Niilo Rantalan artikkeli Kotimaa 48. Maria, ikuinen neitsyt
”Kirkkokuntia yhdistävää oppia Marian neitsyydestä ei voida ohittaa tai sivuuttaa.”
Tämä Rantalan kirjoituksen alkupuolella oleva lausuma on kaikkien uskovien ja osittain uskomattomienkin (muotojumaliset) luja mielipide ja edustaa pelastusoppia. Rantala kasaa joukon luterilaisia ja katolisia, opilliselta huipulta, joiden ymmärryksen mukaan Marian osa ja tehtävä Jeesuksen maailmaan synnyttäjänä on aliarvostettu.
Ei Jumala lähetä omaa itseään ikäänkuin ihmiseksi, vaan ihmisestä syntyy täydellisesti ihminen. Jokaisessa ihmisessä on kyllä osa Jumalaa, vt. 1.Moos.2:7, Jumalan häneen puhaltamansa henki. Siis ”tämän verran” Jeesuksessakin oli Jumalaa. Jokaiselle ihmiselle Jumalalla on hyvä suunitelma, mutta se ei toteudu vain ”Herra, Herra” huutelemalla, vt Luuk. 6:46. Jumalan tahto ei löydy opiskelemalla, vaan Jeesuksen seuraamisella, ainoastaan.
Ei ole Jeesuksen seuraamista, jos julistetaan Anja Ghisellin käsitystä, mikä on asiallisestikin perusteeton, siis ei ole Raamatusta, vaikka sen voidaan sanoa ja sanotaankin kuuluvan luterilaisuuteen ja katolisuuksiin. – Jeesuksen, Sanan, Raamatun opetusta se ei ole. Muu kirjallisuus, uskonnollinenkin voi sisältää ja tuottaa loistavaa pohdintaa, mikä yltyy keskusteluksi ja alkaa edustaa kirkon ”moniäänisyyttä”. Sen sijaan, että pysyttäisiin Raamatun sanomassa, siinä yhdessä.
Jes. 30:8 ja Hab. 2:2, muunmuassa, jo ammoin muistutti keskustelukielteisyydestä jumalattomien kanssa. ”Sokeille”, mutta kuuleville Jes. 58:1 sanoo, ”Huuda täyttä kurkkua, älä säästä, korota äänesi niinkuin pasuuna, … Nämä sanat hebreaksi on ”qara’ garon chasak ruwm qowl shophar”. Eli edustaa ilmoitusta Jumalalta, eikä ehdotusta neuvotteluihin.
Mitä tulee Ghisellin viittaukseen 3. kirkolliskokoukseen, ja sen perusteluihin, niin ne on asiaankuulumattomia, eli eivät Raamatusta. Myös Athanasioksen käsitys perisynnin siirtymisestä syntyviin ihmisiin, lapsiin, romuttaa kaiken normaalin käsittämisen, mitä Raamatusta on luettavissa.
Kaikki taivaallinen on inhimillisesti käsittämätöntä, ei silmiin näkyvää, ei ihmisen/kirkon/piispojen itseymmärryksen tuotos.
Jeesus ihmisenä ollessaan sanoi, että Isä on ilmoittanut kaikki hänelle, Jeesukselle ja Jeesus kaikille omilleen. Täällä ajassa olemme matkalla ja jokainen omassa pisteessään, mutta samalla Tiellä. Uskovien tehtävät seurakunnassaan ei ole kaikilla samat ja siitäkin johtuen on eri ehtimisen pisteitä ja jokaiselle Kristus, Seurakunnan Pää, on suonut oikean määrän hengellistä kykyä käsittää ja toimia seurakunnan hyväksi.
http://www.adressit.com/pelastetaan_16-vuotiaiden_oikeus_kansanopistovuoteen
”Esityksen mukaan oppivelvollisuutta ei voisi suorittaa osallistumalla vapaan sivistystyön opintoihin, joihin kuuluvat kansanopistojen vuoden mittaiset linjat”
Eipä tietenkään. Samalla tavalla suljettiin perusturvalta ulos 90-luvulla opistot, joissa lukiosta valmistuneet saattoivat viettää välivuoden parantamalla taitojaan tulevia opintoja varten. Näihin oppilaitokseen hakeutuneet leimattiin automaattisesti ”passiivisiksi” ja suljettiin taloudellisen perusturvan ulkopuolelle, koska oppilaitos ei valmistanut heitä ammattiin.
