Miko Peled: israelilaisen haukkakenraalin pojasta ja itsemurhaiskun uhrin perheenjäsenestä rauhanaktivistiksi

Vasemmalla kenraali Matti Peled Miko-poikineen, oikealla nykyinen Miko Peled

Israelissa on perinteisesti ollut kaksi ihmisryhmää, joiden katsotaan ansaitsevan erityiskohtelun ja joiden mielipiteille annetaan asemansa perusteella erityinen arvo. Toinen näistä ryhmistä on sotien johtajasankarit ja heidän perheensä. Erityisesti ne sotilasjohtajat, jotka osallistuivat jo Israelin itsenäisyyssotaan 1948 ovat olleet yhteiskunnan suunnannäyttäjiä ja esikuvia. Toinen ryhmä on "bereaved" eli perheet, jotka ovat menettäneet  jäseniään sodissa tai terrori-iskuissa. Tässä ryhmässä yhdistyvät sankaruus ja uhri, henkensä uhraaminen israelilaisen yhteiskunnan ja elämänmuodon puolesta.

 

Israelilainen Miko Peled kuuluu kumpaankin ryhmään. Hänen isänsä Mattityahu Peled nousi Israelin itsenäisyyssodan jälkeen armeijan kenraaliksi, jonka pääesikunnassa johtamien logistiikkaratkaisujen väitetään olleen ratkaisevan tärkeitä  kuuden päivän sodan voittamisessa 1967. Matti Peled oli elämänsä loppuun asti tämän takia Israelin sankari ja hänen perheensä oli tämän takia erikoisasemassa, vaikka Peled sodan jälkeen erosikin armeijasta todettuaan armeijan haluttomaksi selvittämään sodan aikaisia armeijan suorittamia joukkomurhia Gazassa ja ryhdyttyään arabian kielen tutkijaksi ja professoriksi Tel Avivin yliopistoon. Toiseen etuoikeutettujen ryhmään Peledin perhe joutui liittymään, kun Matti Peledin tyttärentytär kuoli palestiinalaisten itsemurhaiskussa Jerusalemissa 1997. Tyttärentytär Smadarin hautajaisiin osallistuivat arvohenkilöt koko Israelin silloisesta johdosta.

 

Miko Peled, israelilainen rauhanaktivisti, on siis sankarikenraalin poika ja hänen perheensä itsemurhapommittajan uhri. Olisi ymmärrettävää, jos tällaisesta taustasta nousisi ajatus palestiinalaisten kykenemättömyydestä rauhaan, mihin on vastattava tiukoin sotilastoimin. Miko Peled sai armeijan eliittikoulutuksen, hänestä tuli karateasiantuntija (kuudennen asteen musta vyö), hän on taustansa ja koulutuksensa perusteella täydellinen sabra, jonka luulisi tukevan nykyistä Israelissa vallassa olevaa militarismia ja epäluottamusta palestiinalaisiin. Miko Peled on kuitenkin tällä hetkellä näkyvä "yhden valtion ratkaisun" kannattaja ja puolestapuhuja eli radikaali palestiinalaisten oikeuksien puolustaja.

 

Peled katsoo, että itsenäiseltä Palestiinan valtiolta on viety mahdollisuus olemassaoloon ja valtiolliseen toimintaan nykyisillä ratkaisuilla, joilla palestiinalaisalueet on puhkottu ja pilkottu pikku saarekkeiksi. Hänelle ainoa todellinen vaihtoehto on israelilaisten ja palestiinalaisten yhteinen demokraattinen valtio. Hän on toisin sanoen luopunut isänsä ajamasta sionistisesta unelmasta, missä ainoana vaihtoehtona olivat erilliset juutalainen Israel ja palestiinalainen Palestiina. Peled katsoo, että israelilaiset ja palestiinalaiset ovat maantieteellisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti niin tiiviissä kohtalonyhteydessä, että molempien kansojen yhteiselo on väistämätön. Ilman demokratiaa Israel jää tässä kuviossa kuitenkin massiivisesti ylivoimaiseksi sortajaksi.

