Miksi me hyväksymme tämän?

Tyttöset kantoivat raskasta kaljakuormaa. Kaljat oli saatava piiloon pusikkoon. Sinne oli kokoontumassa iso joukko lapsia. Joillakin vanhempien hankkimat juomat mukana.
Isä, kun oli sitä mieltä, että hänen oli hyvä tietää mitä lapsi juo. Isä vai ei tullut ajatelleeksi sitä, että muillakin oli näihin nyyttikesteihin omat tuomiset.

Kävin muutamina iltoina jututtamassa lapsia heidän kokoontumispaikoissaan. Kolmivuotias taisi olla nuorin mukana olevista. Vanhemmat oli lähteneet juhlimaan ja lapset tulivat omiin juhliinsa. Mukana oli tietysti jokunen raitiskin. He pitivät huolta toisista. Pahimmin päihtyneillä oli kotiolot rempallaan. Se selvisi nopeasti heidän kanssaan jutellessa.

”Vanhempien pitäisi katsoa peiliin”: on moni aikuinen minulle sanonut, kun asian olen esiin nostanut. Mitähän se hyödyttäisi. Peilistähän saattaa katsella henkilö, jonka omakin elämä on hajalla. Tai sitten työ vie kaiken ajan ja lapselle ei jää aikaa eikä riittävää huolenpitoa.

Kummallisinta tässä kaikessa on meidän kaikkien välinpitämättömyys. Annamme tuon kaiken tapahtua. Emmekä millään tavoin edes yritä puuttua siihen. Poliisi hoitakoon asian. No poliisit ajavat hiljaa alueelle ja nuoret siirtyvät syrjään hetkeksi. Mitäpä poliisi näille lapsille voi. Miksi me emme välitä mitään siitä, että suuri joukko lapsia juo viikoittain itsensä humalaan?

Juopuminen käy pian vielä kivuttomammin, kun maitokaupasta alkaa saada kovempia aineita. Ei tarvitse enää kantaa painavia mäyräkoiria pusikoihin. Sen sijaan pian me kannamme sammuneita lapsia. Mikäli satumme heidät jostain löytämään. Tosi outoa, että hyväksymme tämän kaiken mukisematta.

  1. Martti Pentti:”“… ymmärtää heidän elävän pimeydessä ja voimattomina ja kuuroina Jumalan tahdolle.” Mitä sitten, kun ymmärtää tämän? Miten Jeesus toimi kohdatessaan voimattomina pimeydessä eläviä? Miten hän kehotti seuraajiaan toimimaan? “

    Selkeästi ”tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi” ja Jeesus käski seuraajiaa myös julistamaan parannusta syntien anteeksi saamiseksi Hänen nimessään.

    Ketkä taasen ovat ”kadonneita” joita Jeesus tuli etsimään, JUUTALAISET ja vain ja ainoastaan he.

  2. Blogini on alkanut elää elämäänsä muillakin kanavilla. Kiitos siitä levittäjille.

    Eihän kukaan halua tunnustaa hyväksyvänsä lasten ryyppäämistouhuja. Silti käyttäydymme ikään kuin hyväksyisimme sen. Niin kauan kuin, asia ei laajalla sektorilla ala nyppiä, niin asiaan ei tulla aidosti puuttumaan.
    Täytyy syntyä voimakasta älämölöä . Yksityisen sektorin täytyy jotenkin voida asiaan puuttua. Poliisi ja sosiaalipuoli on asiassa voimattomia. On löydyttävä uusia vaikuttamistapoja, jotta asiaan saadaan korjaus.

  3. Martti Pentti:”Jos noin olisi, mitä me tässä sitten turhaan kinastelisimme asiasta, joka ei koske meitä?”

    Siis me pakanat emme ole ”kadonneita” joita Jeesus tuli etsimään vaan koska juutalaiset eivät ottaneet Jeesusta vastaan niin meille pakanoillekkin aukesi mahdollisuus päästä sisälle Jumalan valtakuntaan Jeesuksen kautta, siis kuulemalla evankeliumi. Ei siis ole mitään mihin pakanat voisivat ”palata” eli ei ole mitään liittoa jonka mukaan vauvat olisivat Jumalan lapsia ja maailmassa käynnin jälkeen vosi ”palata” kuin tuhlaajapoika takaisin.

