Ei tarvitse lukea Raamatun uudempaa puolta kovinkaan pitkälti huomatakseen, että ihmisiä kutsutaan Jumalan luo taivaaseen. Jeesus lupasi seuraajilleen: ”Minä menen valmistamaan teille sijaa”(Joh14:3).
Edelleen meille kerrotaan, että taivaaseen menolla on tietty järjestys, ”vuorolista”. Jeesus aloitti: ”Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika.”(Joh3:13) Ja sitten aikanaan taivaallisen ylösnousemuksen saavat muut: ”jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus ja sen jälkeen Kristuksen omat, kun hän tulee.”(1.Ko15:23)
Taivaaseen menolle asetetaan Isossa Kirjassa sitten myös sellainen ehto, joka ei ole meidän omasta tahdostamme riippuvainen. Jeesus opetti, että ”jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.”(Joh3:5) Kyseessä on siis Jumalan toimenpide, emmehän me tätä ihmiseksi syntymistäkään ole olleet järjestelemässä.
Mutta miksi tällainen meno taivaaseen meille maan matosille? Eikös meidät alun perin luotu ”viljelemään ja varjelemaan maata? Miksi yhtäkään Raamatun vanhemmalla puolella elänyttä ei yhdistetä taivaaseen, kaikki uskolliset odottivat ”perivänsä maan”.(Ps37:29) Raamattu kertoo taivaskutsujen olevan erittäin tarkoituksenmukaisia ja järkeviä. Mistään harpunsoitosta pilvenreunalla ei ole oikeasti kyse.
Eräs monista johtolangoista taivastekemiseen löytyy Jeesuksen puheenvuorosta ensimmäisille seuraajilleen. Jeesus lupasi: ”kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa.”(Mat19:28)
Paavali ymmärsi myös tulevan hallitustehtävänsä ja viestitti Timoteukselle: ”Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.”(2.Tim2:12) Myös kaikki Korintin seurakuntalaiset oli näemmä kutsuttu taivaaseen ”hallitsemaan kuninkaina”, mutta heidän hallitsemistulevaisuudellaan oli ilmeisiä mutkia matkassa(1.Ko4:8)
Ilmestyskirjassa paljastetaan jopa se, kuinka kauan Kristus ja hänen kanssaan taivaaseen menevät hallitsevat. Kahdeskymmenes luku kertoo hyvin pitkästä hallituskaudesta: ”He ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.”(Ilm20:6) Mutta Raamatussa kerrotaan myös muuta tuosta tuhatvuotiskaudesta.
Ilmestyskirjan 21. luku kertoo ”pyhästä kaupungista, uudesta Jerusalemista”(jae2), joka yhdistetään ”Kristuksen morsiameen” (ja häiden jälkeen tietysti ”vaimoon”,jae9). Tämä hallintoa kuvaava kaupunki ”laskeutuu taivaasta Jumalan luota”. Ja mitä saakaan aikaan tämä taivaallinen järjestely täällä maan päällä?
Kristuksen ja hänen tuhatvuotiskautensa tuovat Tellukselle melkoisia muutoksia. Vai mitä sinä ajattelet seuraavasta: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”
Myös Korinttilaiskirjeessä kerrotaan Jeesuksen ja hänen hallitustovereidensa aikaansaannoksista: Kristuksen on näet määrä hallita, kunnes hän on saattanut kaikki vihollisensa jalkojensa alle. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.”(1.Ko15:25,26)
Poimin tähän muutamia raamatunjakeita, jotka kertovat siitä, mitä taivaassa oikeasti tehdään. Meillä ihmisillä voi Raamatun kertoman ohella olla omia mielikuviamme asiasta, sellaisiahan ei yleensä ole tapana erityisemmin perustella. Miten sinä koet sen, että taivastoivo onkin hallitsemistoivoa? Olisin kiinnostunut kuulemaan sinun mietteitäsi, olivatpa perustelut sitten millaiset tahansa.
Raamatussahan puhutaan paljon Jumalan kirkkaudesta. Onko se kvanttifysiikkaa tai muuta, en tiedä. Sen tiedän, että esim. Ef.1 luvussa meitä kehotetaan elämään Jumalan kirkkauden kiitokseksi näin sanoen ”että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen” ja jatketaan, että ”meihin on uskoviksi tultuamme pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, sen, joka on meidän perintömme vakuutena – hänen kirkkautensa kiitokseksi.”
