikat.

Lyhyessä ajassa tekemäni satunnaiset otannat kulutositteista paljastivat muitakin epäkohtia, jotka olen listannut alle. Tarkastelin sekä Teemu Laajasalon kuluja (yhteydessä yllä selostettuun virheelliseen ohjesääntöön) että vertailun vuoksi parin muun Helsingin kapitulin viranhaltijan kuluja. Kyseenalaisia kuluja ei tekemälläni satunnaisotannalla löytynyt muilta kuin Laajasalolta.  Alla olevat ovat pikaisella perehtymisellä poimittuja yksittäisiä esimerkkejä; ajankäyttöni ei ole sallinut minun käydä tositteita läpi järjestelmällisesti.

  • Teemu Laajasalo on järjestänyt piispan käyttöön osoitetussa huoneistossa 17.8.18 vastaanoton, jonka kulut olivat 2502 euroa. Tästä pitopalvelun (Parfait Kuutschin) osuus oli 2 155 euroa ja Alkon kuitin osuus 347 euroa (alkoholeja ostettu 482 eurolla, mutta niitä tuli kuitin mukaan myös virka-asunnon juomavarastoon eli kaikkia ei lueta tämän tilaisuuden kuluihin). Tilaisuuden 51 osallistujasta lähes jokaisen nimi oli myös Laajasalon piispakampanjan kampanjaesitteen takasivulla julkaistussa tukijalistassa.

Kyseessä oli piispanvaalikampanjassa tukensa antaneille henkilöille pidetty kiitosjuhla. Keskusrahaston vakiintuneen linjauksen mukaan tällainen kulu on rinnastettavissa vaalikampanjan kuluihin, jotka piispan on maksettava omista varoistaan. (Keskusrahaston kirjanpitopäällikön mukaan linjausta sovellettiin 2018 esim. arkkipiispa Tapio Luoman järjestämään vastaavaan tilaisuuteen.)

Laajasalon vaalitukiryhmän tilaisuuden kulut 2502 euroa on näin ollen siirrettävä hiippakunnan/keskusrahaston tilinpäätöksestä Laajasalon itsensä maksettaviksi. Tilinpäätökseen ne voidaan vuodenvaihteen tilanteen mukaan kirjata saamisina, joiden periminen hoidetaan normaaliin tapaan.

 

  • Islannin kirkko kutsui kesäkuussa 2018 Suomen arkkipiispan tai kirkkomme muun edustajan osallistumaan apulaispiispan vihkimykseen Skálholtissa heinäkuun 22. päivänä. Arkkipiispa päätti 9.7. lähettää tilaisuuteen Laajasalon kirkon edustajaksi.

Laajasalo on ostanut lentoliput (594 eur) luottokortilla 20.7. Hotellilaskusta (jonka Laajasalo on maksanut luottokortilla) näkyy, että matkalla oli mukana myös Taina Laajasalo.

Taina Laajasalon matkakulut on tositteiden mukaan maksettu kirkon varoista, vaikka Islannin kirkko ei ollut kutsunut häntä tilaisuuteen eikä hänellä ollut siellä ”tilaisuuden järjestäjän perustelemia vastuita/tehtäviä”, jotka keskusrahaston mukaan ovat edellytys puolison kulujen korvaamiseen. Nämä kulut kuuluisivat toisin sanoen Laajasalojen henkilökohtaisesti maksettaviksi.

 

  • Brysselin-matkansa aikana Laajasalo on 26.9.18 asioinut liikkeessä nimeltä Création MC, osoite Rue Leopold 1 351, Jette, Bryssel, ja maksanut yritykselle 39,40€ kirkon luottokortilla. Kirjanpitoon toimittamaansa kuittiin Laajasalo on kirjoittanut ”TAXI”. Kuittiin merkitty yrityksen nimi ja osoite kuuluvat Création MC -hiussalongille. Meno 39,40 euroa on Laajasalon merkinnän perusteella kirjattu taksikuluksi, vaikka kuitissa parturiliikkeen tavalliseen tapaan ehdotetaan juomarahaa (pourboire) parturille.

