Luomisusko – Jumalan työ ihmisten hyväksi


Jumala on luonut sekä uljaat vuoret että tavallisen ihmisen. Vuori taustalla, kamerunilainen ystävämme edessä lähetysaseman pihalla.

Sunnuntai 12.05.2019
3. sunnuntai pääsiäisestä, latinankielinen nimi Jubilate
Jumalan kansan koti-ikävä
Ensimmäinen lukukappale: Jes. 40: 26-31

Jumala on ilmoittanut itsensä monin tavoin. Tästä syystä myös ihmisten uskon kokemukset ovat hyvinkin erilaisia. Kukin on saanut kokemuksensa omissa elinympäristöissään. Meitä yhdistää yhteinen uskomme yhteen Jumalaan, joka on meidän Herramme.

Yleinen ja erityinen ilmoitus

Yleinen ilmoitus tarkoittaa sitä, että katsoessamme jotain kaunista, tämä voi herättää meissä pyhän kokemuksen. Luonnossa liikkuessamme voimme tuntea kuuluvamme syvempään elämän ulottuvuuteen kuin vain jokapäiväisiin ympyröihimme. Jotkut elämän tilanteet ovat sellaisia, että niiden takia ihminen alkaa miettimään elämänsä suuria linjoja. Joku huomaa olevansa onnellinen ja tästä seuraa, että kokee miten Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen ja elämässä häntä seuraamaan.
Yleisen ilmoituksen perusteella useimmilla on omatunto, joka ohjaa meitä elämään omassa kulttuuriympäristössämme järkevästi ja toinen toisemme huomioiden.

Erityinen ilmoitus tarkoittaa sitä, että emme voi oppia tuntemaan elävää Jumalaa, ellei hän itse anna kirkon sanoman tavoittaa meitä. Jumalan sanan saarnan välityksellä saamme kuulla Jumalan puhuttelua. Pyhien sakramenttien välityksellä Pyhä Henki vetää meitä Kristuksen yhteyteen. Jumala on ilmoittanut itsensä tulemalla ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan Poika on ilmoittanut meille Isän ja vieläpä enemmän. Hän itse on tuonut pelastuksen luoksemme omalla sovintotyöllään Golgatan ristillä ja julistanut koko maailmalle Jumalan vanhurskauden riemullisella ylösnousemuksellaan.

Etkö jo ole oppinut,
etkö ole kuullut,
että Herra on ikuinen Jumala,
koko maanpiirin luoja?

Luomisusko antaa merkityksen elämäämme

Moni ihminen miettii elämänsä tarkoitusta. Muutamille toivon löytäminen on elämän suuri tavoite. Mikä merkitys elämälläni on. Joillekin tulee kysymys, onko koko maailmalla jokin tarkoitus.

Uskon luja perusta antaa kaikelle merkityksen. Emme elä turhaan. Maailma ei ole vain mekaaninen kone joka ajautuu umpimähkäisesti minne sattuu. Persoonallisen Jumalan työ ohjaa kaikkea ja siksi olemme turvallisissa käsissä emme vain yksittäisinä ihmisinä vaan kokonaisena luomakuntana. Jumalalle on yhtä yksinkertaista tuntea suurten galaksien järjestelmät kuin pienten atomiytimien protonit ja neutronit, vieläpä näiden rakenneosina toimivat kvarkit.

Jumala tuntee meidät ihmiset paremmin, kuin me ihmiset edes itse tunnemme itseämme. Hän tietää mitä tekoa me olemme, koska hän itse on meidät tehnyt. Hän myös alati ylläpitää elämäämme.

Jumalan luomistyön ihana suuruus on siinä, että Jumala tuntee meidät ja pitää meistä huolen.

Kohottakaa katseenne korkeuteen:
kuka on tämän kaiken luonut?
Hän, joka kutsuu esiin taivaan joukot
täydessä vahvuudessaan,
hän, joka tuntee ne nimeltä, joka ainoan.

Jumala pitää meistä huolen

Monilla suomalaisilla on masennusta. Elämä tuntuu vaikealta vaikka ulkonaisesti ei olisikaan mitään valittamista. Silloin moni ongelma kasvaa mielessä raskaaksi taakaksi. Vaikeammissa tapauksissa tarvitaan ammattiauttajan apua.