Näin kävi mm. yhdelle Östra Nylands Folkhögskolanissa ruotsinkielen taitoaan parantaneelle lapsellemme, joka murrosiässä ”inhosi” ruotsia ja halusi 17-vuotiaana lopettaa koko lukion, mutta päätti sitten ottaa ”härkää sarvista kiinni” ja parantaa ko. taitoaan.
Koskeeko nyt tehty päätös myös poliittisia Kiljavan tms. opistoja?
Meitä yhdistää aina persoonakohtainen Uskon kohteemme Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa.
Tämä Maria-oppi ei hengellisesti yhdistä, eikä sitä Uskon kohteessa ole. Muita yhdistäviä tekijöitä muualla voi tarpeen mukaan löytää.
Vähän Helluntaipäivän kastajaliikkeestä, johon nk. helluntalaisetkin lukeutuvat.
Ehkä liiankin usein olen maininnut,että kaikki uskoontulleet seurakunnissani, Italiassa ovat katolisuudesta. Heidän merkittävin herättäjä on ollut Maria-palvonta ja tietysti pyhimyksetkin. Moni sanoi, että ennen uskoontuloaan he jo kauan olivat hyljänneet Marian puoleen kääntymisen. He kaikki olivat tulleet uskoon kotonaan Raamattua lukien ja sieltä he huomasivat, ettei Marialla ollu osaa eikä arpaa taivasosuuden ”järjestelyssä”. Myös E-Amerikan evankelisuudessa juuri tuo Maria-kultti herätti heidät ajattelemaan.
https://drive.google.com/file/d/1bKmDlxy4gNTp0hybbiT-YkSLn-zGFigy/view?usp=drivesdk
Mietihän Reijo uudestaan, haluatko kuulua samaan kategoriaan kuin muslimit?
Kimmo,
Maria-kultti on ollut minulle arjessa kohtaamani asia sitten 1958, kun Italiaan perheeni mukana muutin. Kun koko Monfalconen kaupunki polvistui Maria-patsaan kuljettua kohdalle, olin minä ja valdolainen, Nino, juuri uskoon tullut ystäväni, jotka seisoimme kaikkien katseltavina.
Silti niin hän, Nino, kuin minä ja perheeni elimme tässä pienessä kaupungissa ”kaiken kansan suosiossa”. Keskustelut silloin ja aina tähän päivään asti katolisten ja kirkon edustajien kanssa ovat olleet harhailevia, koska yleensäkään ei oltu kohdattu kysymystä Jumalan vaikuttamasta henkilökohtaisesta uskosta Jeesukseen. Kirkon tornin huipulle tuotiin silloin kullattu Madonna-patsas helikopterilla ja on yhä siellä.
Alueella on Helluntaipäivän Kastajaliike (Assemblea di Dio, ADI), levinnyt ja on tänään suhteessa pieni mutta kymmenkertainen kuin mitä se oli vuonna 1958.
Olen sen jälkeen asunut Romassa ,Sveitsi-Italiassa eli Ascona-Como, jossa vapaa kokoontuminen alkoi olla mahdollista 60-luvun jälkeen. Madonna kultti pitää ihmiset sidottuina. Jeesus ei sido ketään, vaan vapauttaa.
Ei niin bloginne aiheeseen, mutta Maria on mielestäni tärkeä huomata Jeesuksen Äitinä.
Oliko Maria synnyttäjänä Neitsyt kuten kirkkomme todistaa, vai oliko Jeesus Jumalan adoptoima poikalapsi, vaikko vuoden kuluessa dokmin muuttumisesta toiseksi, Yhtä Jumalan kanssa.
Neitsyt sana on totta Tunnustuksessammekin, mutta aikanaan se tarkoitti nuoren naisen ”säätyä” ennen virallisia yhteen menoja sopivan ehdokkaan kanssa missä perheet olivat mahdollisuuksissaan mukana.
Itse Jumalan mahdollisuuksiin katsoen huomaan hyvin adoptionaalisen käynnin.
Marian ikuinen neitsyys on yhdistänyt katolisia, luterilaisia ja reformoituja(kin) aina 1700-luvulle ja sen lopulla syntyneeseen historiallis-kriittiseen raamatuntutkimukseen asti.