Lopputulos taitaa olle, että tämä valtava Herzogiin ja hänen kannattajiinsa kohdistettu parjauskampanja on hajottanut kristikansaa entistä enemmän. Jeesus kuitenkin kehotti ”että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä..että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut” Joh. 17.
Salme on kunnon kristitty, joka hyvän periaatteen mukaisesti pyrkii näkemään aina ensin hyvää, jos mahdollista. Se on hyvä asenne. Kristillisessä uskossa on kuitenkin myös toinen vakavasti otettava periaate, eli koetelkaa kaikki. Siinä ei ole kysymys parjauskampanjasta. Jos joku erehtyy parjaamaan, se on ihan toisen näköistä.
Olen kommenteillani pyrkinyt siihen, että vaikka jonkun opetus onkin mielestämme vähemmän oikeaoppista, niin arvioitaessa/arvostellessa tulisi pitäytyä opin arviointiin, ei henkilön/hänen persoonansa nimittelyyn tyyliin ”noitatohtori” ”huijarisaarnaaja” jne.
Rauli Toivonen :”Mitäs meinaat tehdä taivaassa?”
Kaiken tämän saatananmoisen kilvoittelun jälkeen toivon, että taivaassa löytyy se ”olkapää” johon olen 10-vuotiaasta luottanut ja voin vihdoinkin painaa pääni tuota olkapäätä vasten ja itkeä sydämeni pohjasta kaikkea sitä häpeää, mitä tämän maailman vuoksi tunnen.
Niin, emmehän me ihmiset kummoisestikaan ole onnistuneet vallanpidossa. Kysytään vaikka ateenalaisesta pankkijonosta tai ukrainalaisesta rajakylästä.
Häpeä on laimea sana kuvaamaan ihmishistoriaa. Meistä ei taida vallanpitoon olla.
Mutta eikö ole hienoa, että meillä on taivaallinen Kuningas, joka Isänsä vieressä odottaa lähtömerkkiä , jotta nykyistä parempi tahto tapahtuisi ”myös maan päällä niin kuin taivaassa”?
Taivas on uskoakseni iäisyydessä, ajan ja paikan tuolla puolen. Tuskin siellä ’meinataan’ tai ’tehdään’ mitään. Ei tarvitse keksiä ajankuluakaan, kun kuluvaa aikaa ei ole.
Olen samaa mieltä siitä, että taivas on ”ajan ja paikan tuolla puolen” ts emme taivaan koordinaatteja ja aikataulutusta voi vajavaisella ihmisymmärryksellämme hahmottaa. Ja Raamattu keskittyy kovin paljon tähän maapalloon ja siinä elävien kohtaloon, taivaasta kerrotaan varsin vähän.
Heprean taivas/taivaat-sana ša·maʹjim merkitsee asiantuntijoiden mukaan jotakin korkeaa tai ylvästä, ei mitään avaruussuuntiin sidottua. Kreikan ilmauksen ou·ra·nos alkuperästä puolestaan ei edes kovin paljon tiedetä.
Toisaalta Raamattu kyllä kertoo, että taivaassa on kovasti tekemistä, meinaamisesta ei puhuta mitään. Muutama maininta enkelien tehtävistä löytyy ja sanoihan Jeesus, että ”Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä.”(Joh5:17)
Aika on meidänkin hienoimpien teorioiden mukaan suhteellinen käsite. Raamattu kuitenkin kertoo Jeesuksen hallitusajan olevan 1000 vuotta, mikä ilmeisesti on tämän meidän planeettamme liikkeisiin sidottu ajanjakso. Sen jälkeisestä ajasta ei sitten meille ole katsottu tarpeelliseksi enempää informoida.
Ja tuolla hallitusajalla on mielestäni todella merkitystä Raamatun kokonaisymmärtämisen kannalta.
“Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä.” Tämä ajan ja paikan maailmankaikkeus on Jumalan työmaa.
”Tämä ajan ja paikan maailmankaikkeus on Jumalan työmaa.” Asiasta on helppo olla samaa mieltä.
Mutta mistä käsin työmaata hoidetaan?
Jeesus lupasi johtaa seuraajiaan, olla heidän kanssaan ”maailman loppuun asti”. Työ on mitä ilmeisimmin taivaasta käsin tehtävää etätyötä, Vapahtajamme kun ei enää ihmisenä maapallolla kävele. Vai?
Myös ne, jotka Kristuksen kanssa hallitsevat tuhatvuotiskauden ovat tiukasti taivaan asukkaita. Heidän hallintonsa siunaukset sitten kyllä koskevat meitä maapallon asukkaita.