Usko Jumalaan, joka rakastaa meitä ja pitää meistä huolta raskaimpinakin hetkinämme, voi olla rohkaisuna. Vaikka tuntuu kuinka vaikealta tahansa, niin toivoa antaa Jumala, joka tuntee meidät jokaisen ja tietää kaiken mitä tarvitsemme.

Itsensä voimattomaksi tunteva saa pyytää Jumalaa apuun. Jumalan voima riittää. Hänen väkevyydellään ei ole rajoja. Heikkona hetkenään saa huokaista hänen puoleensa: ”Herra. Minulla ei ole tähän voimaa, mutta panen turvani sinun väkevyyteesi. Luotan, että sinä olet voimallinen hoitamaan minua, voimattomuuteni keskelläkin.

Suuri on hänen väkevyytensä, valtaisa hänen voimansa:
yksikään joukosta ei jää pois.
Miksi valitat, Jaakob,
Israel, miksi puhut näin:
– Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta,
minun asiastani ei Jumala välitä.

Ei hän väsy, ei uuvu,
tutkimaton on hänen viisautensa.
Hän virvoittaa väsyneen
ja antaa heikolle voimaa.

Yleensä elämässämme olemme riippuvaisia toinen toisestamme. Tarvitsemme voimaa selviytyäksemme elämän haasteista. Kaikissa asioissa saamme uskaltautua Jumalan apuun. Hän on voimallinen johdattamaan elämäämme eteenpäin.

Kristuksen ylösnousemuksen voima on päivittäinen voimavaramme

Vietämme pääsiäisaikaa. Puhumme ylösnousemuksen merkityksestä elämäämme. Paavali sanoo, että pyhässä kasteessa meidät on haudattu Jeesuksen kuolemaan, mutta myös yhdistetty hänen ylönousemuksensa voimaan. Niin kuin Kristus nousi kuolleista, saamme mekin kerran nousta iankaikkiseen elämään. Mutta saamme myös arkisessa elämässämme luottaa, että Jumala on kanssamme. Hän elää ja me elämme hänen seurassaan. Kun olemme väsyneitä, niin hän antaa uutta voimaa. Uupuneinakin saamme luottaa häneen. Itsessämme heikkoinakin saamme luottaa, että hänellä riittää voimia.

Hänen käsivartensa eivät ole liian lyhyitä kantamaan.
Syvä rakkautensa kestää aina paljon hyvyyttä antamaan.

Kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman,
he kohoavat siivilleen kuin kotkat.
He juoksevat eivätkä uuvu,
he vaeltavat eivätkä väsy.

    • Kiitos Matias näistä pyhien teksteistä. Miksiköhän seurakunnat ei niitä laita omille kotisivuilleen? Sehän ei maksaisi mitään. Sinne voisi laittaa jumalanpalveluksen kohdalle paljon muutakin. Nyt siellä yleensä on vain kolme nimeä ja kellon aika. Kotisivuilla voisi olla paljon kuvia ja jopa videoita. Toimittavien pappien kuvat ja sekin kuka saarnan pitää ja kuka on liturgina yms. Messujen käviämäärillä mitataan usein kirkon merkitystä, mutta seurakunnat eivät näe tarpeelliseksi kertoa edes uusille asukkaille messun rakenteesta ja muusta sellaisesta tiedosta, joka helpottaisi astumista kirkon kynnyksen yli.

  1. Charlotta, ei suosi, vaan Jumala siunaa omiaan. Euroopan historia on on myös vahvasti Kristillisen Kirkon historiaa. Pohjois-Eurooppa on taas erityisen merkityksellinen, juuri sen yhteisen Kirkko historian vuoksi. Suomessa esim. Kirkko ja valtiollinen esivalta ovat käyneet paljolti yhdessä ja samoilla arvoilla. Se on ollut meille siunaukseksi jopa maailman mittakaavalla luettuna.

    Nyt kun luopumus on tulossa maan tavaksi kaikkialla Euroopassa, niin saattaapi olla että myös pohjolan hyvinvointivaltiot vetelevät samalla viimeisiä henkäyksiä ja kurjuus saa taas sijaa. Sodan tuulet ovat alkaneet taas hiljalleen puhaltelemaan Euroopankin yllä… Toivotaan, että edes nykyisen kaltainen rauha säilyy.