Helsingin hiippakuntavaltuusto keskusteli tilinpäätöskokouksessaan 28.2. tästäkin yksityiskohdasta. Lakimiesasessori Ritva Saarion mukaan on mahdollista, että parturi ajaa myös taksia. Tämän selvittämiseksi soitin kyseisen kuitin antaneeseen liikkeeseen 5.3. ja keskustelin liikkeen omistajan kanssa. Kysyin, onko yritys parturiliike vai taksiyritys. Omistaja vastasi, että kyseessä on hiussalonki (salon de coiffure). Omistajan mukaan hän tai kukaan hänen parturi-kampaajistaan ei aja taksia eikä Création MC järjestä kuljetuspalveluja kenellekään edes erikseen pyydettäessä.

Näyttää siltä, että piispa Laajasalo on maksanut parturinsa kirkon luottokortilla ja liittänyt sen matkalaskuun taksikuluna. Tällaiset kulut kuuluvat kuitenkin piispan yksityistalouden puolelle.

 

Yllä olevat ovat yksittäisiä poimintoja. En ole pystynyt tällä aikataululla tutustumaan hiippakunnan viime vuoden tilinpidon tositteisiin kuin satunnaisotannoin. Jotta Helsingin hiippakunnan tilinpäätöksen asianmukaisuudesta voitaisiin varmistua, tilinpito tulee käydä läpi yksityiskohtaisemmin.

 

Tilinpäätöksen käsittely Helsingin hiippakunnassa

Esittelin Helsingin hiippakuntavaltuustolle 28.2.2019 edellä kuvatut epäkohdat. Esitin, että tilinpäätös palautetaan kapituliin korjauksia varten.

Esitykseni raukesi kannatuksen puutteeseen. Valtuusto päätti hyväksyä Hgin hiippakunnan tilinpäätöksen sellaisenaan. Tilinpäätöksen hyväksyivät hiippakuntavaltuutetut Susanna Airola, Reino Halonen, Soili Haverinen, Jorma Hentilä, Kirsi Hiilamo, Tarja Kantola, Virpi Koskinen, Paula Lehmuskallio, Tapio Leskinen, Tytti Matsinen, Jaakko Mikkola, Pekka Reinikainen, Kaija Salmela, Pekka Salomaa, Marjaana Toiviainen ja Wiking Vuori.

Jätin päätökseen eriävän mielipiteen ja koen velvollisuudekseni tuoda asian kirkolliskokoukseen.

 

Esitykseni kirkolliskokoukselle

Pyydän, että talousvaliokunta / kirkolliskokous tutustuu Helsingin hiippakunnan varainkäytön periaatteisiin ja toteumaan sekä ottaa kantaa siihen, pitääkö kirkon yhteisen toiminnan varainkäyttösääntöjä noudattaa myös Helsingin hiippakunnassa.

Ehdotan, että Helsingin piispan omaan ohjesääntöön perustuva käytäntö, kuten myös havainnot piispan henkilökohtaisten kulujen sisällyttämisestä hiippakunnan tilinpitoon raportoidaan keskusrahaston tilintarkastajille, jotta nämä voivat tehdä ehdotuksen, kuinka näiden toimintatapojen mahdollisesti aiheuttamat, perusteettomat kustannukset voidaan korvata kirkon keskusrahastolle.

 

  1. Tuula Hölttä, on hienoa että muistat nostaa esiin myös pitkäkestoista työtämme rakenteellisen ja totta kai syvästi lainvastaisen syrjinnän kitkemiseksi kirkostamme. Kiitos siitä. Tämäkin ongelma on edelleen ratkaisematta. Mutta kuten Risto yllä kirjoittaa, tämä aihe ei kuulu tähän blogikirjoitukseen lainkaan, joten voimme keskustella siitä muualla.