Kaikkivaltias Jumala, Jeesuksen Isä, ei minkään raamatunjakeen perusteella ole maapallolla koskaan henkilökohtaisesti vieraillut. Vai onko joku viittauksen sellaisesta löytänyt?
”Työ on mitä ilmeisimmin taivaasta käsin tehtävää etätyötä, Vapahtajamme kun ei enää ihmisenä maapallolla kävele.” Taivaan valtakunta on tullut keskellemme, se ei ole etäällä. Seurakunta on Kristuksen ruumis, jonka jäsenet toimivat myös työtä tekevinä käsinä ja kävelevinä jalkoina.
Kaikkivaltias Jumala, Jeesuksen Isä, ei minkään raamatunjakeen perusteella ole maapallolla koskaan henkilökohtaisesti vieraillut. Vai onko joku viittauksen sellaisesta löytänyt?
Korinttolaiskirjeessä kerrotaan:
19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.
20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.
Jumala oli Kristuksessa, joka käveli maan päällä eli Jumala oli maan päällä.
Siteeraat Salme 2. Korinttilaiskirjeen 5. lukua, jossa kerrotaan, että ”Jumala oli Kristuksessa”(jae19) ja vedät sellaisen johtopäätöksen, että ”Jumala oli maan päällä”.
Otatko huomioon, mitä muuta kyseinen raamatunluku meille kertoo? Siis tekstiyhteyden?
Edellisessä jakeessa kerrotaan, että ”Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka Kristuksen välityksellä on tehnyt…”. Jakeita 18 ja 19 vertailemalla voi siis ymmärtää, että ilmaus ”Kristuksen välityksellä” on rinnasteinen sanonnalle ”Kristuksessa”? Katsohan vaikka itse.
”Kristuksessa” on sitten myös hänen opetuslapsiaan, mikä tuo oman värityksensä ilmaisuun: ”Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus.”(jae 17) Siis nyt ”Kristuksessa” on paitsi Jumala myös Kristuksen seuraajajoukko!!
Miten siis tulee ymmärtää ilmaus ”Jumala oli Kristuksessa”?
Kristus edusti Isäänsä Kaikkivaltiasta Jumalaa, joka työskenteli Poikansa välityksellä. Jeesuksen Isä oli koko ajan kotipaikassaan taivaassa, josta Hän pari kertaa replikoi Poikansa kanssa. (Jeesuksen kasteen sekä Kirkastusvuoren näyn yhteydessä.)
Raamatussa on toki paljonkin kohtia, joista myös nopeasti lukemalla voi saada sellaisen käsityksen, että Jumala käyskenteli maapallollamme. Jaakob paini Jumalan kanssa ja Job kertoi jopa nähneensä Jumalan. Jokainen kohta näistä voidaan ymmärtää joko Jumalan toimineen enkeliedustajansa välityksellä tai sitten näkeminen ei tarkoita meidän kirjaimellisten silmiemme käyttöä.
Jeesus toimi niin uskottavasti Isänsä edustajana, että hän saattoi sanoa: ”Joka on nähnyt minut on nähnyt Isän”. Poika oli siis ilmetty Isänsä sanan täydessä merkityksessä.
Aivan. Jeesus sanoi, että hän ja Isä ovat yhtä. Jeesus on kolmiyhteisen Jumalan yksi persoona. Isä, Poika ja Pyhä henki ovat kaikki yhtä Jumalaa.
Marrti Pentti :”Ei tarvitse keksiä ajankuluakaan, kun kuluvaa aikaa ei ole.”
Ei tarvitse keksiä yhtään mitään, kun ikuisuus on.
Entäs, milläs meinaat sinne taivaaseen päästä?
Oleellinen jatkokysymys, kiitos siitä.
Raamattu kertoo, että me ihmiset voimme katua, kääntyä ja tehdä vaikka päivittäin parannusta teoistamme. Vajaaksihan nuo toimemme tietysti jäävät, mutta Kristuksen veri hoitaa kyllä sitten loput. Ansaitsematon armo antaa siis kenelle tahansa mahdollisuuden elää ikuisesti.(Ro6:23)
Taivaaseen meno ei ole sitten meidän pyrkymme ja päätöstemme varassa. Jeesus Kristuskin totesi vaatimattomasti: ”Minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Ne paikat ovat niiden, joille Isäni on ne tarkoittanut.”
Taivaaseen meno edellyttää Jumalan ihmiseen kohdistamaa toimenpidettä. Vain Kakiikivaltias voi ihmisen ”synnyttää uudelleen” Jumalan lapseuteen, joka johtaa sitten taivaalliseen ”perillisyyteen yhdessä Kristuksen kanssa”.(Ro8:17).