    Julki jumalattomuus, ateismi ja tieteisusko ovat pian jo maantapa myös Suomessa ja ihmiset ovat kääntymässä pois Jumalasta. Muutokset ja rappio tapahtuvat muutamassa sukupolvessa. Kristillisen Euroopan ei pitäisi lähteä seuraamaan jumalattomien polkuja.

    Jotka eivät ole puolesta, ovat vastaan. Mitään välitilaa ei ole.

    ”Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.
    Jumalattoman vangitsevat hänen rikoksensa, ja hän tarttuu oman syntinsä pauloihin. Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan.” Sanal.5:22-23

    • ”Charlotta, ei suosi, vaan Jumala siunaa omiaan. Euroopan historia on on myös vahvasti Kristillisen Kirkon historiaa. Pohjois-Eurooppa on taas erityisen merkityksellinen, juuri sen yhteisen Kirkko historian vuoksi. Suomessa esim. Kirkko ja valtiollinen esivalta ovat käyneet paljolti yhdessä ja samoilla arvoilla. Se on ollut meille siunaukseksi jopa maailman mittakaavalla luettuna.”

      Pohjoismaisen hyvinvoinnin perustana on valistus-filosofian voittokulku ja sen myötä työväenliikkeen ja naisasialiikkeen taistelu oikeuksiensa puolesta. Muuten ’rälssi’ eli muutama kartanonherra ja piispa omistaisivat koko maan ja kansa eläisi kurjuudessa ja köyhyydessä ja maa-orjuudessa, jonka kirkko mm. hyväksyi. Valistus otti arvonsa ja aatteensa kristinuskon ylihypäte nsuoraan antiikista, etenkin stoalaisuudesta; Seneca oli sanonut kaiken sen asiassa olennaisen kun Jeesuskin, mutta joiden yhteiskunnallisia ja ihmiarvoja korostavia lauseita ei kirkko ottanut tosissaan. Näin Kuusiston piispa omisti lähes koko Suomen , harha-oppisia ja noitia tapettiin surutta, ja laki perustui muutenkin Mooseksen lain ääretömään raakuuteen ja epäinhimillisyyteen. Kidustus oli Jumalan kasvoille hyvää työtä. Valistus poisti kidutuksen oikeulaitoksesta ja loi pyrkimykset demokratian ja tasa-arvoon.
      Ismo, juuri ne kristilliset kirkon yhä paljon kontrolloimat maat, joissa valistus e i päässyt täysipainoisesti vaikuttamaan ovat takapajuisia ja köyhiä y h ä tänään!
      ’Historiallisten syy-yhteyksien ja vuorovaikutusten ymmärtäminen ja sisäistäminen ja julkituominen vaatii tietoa, rehellisyyttä ja rohkeutta.

    • Seppo, ymmärrän kantasi ja monet vääryydet ovat historian saatossa tapahtuneet Kirkon ja myös yhteiskunnan taholta. On liian yksinkertaista laittaa Kirkon syyksi kaikkia yhteiskunnan vääryyksiä. Yhtä suuri yksinkertaistus on myös laittaa kaikki hyvä vain valistuksen piikkiin. Kirkko ja yhteiskunta ovat Euroopassa olleet lähes sama asia, ja Kuninkaat ympäri Eurooppa ovat olleet vahvasti Kirkon vaikutuksen alaisia ja länsimainen sivistys kulki lähes yhtäjalkaa Rooman valtakunnan tultua Kristinuskon piiriin.

      Kannattaa myös muistaa, että yliopistot kautta koko Euroopan olivat pitkään Kirkon rahoittamia. 1500 luvulla näin oli pääsääntöisesti. Valistus tavallaan sikisi Kirkon helmoissa ja kaivoi vanhat antiikin filosofiat uudelleen päivän valoon.

      Antiikissa lähes kaikki suuret ajattelijat pitävät Jumalan olemusta itsestään selvänä, mutta Juutalaiskristillinen Jumala käsitteistö levisi vanhan Rooman valtakunnan alueille vasta Evankeliumin leviämisen myötä. Kristillisen Euroopan historia on myös pimeän keskiajan historiaa ja hajanaisten kuningaskuntien historiaa. Uskonsodat käytiin ja paljon verta valui… Ihmiset sotivat, kuten ovat aina sotineet.