Kristitylle luovuttamaton totuus on kuitenkin vain se, että Maria oli neitsyt, kun Jumalan Poika sikisi Pyhästä Hengestä hänen kohdussaan ja säilyi neitsyenä aina Vapahtajan syntymään asti. Näinhän Matteuksen evankeliumi selkeästi toteaa. Tosin voi miettiä, kannattaako kristillisen kirkon 1700-vuotista ja yksimielistä käsitystä ehdoin tahdoin riitauttaa.
Marko Sjöblom koita nyt itse selittää täälläkin oleville niin viisaille tuo, siis kyllä täällä ”tukka pöllyää” kun esittää tuollaisia eli ettei Maria ollutkaan ikuinen neitsyt.
Olen Matt.1:25 perusteella samaa mieltä kuin Marko
Marko,
Se mistä Totuus ja totuudet ammennetaan on Kirjoitukset. Sen kirkot vahvantuntuisesti ilmoittavat, mutta jokainen kolmesta on laskenut perustuksensa Sanan kallion viereen, eli pois perustukselta. Tästä Seurakunnan perustustuksesta, Ef.2:
19 Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä,
20 apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus,
Yhdistyminen voi toteutua vain samalla perustuksella, joten sama perustus tarkoittaa, tai totteutuu väärälläkin perustuksella. Jälkipolttoinen ihmettely ei palvele mitään oikeaa, Raamatullista. Se saatetaan käyttöön tulkinnoilla, henkisellä hermeneutiikalla, eli tulkinnoilla. Kristitty / Christianos on kreikkaa ja tarkoittaa Kristuksen seuraajaa/opetuslasta, eli sellaista, joka ei vain huutele ”Herra, Herra” vaan noudattaa, seuraa Jeesusta, eli uskoo Hänen Sanansa niinkuin se on kirjoitettu, on luettavissa.
Meillä on tänään samat ohjeet kuin Alkuseurakunnalla, mitä Helluntaipäivän Kastajaliikkeeseen tulee. Tuo sinun viittaamiesi kirkkokuntien yhdistyminen ei ole samalla Kalliolla kuin Alkuseurakunta. Ei tarvita historialliskriittistä Raamatun tutkiskelua, sillä Alkuperäinen on ollut Seurakunnalla ja se sisältää Vanhan ja Uuden Testamentin, eli samaa luetaan tänäänkin. Alkuperäisten ohjeitten noudattamisessa on Seurakunnassa puutteita, niinkuin oli vuodesta 30 lähtien.
”Kristillinen kirkko” nimike ei ole Jeesuksen seuraajien Seurakunta, mikä on uskovien yhteisö maailmassa, (ekklesia) jolla on pyrkimys pyhitykseen ja rauhaan, vt. Hebr. 12:14.
Reijo
Olen aikaisemminkin huomannut sinun puhuvan epätarkkuuksia Jeesuksen olemuksesta kokonaan Jumalana ja kokonaan ihmisenä yhdessä persoonassa.
Jeesus ei ole vain osaksi ihminen ja osaksi Jumala, vaan kokonaisvaltaisesti sekä Jumala että ihminen.
Olen tästä kirjoittanut aikoinaan blogin, jota tähän mennessä on luettu 9843 kertaa ja johon on kirjoitettu 281 kommenttia.
https://www.kotimaa.fi/blogit/maria-ikuinen-neitsyt/
En tässä lähde enenpää keskustelemaan asiasta, mutta haluan tähdentää kuinka tärkeää on ottaa tosissaan Raamatun opetuksen yhteenveto Athanasiuksen tunnustuksessa:
” Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.
Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.
Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.
Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.
Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.
Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.
Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.
Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.
Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.
Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.
Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.
Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.
Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.
Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:
Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.
Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.
Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.
Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.
Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.
Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,
astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.
Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua. ”
Näin siis ilmaistaan Raamatun opetuksen yhteenveto Athanasiuksen tunnustuksessa.
Matias Roto siis kuinka Raamattu ei missään todista tuota väitettäsi ””Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä””, siis mistä olet tuon ottanut?
Joh. 14:28
Te kuulitte minun sanovan teille: ’Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne’. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.
Onko siis Jeesus Isän tykönä ihmisenä vai Jumalana?
Viimeinen puheenvuoroni tähän kesksusteluun. Arin kysymykseen vastaus.