Koska henkilökohtaisesti en ole tuollaista taivaallista kutsua saanut, on mahdotonta ”meinata päästä taivaaseen”. En siis voi mitenkään kuvitella tai olettaa olevani niiden joukossa jotka ”hallitsevat Krtistuksen kanssa ne tuhat vuotta”. Olen kylläkin Kristuksen taivaallisen hallinnon ehdottomana alamaisena juuri nyt ja toivottavasti myös niiden joukossa, joiden Herrani sanoi ”perivän maan”.(Mat5:5)
Uskomalla Herraan Jeesukseen, pääsen minä varmasti taivaaseen. Uskomalla ristiinnaulittuun Jumalan Poika Jeesukseen, joka sovitti minun syntini, joka kuoli ristillä, haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivän kuolleista, nousi ylös taivaaseen ja istuu nyt Isän Jumalan oikealla puolella ja on tuleva sieltä tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
En ryhdy tuomariksi ja estämään kenenkään taivaaseen menoa. Valtuudet semmoiseen kun loistavat poissaolollaan.
Kannattaa kuitenkin meidän kaikkien ottaa huomioon Paavalin nöyrä asenne itsensä tuomitsemiseen, niin juristi kun koulutukseltaan olikin. Näin hän toteaa tulevaisuudestaan matkan ollessa kesken: ”Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua vielä sen perusteella ole todettu syyttömäksi. Minun tuomarini on Herra.”(1.Ko4:4)
Luotan Jeesuksen omiin sanoihin Johanneksen evankeliumin luvussa 11.
25. Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
26. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko sen?
Salmella on oikea ja varma tieto asiasta, ja miksipä ei olisi kun itse Jumala on sen hänellekin sanassaan kertonut.
Sen sijaan Raulin ”Jeesus hoitaa loput” -uskomus ei pidä alkuunkaan kutiansa. Jeesus kun hoiti jo kaiken. Jos ei tätä usko, on tuomittu.
Lienenköhän ymmärtänyt ajatuskulkuasi nyt oikein, Joni?
Toteamukseni oli: ”Raamattu kertoo, että me ihmiset voimme katua, kääntyä ja tehdä vaikka päivittäin parannusta teoistamme.”
Oletko sinä siis sitä mieltä, että Jeesus hoiti kaiken tämän meille välttämättömän meidän puolesta Golgatalla? Oletko kenties jopa samaa mieltä sen pastorin kanssa, joka luulee, että kaikki pääsevät taivaaseen?
Toki Raamattu alleviivaa sitä, ettei ikuinen elämä ole mikään tekemisistämme saatava palkka, ansiottomasta armostahan on kyse. Roomalaiskirje Raamatussa ilmaisee asian hyvin todetessaan, että ”Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.”(Ro6:23)
Joni Toivonen :” Entäs, milläs meinaat sinne taivaaseen päästä?”
En yhtään millään. Olen vain se mitä olen. Sain juuri kuulla. että Sortavalassa eläneet isoäitini vanhemmatkaan eivät olleet kirkon silloisen käsityksen mukaisessa avioliitossa, koska isoäitini isoäiti kuului luterilaiseen kirkkoon, eikä ortodoksikirkon ja luterilaisen kirkon jäseniä voinut lainmukaan vihkiä avioliittoon. ”Virallisesti” he avioituivat vasta lastensa syntymän jälkeen, kun heidän keskinäinen rakkautensa oli saanut myös lainvoiman.
Onneksemme eivät kirkkojen käsitykset avioliitoista ja niiden lainmukaisuuksista voi olla kenellekään este saada ikuista elämää.
No, Rauli opettaa Jehovan todistajien teko-oppia, jossa kielletään kristillinen usko ja Jumalan kolmiyhteisyys ja Kristuksen 100% Jumaluus, Jumalan Pojan asema, ja 100% ihmisyys erottamatta ja jakamatta.
Minusta on aika absurdia, että Kotimaa- lehti haalii sivustoilleen julistamaan kristinuskolle vieraiden tunnustusten edustajia julistamaan kristillisen kirkon ns. kolmen vanhan kirkon uskontunnustusten vastaisia harhaoppeja kristillisten seurakuntien rahoittamana.
Sinulla on Tero oikeus omaan mielipiteeseesi, kiitos siitä.
Olisiko sinulla myös jotakin muuta annettavaa meidän keskusteluumme? Eikös taivasasia ole myös yksi tuollainen iso prosenttiluku omassa uskossasi?