    • Johanna Korhonen,

      voi voi. Kiitos vaan kiittämisistä. Risto pyysi, että kirjoittaisin asioistani oman blogin, mutta kokemuksesta jo tiedän, että se sisältäisi liikaa apostolista suksessiota näille ”piireille”, liikaa ”aleksandrialaista” eikä ”supistettua palestiinalaista kaanonia”, liikaa subjektiivisia muistoja Sortavalassa eläneistä bobrikofilaisista ortodoksi-esivanhemmista, joista eräät mm. sisustivat ortodoksikirkkoja tai osallistuivat ortodoksipappi Gaponin aikaansaamaan kulkueeseen, joka sittemmin on tunnettu Pietarin verisunnuntain nimellä – tai sitten kuolivat nälkään Suomenlinnan vankileirin seurauksena.

      Ajattelen, että sodan vuoksi Syvärillä kadonnut ja rajan taakse jäänyt sukulaissielu oli todella menossa pelastamaan Svirlagin vankileirille vangittuja suomalaisia, eikä tekemässä ”suursuomea” kuten koko sodan jälkeinen aika on julkisen median ja varsinkin Ylen toimesta näissä asisoissa väitetty.

      Perusteeton ”aivopesumainen” sotasyyllistäminen teki talvisodan alkaessa 10-vuotiaasta Suomen Suojeluskunnan sotilaspoikiin liittyneestä pienyrittäjä-isästäni ”natsin” ja nyt kun olen lopettelemassa omaa yli 20-vuotta kestänyttä yksinyrittäjyyttäni, niin pahoittelen sitä, että kulttuuriperimäni mukaisesti otin yritykseni tavoitteeksi sen, että ”me kaikki pärjäisimme”.

    • Mitä tämän perusteella mielestäsi pitäisi päätellä ja miten toimia Laajasalon suhteen? Et varmaankaan sentään tarkoita, että jos ennen on tehty väärin, pitää saada nykyäänkin?

    • Salme Kaikusalo :”Voi olla, että Johanna poistaa nämä kommentit, mutta toin ne esille tasapuolisuuden vuoksi.”

      Todennäköistä on, että kommentoimmepa mitä tahansa, yhteiskunnan osaoptimointi työmarkkinajärjestöjen toimesta suurempien ja pienempien palkansaajien hyväksi jatkuu. Jos joskus oli muotia sanoa, että ”uskonto on oopiumia kansalle”, niin nyt voimme todeta, että ”puoluepolitiikka on oopiumia kansalle” ja jos oopiumia ei ole saatavilla, niin ainahan voi omassa nurkassa kasvattaa vaikka ”hasaa” tms – tai alkaa kirkolliseksi ”tenukepiksi” vaikka tähteeksi jääneiden ehtoollisviinien avulla.

    • Kun puhutaan johtavista viranhaltijoista, joiden työtehtäviin kuuluu paljon edustamista, en sinänsä pidä erityisen ihmeellisenä että tilaisuuksia varten hankitaan alkoholia.

      Se on tietysti eri asia, jos tehdään mattivanhaset tai päiviräsäset ja päätetään, että illallisilla ollaan vesilinjalla. Kirkossa ei kuitenkaan olla tehty päätöstä, että alkoholin nauttiminen edustustilaisuuksissa olisi kiellettyä tai syntiä.

      Yrityselämässä on usein tapana, että edustustilojen viinikaappien täyttämisestä vastaa henkilökunta. Kirkossa näyttää olevan tapana, että piispa käy itse alkossa hakemassa juomat. Kun ottaa huomioon tilaisuuksien suuren määrän, ostettavat alkoholimäärät saattavat maallikoista tuntua suurilta ja asiasta on helppo revitellä otsikoita.

      En kuitenkaan muista, että Askolan tai kenenkään muun piispan tilaisuuksista oltaisiin lähdetty kontaten kotiin. Ja aika tiukalla saa nuttura olla, jos oikeasti pahottaa mielensä yhdestä terävästä Allegro-junassa. Ei sillä kummoisia kännejä saa aikaiseksi.