Arin viittama jae on otettu huomioon Athanasiuksen tunnustuksessa:
”Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä,
i h m i s y y d e s s ä ä n
vähäarvoisempi kuin Isä.”
Taivaan valtaistuimella istuu KAIKKIVALTIAS (vain Jumala on kaikkivaltias) Jeesus, joka on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Tästä Luther ilahtui aivan rajattomasti. Meillä ihmisillä on puolustaja Jumalan valtaistuimella. Olemme siis pelastettuja.
On muistettava että heprean Jumalan nimi Jahwe on käännetty sanalla Kyrios, Herra, kreikan kielisessä Septuagintassa. Tämän mukaisesti me suomen kielessä puhuttelemme Jumalaa NIINPÄ Elisabet sanoo Marialle, ei vähempää kuin, että tämä on JUMALAN ÄITI .
Luukkaan evankeliumi:
1:43 Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun HERRANI äiti tulee minun tyköni?
Matias Roto et siis voi muuta kuin työntää pään pensaaseen kun et löydä omalle valheellesi todistusta Raamatusta.
Kun lukee tuon tunnustuksen niin siellä on myös ”” Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.””, siis pahaa tehneet ikuiseen tuleen, tämänkin siis uskot ethän muuten voi pelastua tuon tunnustuksen mukaan??????
Mistä sitten olisi tarpeen pelastua, ellei kadotustuomiosta?
”Athanasioksen käsitys perisynnin siirtymisestä syntyviin ihmisiin, lapsiin, romuttaa kaiken normaalin käsittämisen, mitä Raamatusta on luettavissa. Kaikki taivaallinen on inhimillisesti käsittämätöntä, ei silmiin näkyvää, ei ihmisen/kirkon/piispojen itseymmärryksen tuotos.” Kumpi sitten on tie totuuteen, normaali käsittäminen vai inhimillisesti käsittämätön?
Perisynninasiasta Vanhasta Testamentista ei ole koskaan haluttu lukea mitä siellä sanotaan.
Kuudennen Luomisen päivän Ihmisen Anomaliaa Jumala käski, mutta Kahdeksannen päivän edellisen erijatkuvuutta kielsi.
Tästä johdannaisia Ihmissuvulle olivat eteenpäin kyvyt harkintaan niin omassatunnossa kuin kyvyssä valita.
Kirkkolaitosten suuresta vastustamisesta huolimatta nämä kyvyt ovat jossain määrin päässeet esille.
Kauankohan vielä saamme odottaa Vanhan Testamentin todistuksen tulevan rehellisesti esille.
Perisyntikäsityksessään haikailevat todistajat odottavat kaipaavina oloamme vielä yhdessä muiden Jumalan Luomien eläinten kanssa. No, ei olisi nykyistä mallia elämisen sen eri struureissa.
Martti,
”normaali käsittäminen” on inhimillistä itseymmärrystä, niin yksilön kuin kirkkojen nimissä, joiden opetuksen mukaan voi kehittyä ilman Uskoa, siis ilman lahjavanhurskautusta. Uskova alistaa ymmärryksensä uudestisyntyneelle hengelleen kuuliaiseksi, mikä avaa todellisen käsityskyvyn, uskossa.
Vaikutaa tylsältä ja synnyttää halun syventyä kehällisiin asioihin ja tulkintoihin.
Pekka,
On totta, että ihminen luotiin tahtomaan ja päättämään oma tulevaisuutensa, koska hän tiesi ”yhtä paljon kuin Jumala”. Eli siinä Saatana puhui ”totta”.
Päätökseen vaikutti sama halu kuin Saatanalla oli, eli tulla niinkuin Jumala.
”Athanasioksen käsitys perisynnin siirtymisestä syntyviin ihmisiin, lapsiin, romuttaa kaiken normaalin käsittämisen, mitä Raamatusta on luettavissa.” Olenko siis oikeassa, kun nyt huomaankin sinun arvostavan Athanasiosta, Reijo Mänttäri? Normaalin käsittämisen romuttaminen lienee uskosi mukaan Hengen työtä.
Martti,
Yritän päästä tästä selvyyteen. Tarkoitan asetteluasi.
”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt”.