Tätähän minäkin ihmettelen. Jehovan Todistajien keskustelupalstalle ei taatusti kukaan kristitty saa omaa blogia.
Juhani Ketomäki: Onko sinulla ihmettelyn ohella jotakin muuta annettavaa keskusteluumme?
Ei se ole mikään prosenttiluku, vaan jos käytetään matemaattista ilmaisumuotoa, se on binääriluku, jossa Jeesus Kristus on 1 ja minä 0.
Kristuksen Golgatalla täydellisesti ja kertakaikkisesti ansaittu sovitus riittää, ja vain se riittää. Mitään hitustakaan pelastuksen asiaan ei voida asettaa ihmisen puolelta, vaan kaikki on lahjaa täydellisesti, ettei kukaan kerskaisi. Vanhurskauttaminen on kristinuskon keskeisin kysymys, josta ei voi tehdä mitään myönnytyksiä.
Ihminen on läpisyntinen ja perisynnistä ihminen, ei pääse eroon kuin vasta kuolemassa. Joistakin tekosynneistä Herra voi päästää kyllä jo täällä ajassa, mutta ei niissäkään ole ihmisellä itsellään mitään syytä kerskaukseen. Ei ihminen pysty edes kääntymään Herran puoleen, ellei Herra itse häntä puoleensa vedä, anna synnintuntoa ja Pyhä Henki kirkasta Kristusta Vapahtajana hänelle. On surullista, että Jehovan todistajille ei kelpaa ansioton armo Jeesuksessa Kristuksessa, vaan heidän pitää rakentaa omia tikapuita taivaaseen. Omilla tikkailla ei vaan valitettavasti pääse perille, kun Kristus ei ole saanut tulla täällä ajassa Herraksi ja Vapahtajaksi. Olisi hienoa, jos kaikki Suomen Jehovan todistajat saisivat armon ja saisivat tulla kastetuksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, sillä siten vain ja ainoastaan tullaan pelastavaan uskoon sisälle Kristuksen Kirkkoon. Kristuksen kirkon näkyviä muotoja täällä ajassa on mm. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja muutkin vanhankirkon tunnustuksissa pitäytyvät kirkkokunnat. Tervetuloa armon aarteille Jeesuksessa Kristuksessa!
Näyttää siltä, että sinua on johdettu huimasti harhaan, Tero.
Luulet, että ”Jehovan todistajille ei kelpaa ansioton armo Jeesuksessa Kristuksessa, vaan heidän pitää rakentaa omia tikapuita taivaaseen.”
Voin vakuuttaa, ettei meillä ole mitään omia tikapuita taivaaseen tai sitten siihen toiseen ikuisen elämisen alustaan paratiisimaahan. Uskotko Tero tämän vakuutteluni? Ei tietysti ole pakko.
Toinen väärä rastisi oli kohdassa ”kun Kristus ei ole saanut tulla täällä ajassa Herraksi ja Vapahtajaksi” meitä Jehovan todistajia ilmeisesti tarkoittaen. Voin taas painottaa sinulle, että Jeesus on minun ja meidän Herramme ja Vapahtajamme. Otatko mitenkään lausuntoni huomioon? Pakkoa ei tietenkään ole.
Vaikka pelastumisemme on täysin Kristuksen uhriveren varassa, Raamattu ei opeta, että ikuinen elämä tulisi automaattisesti kaikille? Vai oletko sinä sitä mieltä, että jokaisella on loppujen lopuksi ne tikkaat taivaaseen? Näinkin olen lukenut opetettavan.
Tie ikuiseen elämään on Vapahtajamme askeleissa kulkemista. Jos me tahallisesti niistä poikkeamme eli ”Jos me näet teemme syntiä ehdoin tahdoin, senkin jälkeen, kun olemme oppineet tuntemaan totuuden, ei ole enää mitään uhria syntiemme sovitukseksi.” (Hepr10:26) Huomaatko Tero, ettei Jeesuksen uhrista riitä tahallisille rikkojille?
Raamattu kertoo aika paljon niistä aktiivisista toimista, jotka liittyvät Jeesuksen seuraamiseen. Oletko Tero pohdiskellut, mitä kaikkea kristittynä oleminen edellyttää? Uskontunnustuksista Iso Kirja ei mainitse edes sitä kuuluisaa halaistua sanaa. Ethän sinä vain aseta kirkolliskokouspääöksiä Raamatun rinnalle?