      Laajasalon tapauksen tekee paheksuttavaksi se, mikäli piispa oikeasti hakee henkilökohtaista etua naamioimalla parturilaskujaan taksikuiteiksi. Siinä on kyseessä veropetos, koska matkakulu voidaan korvata verotta mutta parturilaskun maksaminen olisi työntekijälle verotettavaa tuloa, jos työnantaja sellaisen maksaisi.

  2. Tuula Hölttä, kirjoitat ihan hauskoja tarinoita, mutta ne eivät mitenkään liity tämän blogin aiheeseen.

    Salme Kaikusalo, jos ennen on ollut hulvatonta menoa verovarojen käytössä, niin onko pakko jatkaa samaan malliin? Eikö olisi syytä parantaa tapoja, onko sinulla jotain sitä vastaan?

    Salme, Johanna sietää erilaisia mielipiteitä ja sallii keskustelun, toisin kuin sinä, joka olet kykyjesi mukaan poistanut minua erilaisilta keskusteluareenoilta. Mm. facebookissa olet onnistunut sulkemaan minut pois keskusteluista, saman on tehnyt tuo Sana-lehden päätoimittaja Karhumäki. Kun omat argumentit käyvät vähiin, poistetaan eri mieltä olevat, näin te keskustelette.

    • Pentti,

      olet oikeassa, minuun kohdistetut facebook kommenttisi alkoivat olla sitä luokkaa, että katsoin oikeudekseni olla niitä näkemättä.

      Kysyt ”Salme Kaikusalo, jos ennen on ollut hulvatonta menoa verovarojen käytössä, niin onko pakko jatkaa samaan malliin? Eikö olisi syytä parantaa tapoja, onko sinulla jotain sitä vastaan?”

      Kuten kerrot, niin sekä Mäkinen että Askola käyttivät hulvattomasti verovaroja mm. alkoholiin, mutta tätä hulvatonta menoa ei tutkittu. Voi olla, että esillä olleet uutiset hulvattomasta verovarojen käytöstä olivat vain jäävuoren huippu. (Sana hulvaton on Pentti Korhosen käyttämä ilmaisu Mäkisen ja Askolan alkoholiostoista)

      Johanna on tehnyt pilkun tarkkaa työtä tutkiessaan Laajasalon menoja. Onko hän löytänyt kuitteja alkoholin ostoista?

      Tasapuolisuuden vuoksi olisi tullut tutkia myös Askolan kuitit, sillä niistähän käy ilmi, että hän tarjosi itselleen tasokkaita lounaita. Eritoten kun taannoin nousi haloo Laajasalon tarjoamasta kahvikupista vaaleissa hävinneelle osapuolelle.

      Ehkäpä tässä esillä olleet aiemmatpiispat olisivat parantaneet tapansa, jos heidän ostoksiinsa olisi puututtu ajoissa? Sitähän Pentti toivoi.

    • Salme, en saa millään kiinni logiikastasi. Toivon, että kerrot mitä oikein ajat takaa. Tarkoitatko sanoa, että nykypäivän väärinkäytöksiä ei saisi tutkia, koska menneisyydessä on jotain jäänyt tutkimatta?

    • Risto Korhonen, kysyt ”Salme, en saa millään kiinni logiikastasi. Toivon, että kerrot mitä oikein ajat takaa. Tarkoitatko sanoa, että nykypäivän väärinkäytöksiä ei saisi tutkia, koska menneisyydessä on jotain jäänyt tutkimatta?”

      Tarkoitan, että Laajasaloon kohdistunut tutkinta ja sen johdosta käyty ajoittain hyvinkin häntä rikolliseksi jne nonseeraava keskustelu asettuisi oikeampiin mittasuhteisiin ja olisi uskottavampaa jos muidenkin verorahoja epäeettisellä tavalla käyttäneiden piispojen ostot ja kuitit olisi tutkittu yhtä pilkun tarkasti kuin Laajasalon. Peräänkuulutan tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Kun ei ole tutkittu, niin kukaan ei voi sanoa, että vain Laajasalon tominnasta löytyy moitittavaa. Media toi kyllä esille parin edellä mainitun piispan edesottamuksia, mutta ne eivät herättäneet mitään mielenkiintoa kenessäkään nyt Laajasaloa tuomitsevassa henkilössä. Tässä kontekstissa vaikuttaa oikeutetulta puhua Laajasalon takaa-ajosta.