Lisäksi Paavali kirjoittaa: ”Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä” (Room 5:12). Edelleen ko. asiaa kommentoidaan (1Moos 6:5); (1Moos 8:21); (Job 14:4); (Jer 17:9); (Mark 7:21-22); (Room 3:10-12); (Room 3:23); (Saarn 7:21) ja (1 Kun 8:46). Edelliset tekstit eivät liene seurausta pelkästä ”kulttuuriperinnöstä.” Lisäksi filosofisesti voi olla vaikeaa saada synti sopimaan ns. järkisieluun.
Lisäksi on hieman eri asia, miten tuossa (Rom5:12) oleva tekstin loppu ja kreikan sana ἐφ’ ᾧ, ef ho käännetään, (koska – kaikki ovat syntiä tehneet) tai (jossa – kaikki ovat syntiä tehneet), jolloin se viittaa suoraan ensimmäisen ihmisen syntiin.
Omia syntejämme meidän kuitenkin tulee surra eikä Aatamin lankeemusta.
”Ei yksikään luotu ole puhdas hänen edessään, enkeleissäänkin hän havaitsee vikoja”.
Muuten minulle kelpaa äitikirkkomme tunnustus: ”Peccavi. Mea culpa, mea culpa, mea maxima culpa”.
En mieluusti lätki tänne raamatunlauseita, mutta nyt oli syytä muistuttaa siitä, mitä Sana sanoo ja Kirkon traditio tunnustaa. Alun perin vanhalle kirkolle riitti opetus, että Jumala yliluonnollisella tavalla varjeli Vapahtajamme sikiämisen autuaan Neitsyt Marian kohdussa perisynniltä. Mistä voinee näin luterilaisena kohteliaasti muistuttaa tänään, kun katoliset veljemme ja sisaremme Kristuksessa viettävät Marian synnittömän sikiämisen juhlaa.
Kotieksegeetikkona en huomaa mitä varjelusta perisynnin vaivaan synnitön sikiäminen tarvitsisikaan.
”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt”.
Mikä merkitsee sitä, ettei yhdelläkään ihmisellä ole täysin vapaata tahtoa, koska tahto pahaan on tahoa hyvään suurempi koska synti on sikiöltä lupaa kysymättä hänen istutettu.
Marian synnittömän sikiämisen juhlan alkuperään taisi vaikuttaa lähinnä Duns Scotuksen ajatus siitä, että Jeesuksen lunastustyö kykeni puhdistamaan Marian perisynnin tahrasta. Tuossa en valitettavasti näe sitä millä logiikalla tuohon ajatukseen on päädytty muuten kuin filosofisesti järkeilemällä, kun ottaa huomioon sen, että lunastusta ei ollut edes vielä tapahtunut.
Lisäksi jos Maria olisi ollut perisynnitön, niin miksi Jeesus olisi nuhdellut Josefia ja äitiään sanomalla: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona”, kun Jeesus oli 12-vuotiaana kadonnut heiltä temppeliin? Vaan Mariakaan ei ymmärtänyt sitä, mitä Jeesus tällä – Isällä – tarkoitti.
Filosofinen järkeily on yhtä totta kuin se on olemassa.
Kirkolliskokousten hyväksymät dokmit mysteereinä ovat nekin yhtä totta kuin ovat olemassa.
Kirkkolaitoksille tulee suuri haaste selittää ettei perisynnin asiasta ole kvalifioivaa todistusta muussa kuin filosofiointiin katsoneissa Oikea Uskon todistajissa aikanaan.
Tämä Vanhan Testamentin lukihäiriö on vakava paikka nykyteologeille.
Mikäli syntistä sikiämistä ei olisi tapahtunut, eikä perisynti olisi siirtynyt Aadamin kautta lapsiin niin sitten me voisimme kaiketi tunnustaa,….. että minä vaivainen hyveellinen ihminen, joka olen syntynyt kunnon vanhemmista, olen kaikkina elämäni päivinä hyvettä harjoittanut monin tavoin ja tunnustan sinulle sydämestäni, että olen rakastanut sinua yli kaikken ja lähimmäistäni niinkuin itseäni, enkä ole sinun käskyjäsi vastaan koskaan rikkonut, en ajatuksin sanoin enkä töin ja tiedän sen vuoksi ansanneeni iankaikkisen elämän, jos sinä niin tuomitset kuin minun hyvät tekoni ovat ansainneet.