Kirjoitit oikein Raamatun mukaisesti hienon ajatuksen ”Ei ihminen pysty edes kääntymään Herran puoleen, ellei Herra itse häntä puoleensa vedä.” Näinhän se on. Itse asiassa meillä Kristuksen seuraajina on vedon lisäksi eräänlainen pakko. Kuitenkin varsin myönteisessä merkityksessä.
2. Korinttilaiskirjeen 5:14 kertoo Jeesuksen seuraajan Paavalin tuntemasta pakosta: ”sillä Kristuksen rakkaus pakottaa meitä.” Jatko kertoo, mihin Jeesuksen seuraajaa pakotetaan: ”Ja hän on kuollut kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista heidän tähtensä.”(jae 15)
Meitä Jehovan todistajia kristittyinä Jeesuksen seuraajina pakotetaan esimerkiksi kertomaan Vapahtajamme nykyisestä asemasta taivaallisena kuninkaana. Hallitsijana, joka taivaasta käsin tulee hallitsemaan koko tätä Tellustamme. Osallistutko sinä tämän Jeesus-keskeisen sanoman kertomiseen nykymaailman tuskissa kampppaileville lähimmäisillemme? Millä tavoin sinua puhuttelee Jeesuksen ennustus taivaan valtakuntaan liittyen: ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi.”(Mat24:14)
Valitan, että minulla ei ole juuri nyt mahdollisuutta jatkaa keskustelua kanssasi.
Kommenttina lausumaasi. Jätit ehkä tarkoituksella kommentoimatta viittaukseni kasteeseen Pyhän kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Se löytyy selkeästi Uudesta Testamentista, esim. viittaukset alkukirkon tunnustuksiin vrt. 2 Kor 13:13. Kolminaisuusoppi lisäksi löytyy niinikään myös Vanhasta Testamenttista.
Ensimmäinen kirkolliskokous löytyy ap. teoista. Kristikunta joutui torjumaan lukuisia harhaoppeja juuri ensimmäisten vuosisatojen aikana. Ap. Paavali joutui nousemaan niin galatian harhaopettajia, kuin jopa ap. Pietaria vastaan.
Oikeastaan tämä keskustelu, johon hölmöyksissäni sotkeennuin kuuluisi mieluummin khra Turtiaisen toimialaan ja viranpiiriin.
Hyvää illanjatkoa sinulle.
Hyvin mielenkiintoista keskustelua.
Jehovan todistaja päihittää mennen, tullen ja palatessa Raamatun tuntemuksellaan Raamatun Sanaan ainakin muodollisesti sitoutuneet luterilaiset – jopa teologitkin! Eikä ainoastaan asiasisällön suhteen, vaan sivistyneessä keskustelun tasossa!
Tämä sinänsä ei ole mikään ihme, sillä Jehovan todistajat lukevat ja tutkivat Raamattua aktiivisesti ja ahkerasti! Luterilaisilla näyttävät olevan vanhan kirkon opit, tunnustukset (kolminaisuus, lapsikaste jne.) keskustelujen perusteina tärkeämpiä, kuin Raamatun sisältö ja sen tunteminen. Traagisempaa on vielä, että omien oppilauselmiensakaan sisältö ei näytä oleva ”hevosmiesten tietotoimiston” tasoa korkeammalla!
Lars Nyberg runoili aikoinaan:
”Lienet vuosikymmenet Tuta saanut kuritusta, Vuodattanut kyyneleet, Tehnyt tosi parannusta, Kumminkin näet ihmeeksesi: Ryövär’ pääsee edellesi.”
Että vieläpä Jehovan todistajakin ajelee kunnon uskovaisen edelle. Voi, voi! Sehän on jo täysin sopimatonta!
.
Kiitokset arvoistasi Reino. Minulla ei ole mitään hevosmiesten tietotoimistoa josta ammentaisin kommentteihini.
Taidan pidättäytyä kommenteista, kun minulla ei ole juuri nyt mahdollisuutta muuhun kuin muistinvaraiseen kommentointiin. Sanoihan aikoinaan jo kirkkoisä Augustinus, että harha-opettajien toimintaan puuttuminen kuuluu yksinomaan oppineille, ei meille maallikoille. Augustinus oli oikeassa, sen tämä ketju todistaa. MOT.
Siihen nähden miten tärkeä merkiytys taivaalla ja helvetillä on kristillisen opin ja uskon kannalta Raamattu puhuu näistä ihmisen ikuisista loppusijoituspaikoista yllättävän vähän, tuskin juuri mitään.
Olet aivan oikeassa, vähän niistä puhutaan Raamatussa. Mutta mikähän mahtaa olla syynä?