      Valistus on renessanssin (uuden syntymän) hedelmää ja kuoriutumista keskiajan pimeydestä. En väitä, että valistus olisi huono asia, mutta sen mukana on myös Jumalan kieltävä ateismi levinnyt. Kapitalismi ja taloudellisen vallan ihanteet ovat myös valistuksen hedelmää. Humanismi on puhtaaksi viljeltynä ihmiskeskeistä filosofiaa ja sen voimavarana on yksin ihmisen voimat ja mahdollisuudet ilman Jumalaa.

      Humanismi ja valistuksen ajan filosofiat ovat kovin köykäisiä oppeja silloin kun ihminen on mielestään ajautunut vääryyteen Jumalaa vastaan. Kirkolla taas on sovitusoppi, joka voi Vapauttaa ihmisen vääryydestä.
      Jos taas kielletään synti, niin sovitustakaan ei tarvita, mutta jos ihminen kokee rikkoneensa Elämää ja Korkeinta vastaan, niin kuka voi silloin ihmisen vapauttaa, jollei Jumala Itse?

    • ismo malinen

      ” Jos taas kielletään synti ” , niin silloin ollaan Jeesuksen sanoman kanssa samaa mieltä Humanismi on Jeesuksen korostamaa lähimmäisen rakkautta, jossa on kaikki laki ja profeetat.

      Seppo Heinolan käsitykset perustuvat elämän realistisuuteen.

      Riittäköön tämä nyt tähän.

    • Ismo, äläpä nyt liioitele,en ole väittänyt kaikkea pahaa kirkosta johtuvaksi enkä kaikkea hyvää valistukseta. Tosiasia nyt vain on se, että ne kristilliset maat, joissa valistus EI ole vaikutanut, ovat takapajuisia yhä tänään.
      Tietenkin tutkimus tapahtui kritillisisä yliopistoissa koska muut kuin kritilliset korkeakoulut olivat aikanaa krist. maissa ehdottomasti kiellettyjä. Tieteeen läpimurtoihin johtanut lähtökohjtainen tieto noihin yliopistoihin kuitenkin kulkeutui Arabiasta ja heprealaisestaa kabbalasta, joss a puolestaan oli paljon mukana muinaisen Egyptin ja Mespotamian esoteerista tietoa.
      Valistus ’siksi kirkon helmoissa’ ihan samassa mielesä kuin syöpähoito sikiää syöpäsairauksien helmoissa. Valistus oli lääke kritinuskon vakavasti sairastuttamalle Euroopalle.

  2. Siinä olet Seppo oikeassa, että jotain hyvää on kummassakin. Merkillistä on kuitenkin, että juuri läntisen ja nimenomaan Euroopan kirkon ja valistuksen ajan filosofialle on muodostunut lähes erottamaton ja yhteinen arvopohja. On myös myönnettävä se tosiasia, että monet tuon ajan ajattelijat olivat tunnustavia Kristittyjä, jotka kumarsivat muutakin kuin järkeä.

    Keskiaikaisen Kirkon pimeä puoli vaati inhimillistä järkeä avukseen, mutta äärimmilleen vietynä valistus opasti ihmisiä luopumaan Jumalaan luottamisesta. Se oli mielestäni virhe. Ihminen tarvitsee Jumalaa enemmän kuin Jumala ihmistä.

    • Merkillistä on kuitenkin, että juuri läntisen ja nimenomaan Euroopan kirkon ja valistuksen ajan filosofialle on muodostunut lähes erottamaton ja yhteinen arvopohja.

      Ei siinä mitäänmerkilistä ole,meillä on maantieteellisistä syistyä johtuen lähinnä hellenistis-stolainen arvopohja jossa keskeimmät tykijät ovat universaaleja kaikille kulttuureile kaikissa maissa yhteisiä. Ei kuule Ismo pakanalixsesa muinassuomessakan toisenvaimoa sanut naida , ei varatsata,oman heimon jäseniä eisanut tappaa vanhepia piti kunnioittaa jne

      ”On myös myönnettävä se tosiasia, että monet tuon ajan ajattelijat olivat tunnustavia Kristittyjä, jotka kumarsivat muutakin kuin järkeä.”

      Johtui siitä,että oli kuoleman ragaistuksen sidottu uskontopakko ja monien tuon ajan julkkisten piti olla olevinaan uskovia ihan samassa mielesä kuin Neuvostoliitossa kaikki tiedemiehet olivat kommustisen puolueen jäseniä. Muuten katsos Ismo menetti helposti päänsä. ”Sitä kuusta kuuleminen,jonka juurella asunto”.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25