Ei ole aihetta tehdä Daavidin henkilökhtaisesta ahdistuksesta synnin perinnöllisyysoppia. Jokainen Jumalan puhuttelema ihminen tuntee ja tunnustaa oman syntisyytensä. Äidin, isän ja koko ihmissuvun julistaminen turmeltuneeksi on vastuun vierittämistä pois itsestä.
Martti Pentti. Sananlaskun mukaan omena ei kauas puusta putoa. Ei perisyntioppi tarkoita vastuun vierittämistä omista synneistä toisten harteille. Itse olen rukoillut noilla psalmin 51 sanoilla (melkein koko psalmia käyttäen) ainakin 15-20 vuotta elämästäni. Herramme antoi muuten ymmärtää vuorisaarnassaan, että vihastuminen toiseen on viidennen käskyn rikkomista. Aikamoinen ruumisvuori minullakin on siis takanani, jos vuorisaarnan haluaa kirjaimellisesti ymmärtää!
”Ei perisyntioppi tarkoita vastuun vierittämistä omista synneistä toisten harteille.” Ei tarkoitakaan, kun sen ymmärtää niin, että se on minun perimmäinen syntini, josta eri synnit sitten nousevat. Jos se ymmärretään ihmiskunnan yhteiseksi Aatamilta perityksi turmelukseksi, on vaarana sortua fatalismiin: – minkä minä tälle voin, se on erottamaton osa ihmisyyttäni.
Perisynti oppi tekee Jeesuksesta valhettelijan, siis kun Jeesus sanoo Pojan tekevän todella vapaaksi niin teidän perisyntioppinne kumoaa sen.
34 Jeesus vastasi heille: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.
35 Mutta orja ei pysy talossa iäti; Poika pysyy iäti.
36 Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.(Joh.8)
Martti Pentti. Perisynti on sekä meidän jokaisen omaa jumalanvastaisuutta että kaikille yhteistä turmelusta. Tunnustuskirjojemme mukaan tämä perisynnin syvyys on nimenomaan uskottava Raamatun perusteella. Nähdäkseni tämä torjuu fatalistisen ajattelun. Itse ajattelen pikemminkin niin, että perisynnin yhteisyys saa aikaan ”syntisten solidaarisuuden” niin, että meidän ei tarvitse tai pidä vertailla toistemme syntisyyttä, koska kaikki tarvitsemme armoa ja anteeksiantamusta. Vanhat totesivat kyllä niinkin, että syntisyydessämme on myös asteita.
Ei perisynti ole vaikea asia ymmärtää, jos ymmärtää, että kuolemme sen seurauksesta. Kaikki teko synnit ja lihan vaivat ovat maailmassa seurausta lankeemuksesta. Myös ”synti” (lue yksikkönä) on uskottava Sanan kautta.
”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh.1:29) jokainen, joka uskoo Jumalan Lähettämän Pelastuksen, se on Kristuksen, ei kuole, vaan hän elää, vaikka on kuollut.
Vain tuomittuja ja kuolleita voidaan Armahtaa ja tehdä eläväksi kuoleman alta. Jotka omissa voimissaan pyrkivät sisään Taivasten Valtakuntaan eivät luota Jumalaan vaan ylpeydessään tekevät Kristuksesta Mooseksen ja näin jäävät osattomaksi Jumalan Armosta.
Matias,
Kirjoitat:
”Olen aikaisemminkin huomannut sinun puhuvan epätarkkuuksia Jeesuksen olemuksesta kokonaan Jumalana ja kokonaan ihmisenä yhdessä persoonassa.
Jeesus ei ole vain osaksi ihminen ja osaksi Jumala, vaan kokonaisvaltaisesti sekä Jumala että ihminen.”
————
Seuraavan saatat kokea loukkaavana, mutta silti,
Oman tunnustuksesi mukaan kuulut ”huippueksegeetikkojen” kärkeen, jotka eivät lue Raamatusta vastauksia, vaan vaihtavat ”takkia” ja muuntuvat tulkitsijoiksi, niiksi, joista Pietari kirjoittaa:
I Piet.3:
15 ja lukekaa meidän Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, josta myös meidän rakas veljemme Paavali hänelle annetun viisauden mukaan teille on kirjoittanut;
16 niinkuin hän tekee kaikissa kirjeissään, kun hän niissä puhuu näistä asioista, vaikka niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, jota tietämättömät ja vakaantumattomat vääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia, omaksi kadotuksekseen.