Koska helvetti(gehenna) kuvaa yksinkertaisesti poistumista olemassaolevien kirjoista- joillekin pysyvää tuplakuolemaa(Ilm20:14,15) – niin mitäpä tuosta enempää meille tarvitsee kertoa.
Taivas taas on ”Jumalan asuinsija”, johon kutsutaan vain ne ihmisistä, jotka ”hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta”(Ilm20:6). Ilmeisesti hallitsemisohjeet ja muut käytänteet on parempi antaa hallitsijoille sitten paikan päällä. Miksi rasittaa meitä maan matosia asioilla, joita emme kumminkaan ymmärtäisi?
Valitettavan monet uskonnot keskittyvät kuoleman jälkeisiin asioihin. Raamattu puolestaan ohjeistaa meitä, jotka elämme tässä enemmän tai vähemmän pahassa maailmassa. Iso Kirja antaa loistavat elämänohjeet, kutan varmasti vähintään Vuorisaarnasta voi jokainen päätellä.
Lisäksi – ja ennen muuta – Raamattu keskittyy siihen, miten me voimme palvella Luojaamme Jehovaa ja seurata hänen Poikansa askeleita. Ne askeleet vievät sitten loputtomaan elämään paratiisiksi muutettavalla maapallollamme.
”Ne askeleet vievät sitten loputtomaan elämään paratiisiksi muutettavalla maapallollamme.” Minulle tuo on paitsi mahdoton, myös kammottava ajatus. Iäisyyden käsittäminen loputtomaksi ajaksi on kovin hengetöntä.
Martti Pentti: ”Iäisyyden käsittäminen loputtomaksi ajaksi on kovin hengetöntä.”
Voi olla sinun mielestäsi, minulle ne ovat justiin sama asia. Ikuisuudella kun ei ole loppua.
Mitä raamatullisesti mahdotonta näet siinä, että maapallon Tekijä saattaa ”maapallosta paratiisi” – hankkeensa onnelliseen loppuunsa?
En oikeastaan ajatellut mahdottomuutta Raamatun näkökulmasta, mutta onhan sellainenkin löydettävissä: ”Herran päivä tulee kuin varas. Sinä päivänä taivaat katoavat jylisten, taivaankappaleet palavat ja hajoavat. Silloin paljastuu maa ja kaikki, mitä ihminen on maan päällä saanut aikaan, Koska tämä kaikki näin hajoaa, millaisia onkaan pyhässä elämässä ja hurskaissa teoissa oltava niiden, jotka odottavat Jumalan päivää ja jouduttavat sen tuloa — tuon päivän, joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta.” Alku, loppu ja kuluminen ovat ajan ominaisuuksia. Iäisyys on ajan tuolla puolen. Se ei todellakaan lopu, mutta onko se koskaan alkanut?
Päättymätön elämä paratiisissa olisi onnellista vain kovin huonomuistiselle. Silloin voisi kokea jatkuvasti iloisia yllätyksiä.
Martti Pentille:
Tuo Pietarinkirjeen sitaattisi on mielenkiintoinen, siinähän puhutaan päivästä, ”joka saa taivaat liekehtien hajoamaan ja taivaankappaleet sulamaan kuumuudesta”.(2.Piet3:10)
Tälläkin hetkellä noissa kirjaimellisissa taivaankappaleissa on aika moisesti lämpöä, jopa miljoonia asteita. Miten ne voisivat ”kuumuudesta sulaa”? Mitä pahaa taivaankappaleet ovat tehneet, jotta ne pitäisi tuhota? Koko ”päivän” ideahan on Raamatun mukaan se, että ”tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan.”(jae7)
Huomaatko, että Raamattu rinnastaa Nooan ajan tuhon tähän suurempaan: ”Vedellä ja sanalla sen ajan maailma myös hävitettiin vedenpaisumuksessa.Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa.”(jakeet6 ja 7) Maapallolle ei käynyt kuinkaan tuossa vedellä puhdistamisessa, eikä tämä planeettamme ole tulevassakaan se hävityksen kohde.
Itse asiassa koko 2. Piet3. luvun kertomus saa selityksensä, kun katsot jaetta 13: ”Mutta meillä on hänen lupauksensa, ja siihen luottaen me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus vallitsee.” Ja tuo lupaus on kirjattu Jesajan kirjaan, kuten myös KR-käännösten viittaukset kertovat.