 

Viimeisin näkyvä Miko Peledin kannanotto on hänen "muistokirjoituksensa" Ariel Sharonille, joka edusti hänelle Israelia tuhoavaa militarismia ja häikäilemättömyyttä. Tähän kirjoitukseen viittasi myös Juhani Huttunen Sharonia palvovassa Kotimaa24-blogissaan 13.01.2014

http://mikopeled.com/2014/01/04/final-words-on-sharon-by-miko-peled/

 

Miten on mahdollista, että Miko Peledistä tuli aktiivinen palestiinalaisten oikeuksien puolestapuhuja sen jälkeen, kun hänen sisarentyttärensä kuoli palestiinalaisten itsemurhaiskussa? Miksi toiset israelilaiset päätyvät tällaisten tekojen jälkeen rakentamaan erottelumuureja ja miksi Peled haluaa muurit pois, jotta ihmiset voisivat löytää toinen toistaan kunnioittavan tavan elää yhdessä ja tällä tavoin estää sairaita elämää tuhoavia iskuja? Onko toiseen tutustuminen niin paljon vaikeampi tie, että eristäytyminen ja eristäminen koetaan ainoaksi mahdolliseksi tieksi, jota Israelin nykyhallinto kulkee raskain saappain? Erottelumuuri vuotaa kuin seula ja sillä ei kyetä suojelemaan ketään eli sen turvallisuusvaikutus on vain propagandistinen. Onko kyse vain siitä, että Peled ja Peledin tapaan asioita näkevät haluavat nähdä ja kuulla palestiinalaiset ja heidän tarpeensa huolimatta siitä(tai oikeastaan juuri siitä syystä) , että häntä on henkilökohtaisesti koskettanut väkivallan kammottava todellisuus .

 

Kumpi tapa on kristillinen? Kumpi tapa on perusteita koskettava? Kumpi tapa on kestävä? Kumpaa sinä puolustat?

 

Suosittelen luettavaksi Just World Booksin kustantamaa Miko Peledin omaa tarinaa "The General's Son. Journey of an Israeli in Palestine" Tarjosin omaa probono-käännöspanostani kirjan saamiseksi suomeksi mutta Kirjapaja ilmoitti suoraan, että he eivät ole kiinnostuneita ja Into Kustannus (joka on julkaissut Just World Booksin kirjoja suomeksi) ilmoitti, että Lähi-itää koskevat kirjat eivät ole kassamagneetteja, mitä he näköjään pitävät julkaistavan kirjan ehtona. Kirja on kyllä englanniksikin erittäin helposti aukeava, joten kokeilkaa itse, puhunko omiani!

8 kommenttia

  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Juha Hyrsky: “Kumpi tapa on kristillinen? Kumpi tapa on perusteita koskettava? Kumpi tapa on kestävä? Kumpaa sinä puolustat?”

    Puolustan Jeesuksen ohjeiden mukaista puolueettomuutta nykyisen häviävän “maailman” kiistoihin ja konflikteihin. Niiden ulkopuolella pysymistä ja kaikenlaisten ihmisten pitämisenä lähimmäisenä, joita kohtaan on velvollisuus osoittaa lähimmäisenrakkautta, huolimatta näiden kansallisuudesta, rodusta, heimosta tai kielestä.

    Israel = yksi nykyisen häviävän maailmanajan kansallisvaltioista ja ihmishallituksista. Sääli tavallisia kansalaisia kun ovat joutuneet loppumattomien konfliktien keskelle. Osa niistä selittyy historiallisista syistä (= menneinä vuosisatoina ns. “kristillisen” Euroopan taholta harjoitettu juutalaisten syrjintä), osa tyypillisestä ihmishallitusten kyvyttömyydestä ratkaista ongelmia järkevillä ja rauhanomaisilla tavoilla.

    Palestiinalaiset = Yksi kansallisuus tai heimo (heillähän on samat esi-isät kuin juutalaisilla), jolla on ollut viime vuosikymmeninä ryhmänä erittäin hankalat olot ja olosuhteet. Taustalla vaikeita historiallisia ratkaisuja muiden taholta (= juutalaisten muutto takaisin Palestiinan heidän rajoitettujen oikeuksien vuoksi Euroopassa ja päätös Israelin valtion perustamisesta). Palestiinalaisten osalta myöskin huono ihmishallinto. Asiaan on suuresti vaikuttanut myöskin Israelin johtajien pyrkimys päästä lopullisiin Palestiinalaiskysymysten ratkaisuihin. Sekin on lisännyt väkivallan kierrettä, palestiinalaisten omien toimien ohella.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Hyrsky sanoo:

      Vesa: vastauksesi oli harvinaisen selkeäsanainen ja hyvin perusteltu. Itse tunnen olevani kutsuttu ja asetettu hiukan aktiivisempaan asenteeseen mutta pidän sinun näkemyksiäsi sangen oikeansuuntaisina. Kiitos.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Vesa Ahlfors sanoo:

    Juha Hyrsky: “Onko kyse vain siitä, että Peled ja Peledin tapaan asioita näkevät haluavat nähdä ja kuulla palestiinalaiset ja heidän tarpeensa huolimatta siitä(tai oikeastaan juuri siitä syystä) , että häntä on henkilökohtaisesti koskettanut väkivallan kammottava todellisuus .”