17 Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne,
Sanon, että ”jotka eivät lue Raamatusta vastauksia ..” . Tähän lisätarkennus, ”ja jotka hyppäävät Kirjoitusten kohdat yli ..”. Tätä muotoa käyttävät uskoontulleet entiset katolisen kirkon papit,pari mainitakseni Carlo Fumagalli ja Antonio Silvestri, . Näin perusta ”marialogiasta” ei ole Raamatusta. Eli koko RKK:n opit ja opetus ei viitoita tietä taivaaseen, sinne mihin Jeesus on jo valmistanut uskoontulleille tilan olla ikuisuuden, ajattomuuden, verran. – Siis muodostetaaan yhteisymmärrys, missä sovitaan, että tuo kohta kirjoituksista hypätään yli, ei oteta huomioon. Sellainen käyttäytyminen opiskellaan ja on kirkoisiltä ja heidän seuraajien, heidän oppiensa jälkihionnan tulos.
Myrkky tässä päivässä, Suomen evlut kirkon Raamattulaitoksissa vaikuttaa niin, ettei niiden kertavaikutusta huomioida. Tästä esimerkki Apt. 2:
38, ”.., niin te saatte Pyhän Hengen lahjan, Biblia 1776, KK38. STLK 2017, e i k ä, lahjana Pyhän Hengen/ KK92 ja UT 2020
sekä Apt. 2:41, asmenos/ilolla, puuttuminen.
Sinun täytyisi olla kykenevä keskustelemaan Kirjoitusten pohjalla. Et sitä ole koskaan tehnyt, muutoin kuin samassa yhteydessä turhentamalla Raamatun ulkopuolisella ”tietämisellä” se minkä esimerkiksi Paavali sai suoraan Vapahtajalta, siirrettyään kirkolliset oppiarvot roskiin, ”enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan Jeesus Kristus on sen minulle ilmoittanut”, Gal 1:12.
Jeesus tyhjensi itsensä Filp.2:6-8, 7. jae.
Jumala teki Jeesuksesta, – Hebr. 2. luku, – vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, 7 ja 9. jae. Ja Isä teki hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi eli ihmiseksi.
Jo VT:n profetiat kertovat Jeesuksen koko maailman ihmisten lunastustyöstä, ihmisenä ”vaan ruumiin sinä minulle valmistit”.
Täällä mainittiin Jeesuksen vastaus vanhemmilleen 12-vuotiaana. Raamattuun on kirjattu niitä sanoja, joita liha ja veri, jollaisessa tilassa Jeesus ”alotti” omakohtaisen, uskoon tulleen, Isän tahdossa kulkemisen. Näin hänessä koko ajan todistettiin Jumalan tahdossa kulkeminen. Hän siis ei ollut ”ikäänkuin” ihminen, vaan niinkuin ihminen.
Ikuisen suunnitelmansa mukaan Jumala tahtoi valmistaa itselleen puhtaimman asuinsijan tullakseen lihaksi ja asuakseen ihmisten keskuudessa. Joakim ja Anna olivat vuosikausia olleet hedelmättömiä. Heidän vanhuutensa oli kuin ihmisluonto itse: alas taipunut ja synnin ja kuoleman alaisuuteen kuivettunut. He eivät kuitenkaan lakanneet rukoilemasta, että Jumala ottaisi pois heidän häpeällisen murheensa. Kun Herran määräämä valmistautumisen aika oli täyttynyt, Jumala lähetti enkelin Joakimin luokse tämän ollessa mietiskelemässä kukkuloiden hiljaisuudessa ja toisen Annan luokse tämän ollessa alakuloisena puutarhassa. Enkelit ilmoittivat, että pian muinaiset profetiat täyttyisivät heidän kauttaan. Heille syntyisi lapsi, josta oli tuleva uuden liiton arkku, jumalalliset portaat, palamaton pensas, Danielin näkemä kallio, elävä temppeli, jonka Jumalan Sana ottaisi asuinsijakseen.
Pyhän Annan hedelmöittyessä koko ihmisluonnon, jonka kuolema oli erottanut Jumalasta, kuivettuneisuus tuli päätökseensä. Ja mikä on vielä suurempaa, tämä hedelmättömään ikään ehtineen naisen ihmeellinen synnyttäminen ennakoi ihmeellistä siemenetöntä sikiämistä, Kristuksen tahratonta syntymää Jumalanäidin kohdusta.