Jesajan 65. luku kertoo sitten siitä, miten maapallomme on tuon tulella puhdistamisen jälkeen tullut paremmaksi: ”He rakentavat taloja ja saavat asua niissä, he istuttavat viinitarhoja ja nauttivat itse niiden hedelmän….Kukaan ei tee pahaa, kukaan ei vahingoita ketään”. Kannattaa lukea koko luku, joka kertoo juuri Jeesuksen tuhatvuotisesta hallituskaudesta.
Jesajan luvusta 11 saa sitten lukea oikein selkokielellä, mitä merkitsee kun ”Iisain kannosta nousee verso”, joka ”ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta.”(Jes11:3)
Eikös maapallolla Raamatun mukaan ala melkoisen hulppeat ajat Ison Luudan lakaisun jälkeen?
”Mitä pahaa taivaankappaleet ovat tehneet, jotta ne pitäisi tuhota?” Taivaankappaleillakin on elinkaarensa kuten kaikilla luoduilla. Ei tuhoutuminen ole rangaistus.
Totta puhut: ”Taivaankappaleilla on elinkaarensa” niiden havaintojen mukaan, joita tämänhetkinen tiede kykenee tekemään. Polttoaine loppuu auringon fuusiovoimalaitosksesta joidenkin vuosimiljardien kuluttua. Ellei sitten tule Iso Tankkaaja jatkamaan elinkaarta, mihin minä uskon Raamatun vakuuttamana.
Nyt kuitenkin Pietarin kirje ei missään tapauksessa puhu elinkaariajattelusta. Asiayhteys kertoo äkillisestä, ”Jumalan päivänä” tapahtuvasta kärventymisestä. Taivaankappaleiden elinkaaret ovat kovasti erimittaiset, samanaikaisesti ne eivät minkään teorian mukaan poistu tai muutu.
Toinen asia on sitten se, että käännöksenä KR-sana ”taivaankappaleet” on kansainvälisestä käytännöstä poikkeava, vaikkakin yksi kreikan ilmaisun ”stoicheion” mahdollinen merkitys.
http://www.blueletterbible.org/lang/lexicon/lexicon.cfm?Strongs=G4747&t=KJV
Englanninkieliset käännökset puhuvat elementeistä ”elements”, joilla ei ole sitten välttämättä mitään tekemistä universumimme osasten kanssa.
”Englanninkieliset käännökset puhuvat elementeistä “elements”, joilla ei ole sitten välttämättä mitään tekemistä universumimme osasten kanssa.” Näinhän jopa omien sanojensa mukaan Raamattuun kirjaimellisesti uskovat joutuvat selittelemään, kun heidän ajatusrakennelmansa eivät joka kohdaltaan osoittaudu tukeviksi. Minä pidän rehellisempänä tunnustaa, että Raamattu käyttää paljon runokuvia asiateksitin ollessa riittämätöntä kuvaamaan Jumalan sanoinkuvaamatonta todellisuutta.
Kyllä minä osittain ja omalta osaltani allekirjoitan käsityksesi siitä, että ”Raamattuun kirjaimellisesti uskovat joutuvat selittelemään, kun heidän ajatusrakennelmansa eivät joka kohdaltaan osoittaudu tukeviksi.”
Mutta eikö ole rehellistä vaihtaa reittiä, kun umpikuja on edessä? Tässä Pietarinkirjeen kohdassa tietenkin meidän pienen kielialueemme käännökset tekevät tepposia. Meidän keskustelumme taivaankappaleiden sulamisesta olisi ollut mahdoton englantia puhuvissa maissa.
Olen kanssasi myös samaa mieltä siitä, että ”Raamattu käyttää paljon runokuvia asiateksitin ollessa riittämätöntä kuvaamaan Jumalan sanoinkuvaamatonta todellisuutta.” Sellaisiahan kyllä riittää.
Mutta Jumalan sanonkuvaamatonta todellisuutta ei ole se, kunka äijän käy täällä meidän maapallolla. Se kun on ihan peruskysymys, eikös vain?
Voimme olla varmoja siitä, että Sananlaskujen kirja on ihan kirjaimellinen – muiden vastaavien jakeiden ohella – sanoessaan, että ”Oikeamieliset perivät maan, rehelliset saavat asua siellä, mutta jumalattomat temmataan juuriltaan, luopiot pyyhkäistään maan päältä”(San2:21,22)
Uskotko sinä tuon ajatuksen ilman erityisiä selityksiä? Ihan kirjaimellisesti?
Periminen liittyy kuolemaan ja syntymään, toisiaan seuraaviin sukupolviin. Onko sillä mitään tekemistä iäisyyden kanssa?