    • Kovin ovat vähissä argumentit lakimiesasessorillakin, kun piispan vilpin puolustamiseksi pitää poimia viimeinen oljenkorsi. 😉

  3. Olen jokseenkin hämmästynyt joidenkin kommentoijien kaksinaismoralismista. Linkittämässäni tammikuun 2018 uutisessa kerrotaan ”Iltalehti kysyi Helsingin tuomiokapitulilta keskiviikkona, käsiteltiinkö Askolan luottokortilla tekemiä alkoholi- ja ruokaostoja tuomiokapitulissa Iltalehden uutisoitua asiasta.

    Vastaus tuli torstaina: ei käsitelty. Wine is fine.”

    Miksi ei käsitelty?

    • Älä Salme suotta ole hämmästynyt, sillä tämä keskustelu käsittelee Laajasaloa. Eiköhän siis jätetä takavuosien piispat nyt rauhaan (puhutaan toki kaikin mokomin heistäkin, mutta kirjoita vaikka aiheesta blogi). Tai muuten sinun pitää ainakin kertoa, miten heidän toilailunsa vaikuttavat Laajasalon nykytoilailuun?

    • Itseäni häiritsee sellainen argumentaatio, jossa jonkun tekemiä vääryyksiä yritetään vähätellä tai oikeuttaa sillä, että joku toinenkin on tehnyt jotain väärää. Vai olisiko näiden kommenttien tavoitteena siirtää keskustelua pois itse aiheesta. Mene ja tiedä.

      Jos piispa Laajasalo käy parturissa ja maksattaa laskun kirkollisveroista valehtelemalla, että kyseessä on taksikuitti, se ei mitenkään vähennä teon moitittavuutta jos arkkipiispa Mäkinen on juonut kossua, piispa Askola ostanut suuret määrät viiniä tai Hitler teloittanut satoja tuhansia juutalaisia.

      Itse näen mielekkäämmäksi keskustella tässä blogissa siitä aiheesta, josta blogisti kirjoittaa kuin kuunnella alituiseen ”hei, tämäkin teki tätä” ja ”hei, tuokin teki tuota” heittoja. Ei ne muuta tätä asiaa mihinkään.

      En allekirjoita kommenttia kaksinaismoralismista ainakaan omalla kohdallani. Jos joku tutkii Askolan kuitit, paljastaa niistä väärinkäytöksiä ja kirjoittaa aiheesta blogin, otan siihen mielelläni kantaa asitettyjen tosiasioiden valossa. Olisi kuitenkin kohtuullista, että ne jotka epäilevät Askolan toimineen väärin, tutkisivat ihan itse niitä asioita ja julkaisisivat ihan itse tuloksensa. Nyt vain näen lähinnä rutinaa siitä, että ”jonkun muun” pitäisi tällainen tutkimus käynnistää.

      Ja koska itse ei viitsitä nähdä vaivaa Askolan kuittien läpikäymiseksi, nämä vaatimukset että Korhosen pitäisi tehdä se rutisijoiden puolesta, kuullostavat enemmän yrityksiltä tukkia Korhosen suu tässä Laajasalon asiassa. Voitaisiinko tehdä niin, että jokainen tekee omat tutkimuksensa niistä ihmisistä, jotka haluaa tutkia ja lopetetaan vaatimasta, että Korhosen pitäisi tutkia jokainen kirkon työntekijä. Hän on mielestäni nähnyt jo aika kohtuullisesti vaivaa asiassa, joten ei varmaan haittaa, jos joku haluaisi vapaaehtoisesti auttaa ja tutkia haluamiaan piispoja.

      Minusta voidaan palata asiaan sitten kun joku tällaisen tutkimuksen tekee. Turha tätä keskustelua on kaiken aikaa yrittää ohjata sivuraiteelle.