Vaikka Neitsyt Marian syntymä oli seurausta Jumalan ihmeellisestä teosta, itse hedelmöittyminen tapahtui kuitenkin tavanomaisen miehen ja naisen yhteyden seurauksena luonnonlakien mukaisesti. Maria on osallinen ihmisluonnosta, joka oli langennut Aadamin rikkomuksen kautta ja joutunut synnin ja turmeluksen alaisuuteen. Jumalan valittuna astiana ja Hänen valmistamanaan kallisarvoisena pyhäkkönä Maria on ihmiskunnan puhtain ja täydellisin edustaja, mutta hän ei ole millään tavoin erillään ihmissuvun yhteisestä perinnöstä ja ensimmäisten esivanhempiemme synnin seurauksista. Kristuksen oli inkarnaatiossa tultava ihmisten kaltaiseksi kaikessa paitsi synnissä vapauttaakseen ihmiset kuolemasta omalla vapaaehtoisella kuolemallaan. Samoin myös Hänen äitinsä, jonka kohdussa Jumalan Sana yhtyi ihmisluontoon, kuului ihmisenä olla kuoleman- ja turmeluksenalainen kaikkien Aadamin jälkeläisten tavoin. Näin ihminen ei jäisi miltään osin pelastuksen ja lunastuksen ulkopuolelle.
Jumalanäiti valittiin kaikkien naisten joukosta, koska Jumala näki ennalta, että hän säilyttäisi puhtautensa täydellisesti. Meidän kaikkien tavoin hedelmöittyneenä ja syntyneenä Maria oli katsottu arvolliseksi tulemaan Jumalan Pojan äidiksi ja hengellisessä mielessä meidän kaikkien äidiksi. Hellänä ja säälivänä hän voi toimia välittäjänämme Poikansa edessä.
Niin kuin Kristus oli pyhän Jumalanäidin neitsyyden hedelmä, niin tämä itse oli Joakimin ja Annan siveellisyyden hedelmä. Samaa puhtauden polkua seuraten mekin voimme saada Kristuksen syntymään ja kasvamaan itsessämme.
Sami,
Jumala ei etsi lihan puhtautta, eikä lihaa puhdista, muualla kuin Mooseksen kautta annetussa laissa ja senkin merkitys oli hygieeninen, vaikka välttämätön. Pakanauskonnoissa puhdistaudutaan rituaalien kautta. Kaikki tämä on kuitenkin katoavaa, eikä ole sitä, mitä Jumala haluaa, etsii. Marian neitsyys oli ennustuksissa määritelty ja hänen asemansa Jumalan edessä oli täydellinen. Jumala muutti fyysis-hengellisesti ihmiseen. Sama tapahtuu uskon kautta uudestisyntymisessä, jossa Jumalan ihmiseen puhaltama Henki, eli laittama elävä siemen, herää eloon tai jatkaa eloaan. Jälkimmäinen on tapahtunut Jeesukselle ja minulle. Taivaskelpoisesta, lapsen syntymätilasta Jumala synnytti meidät elävään, omakohtaiseen uskoon, koska siihen suostuimme, alistuimme, muttei tietämättämme. Jeesuksen sanat vanhemmilleen ovat Jumalan sanoja ihmisen kautta ilmoitettuna, niinkuin on Matt.16:17, ”.. sillä ei veri ja liha sitä sinulle ilmoittanut, vaan ..”.
Aiheeseen liittyvä Joakim-Anna kertomuksesi, tai itäisen katolisuuden kertomus, noudattelee omaa johdonmukaisuutta. Johannes Kastaja oli Jeesuksen edeltäjuoksija, Jeesuksen sukulainen, Huutavan Ääni erämaassa ja joka toimi Jumalan ilmoitusten kanavana kuten 12 vuotias Jeesuskin, käsittämättä niiden merkitystä ja että ne olivat sanoja suoraan Jumalalta, Joh. 1:29 ja 36, ”katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!”
Ortodoksikirkko ilmoittaa perustavansa uskonoppinsa kirjoituksiin, jotka olivat ennen Kirjoituksia. On kysymys perimätiedosta.