    Myös palestiinalaisten puolelta löytyy “raittiisti” asioihin suhtautuvia henkilöitä jotka haluaisivat lopettaa koston ja väkivallan kierteen. Ajattelevat, että erilaiset vastarintaiskut antavat vain Israelille syyn pitää tiukkaa kontrollia miehittämillään alueilla. Jotkut ovat jopa esittäneet teorian, että tilanne on oikeastaan Israelin etujen mukainen. Sille löytyy silloin syitä “kyykyttää” palestiinalaisia.

    Monet israelilaiset näkevät myös asian niin, että palestiinalaiset eivät pysty millään ajamaan juutalaista syntyperää olevia pois alueelta, joten ns. rauhanomainen rinnakkaiselo on mahdollista ja oikeastaan ainoa mahdollisuus. Ajatus jostain ns. etnisesti puhtaista alueista on melkoinen mahdottomuus nykypäivänä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Hyrsky sanoo:

      Olen kanssasi täysin samaa mieltä, Vesa Olen tavannut paljon juuri noin ajattelevia palestiinalaisia ja israelilaisia. Itse asiassa, toisin ajattelevat palestiinalaiset ovat kokemukseni mukaan poikkeuksellisia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Lahtinen sanoo:

    Yksipuolinen Israelin tuomitseminen ja juutalaisten demonisointi on osaltaan vaikuttamassa siihen ikävään tosiseikkaan, että antisemitismi kasvaa Euroopassakin. Blogisti tahtoo ilmeisesti lietsoa sitä lisää.

    http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/ulkomaat/4136/juutalaisten_asema_heikentyy_euroopassa

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juha Hyrsky sanoo:

      Ari Lahtinen ei petä asiantuntemattomuudellaan ja keskustellun asian täysin eri urille vetämisillään. Olisiko sinulla jotain sanottavaa Matti ja Miko Peledin, kahden juutalaisen ja siksi oletettasti ei-antisemiitin mielipiteistä? Minua kiinnostavat tässä eniten Israelin tulevaisuuteen liittyvät asiat. Kertoisitko, miten Peledit demonisoivat juutalaisia ja tuomitsevat yksipuolisesti Israelia?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Lahtinen sanoo:

    Sinua kirjoitustesi perusteella kiinnostaa jatkuvasti tuoda esille yksinomaan Israelia ja juutalaisia syyllistäviä näkemyksiä: omiasi ja muiden. Kirjoituksistasi huokuu niin varma etukäteismielipide, että ymmärrän sinun olevan vaikeaa nähdä asioita laajemmin ja puolueettomammin.

    Riitoihin ja konflikteihin tarvitaan aina kaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Hyrsky sanoo:

    Ari Lahtinen: syytöksesi ovat yksinkertaisesti vain sinun silmässäsi ja sen kapeassa näkökentässä. Väitteesi, että kirjoitukseni tuovat esiin yksinomaan “Israelia ja juutalaisia syyllistäviä näkemyksiä” on enemmän kuin outo, koska kirjoitukseni perustuvat nimenomaan israelilaisten ja juutalaisten näkemyksiin ja omiin kokemuksiini hyvin usein heidän kanssaan. Se, että nämä näkemykset eivät aina edusta nykyisten vallassa olevien puolueiden ja organisaatioiden kantoja ei tee niistä israelilais- saati juutalaisvastaisia. Väitteesi, että esimerkiksi kenraali Mattityahu Peledin , monen sodan sankarin, näkemykset olisivat Israelin ja juutalaisten vastaisia on yksinkertaisesti asiantuntemattomuudessaan tyrmistyttävä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juha Hyrsky
    Juha Hyrsky

    Olen turkulainen kieltenopettaja. Olin 3kk Palestiinassa Yattan kaupungissa tarkkailemassa ihmisoikeuksien toteutumista Israelin miehittämällä Länsirannalla ja tutustumassa myös elämään Israelissa. Työni toteutui Kirkkojen Maailmanneuvoston EAPPI-ohjelman puitteissa. Olen käsitellyt EAPPI-työtä myös blogeissa vuodelta 2012. Ne löytyvät täältä: http://www.blogiarkisto.kotimaa.fi/oma-sivuni?view=profile&uid=1342