    • ”Ja koska itse ei viitsitä nähdä vaivaa Askolan kuittien läpikäymiseksi, nämä vaatimukset että Korhosen pitäisi tehdä se rutisijoiden puolesta, kuullostavat enemmän yrityksiltä tukkia Korhosen suu tässä Laajasalon asiassa. ” Mikko Nieminen

      Kertoisitko kuka täällä on vaatinut, että ”Korhosen pitäisi tehdä se rutisijoiden puolesta”? Ei kukaan.

  4. Mikko Nieminen, kiitos järkevästä puheenvuorosta! Minustakin olisi oivallista, jos muiden piispojen toimintaa epäilevät selvittävät vähän näitä epäilemiään asioita. Minäkin selvitin huolellisesti ennen kuin puhuin tai kirjoitin mitään. Mielestäni on kohtuutonta syytellä täällä nimeltä mainittuja piispoja, joiden oletetuista ja täällä jo kovasti paheksutuista väärinteoista ei kuitenkaan keskustelijoilla ole esittää mitään näyttöä.

    Lupaan opastaa jokaista, joka haluaa ryhtyä perehtymään, ja annan neuvontaa asiakirjajulkisuudesta ja muusta tarvittavasta. En ota vastaan ehdotuksia uusista hankkeista itselleni ennen kuin joku muukin on tehnyt asioiden hyväksi jotain.

    • ”Mielestäni on kohtuutonta syytellä täällä nimeltä mainittuja piispoja, joiden oletetuista ja täällä jo kovasti paheksutuista väärinteoista ei kuitenkaan keskustelijoilla ole esittää mitään näyttöä.”

      Ko väärinteoista oli ja on edelleen näyttöä kuittien kopioita myöten mediassa. Lisänäyttö on tietysti hiippakunnan noilta vuosilta suoritetussa kirjanpidossa.

      En odotakaan, että Johanna alkaisi penkoa ko. väärinkäytöksiä. Hänellä menee tarpeeksi aikaa Laajasalon kuittien ja niiden perään soittelun puitteissa. Peräänkuulutan tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta henkilöön katsomatta.

    • Tässä kommenttisi:

      Pentti Korhonen
      10.05.2019 16:43

      ”Tuula Hölttä, kirjoitat ihan hauskoja tarinoita, mutta ne eivät mitenkään liity tämän blogin aiheeseen.
      Salme Kaikusalo, jos ennen on ollut hulvatonta menoa verovarojen käytössä, niin onko pakko jatkaa samaan malliin? Eikö olisi syytä parantaa tapoja, onko sinulla jotain sitä vastaan?”

      Tämä on sinun vastauksesi minulle kun esillä oli median esille tuomat Mäkisen ja Askolan alkoholi ym. ostot.

      Nyt toivotan Pentille ja muille rauhallista ja lämmintä kesää! Olen ollut kuukausien tauolla ja aion jatkaa sitä. Täällä on kommentoijien määrä romahtanut joten ei ole mielekästä keskustella yhden agendan ajajien kanssa. Elämä on paljon laajempaa ja monipuolisempaa.

    • Salmen lupaamat kirjoitustauot ovat vähän niinkuin pinttyneen tupakoitsijan tupakoinnin lopettaminen… 😉

  5. Tässä blogissa nyt vain on keskusteltu Helsingin hiippakunnan johtajan rahankäytöstä, tai ainakin useimmat ovat pyrkineet siitä keskustelemaan. Keskustelijoiden määrän vähentyminen johtunee siitä, että Laajasalon elämäntapojen puolustelijoilla ovat argumentit vähissä, kun tosiasiat puhuvat puolestaan.

    Toivon sinullekin lämmintä ka monipuolisempaa kesää, samoin niille muille idoliinsa pettyneille, jotka ovat osallistuneet Johanna Korhosen kivittämiseen (tämä siis vertauskuvallinen ilmaus, Raamatussakin puhutaan usein vertauksilla).

Korhonen Johanna
Korhonen Johanna
Journalisti, kirkkolaulaja Vox Silentii -yhtyeessä. Kirkon luottamushenkilö 2010--2020.