    • Ari Pasanen :”…koska juutalaiset eivät ottaneet Jeesusta vastaan”

      Jeesus syntyi samaan seemiläiseen kansaan, johon kuuluvat mm. juutalaiset. Raamatun mukaan juutalaiset ottivat Jeesuksen vastaan. He, jotka eivät ottaneet, olivat paikallisia vallankäyttäjiä, joita löytyy kaikista kansoista. Heidät tunnistaa mm. siitä, että heillä on valta lietsoa konflikteja ja säätää lakeja, joilla maapallo voidaan tuhota ihmisoikeuksista välittämättä vaikka viiteen kertaan, kuten kylmän sodan aikana tapahtui.

    • Höpöhöpö, kaikki juutalaiset eivät olisi mahtumneet edes ristiinaulitsemispaikalle.
      Kun sanonesim. että ’suomalaiset’ voitti jääkiekossa, se tarkoittaa vain yhtä suomalaista joukkuetta!

  4. Ari Pasanen :”ainakin minun Raamatussa on selkeästi että juutalaiset ristiinnaulitsivat Jeesuksen, siis halusivat sitä. Paavalikin siitä puhuu Room.11.”

    Kun olen kasvanut omatoimisesti ja itseohjautuvasti yhdessä vanhempieni lahjoittaman Raamatun kanssa, Raamatun tulkintani ovat varmasti ”kerettiläisiä” ja poikkeavat siitä, miten Raamattuun yleisesti suhtaudutaan. Olen sanonut jo myriadeja kertoja aiemmin ja sanon vieläkin, että tietoni on ”vajavaista”, enkä voi vaatia, että kaikkien pitäisi uskoa samalla tavalla.

    Joka tapauksessa on puppua, että sodan jälkeen virallisen koulukirjahistorian mukaan sodassa menetetystä Karjalasta vain ”Suomeen muuttanut” pienyrittäjäsukuni olisi isoäitini salattuine ortodoksi- ja punaorpotaustoineen kaikkensa menettäneenä ja yhteiskunnan korvausten ja sosiaaliturvan ulkopuolelle suljettuna ollut rikas, vaikka olenkin 7-vuotiaasta asti tuntemani ja nykyisin vailla perusteita ja puoluepoliittisia kytköksiä kollektiivisesti syyllistetyn vapaamuurarijärjestön jäsenen työpaikassaan vain ammattitaitonsa seurauksena johtajaksi edenneen puoliso.

  5. Ismo Malinen, otat taasen yhden jakeen ja yrität sillä todistaa omaa kantaasi, siis todella pelastus on LIHAN puolesta juutalaisista, siis Jeesus oli lihan puolesta juutalainen ja näin myös sen lupauksen mukainen jonka Jumala oli antanut.

    Unohdat täysin ottiko juutalaiset Jeesuksen vastaan vai eivät SIIS he hylkäsivät Hänet.

    Ei se että osaa Raamatun vaikka täysin ulkoa todista uskosta mitään, Sanoohan Jeesus Jumalan salaavan evankeliumin ”viisailta ja ymmärtäväisiltä” ja ilmoittavan sen lapsenkaltaisille.

    Kun nyt näin tuot esille ”omaa ymmärrystäsi” Raamatun Sanasta niin selitäppä mitä tarkoittaa seuraava Jeesuksen vertaus:

    15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.
    16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
    (Matt.7)

    Ei pelkkä Raamatun Sanojen toistaminen mitään hyödytä jos Pyhä Henki ei niitä avaa ja ne eivät tule elämäksi, sitä voi vaikka kuinka repiä itsensä verille orjantappuroissa etsiessään sieltä viinirypäleitä, niinkuin omassa elämässä väärien profeettojen opeista iankaikkista elämää, siis oma elämä todistaa ketä seuraa, rehottaako synti jossa voimattomana sokeana rypee vai onko elämä Jeesuksen vapaudesta käsin elämistä pyhityksessä.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.