Miehiltä kielletty

Oululaisen kauppakeskus Valkean läpikulkuaula, joka on julkinen katuosuus, aiottiin sulkea Just For Ladies-tapahtuman vuoksi miehiltä (käytännössä siis kaikilta miehen näköisiltä olioilta). Järjestäjien mukaan tällä haluttiin luoda onnistunut ja turvallinen tapahtuma naisille. No, valveutuneet henkilöt veivät asian pika pikaa tasa-arvovaltuutetulle ja kalikan kalahdettua kiiruhdettiin Valkean taholta peruuttelemaan ja paikkailemaan tökeryyttä Kalevassa. Niinhän se kuitenkin on, että tänä nopean tiedonvälityksen aikana vahinko ehti jo tapahtua. Järjestäjiltä voikin nyt sarkastisesti kysyä: ”Kuinka tuo tiedottaminen noin niin kuin teidän omasta mielestänne meni?”

Tasa-arvokysymykset nousevat näinä aikoina kaikkialla pintaan. Sehän onkin ok silloin, kun vanhoja, sukupuoliin liittyviä karkeita yleistyksiä voidaan pöllyttää ja epäoikeudenmukaisuuksia korjata. Joo, ehkäpä kaikkia miehiä ei kiinnosta eksklusiivinen, hyvinvointiin, muotiin ja tuote-esittelyihin keskittyvä tapahtuma. Mutta ei taida kiinnostaa kaikkia naisiakaan.

Minua tuo hyvinvointi kyllä hiukan kiinnostaa. Tarvitsisin hyvää ihovoidetta, käsirasvaa ja sen sellaista, kun tuppaa nahka kuivamaan näin vanhemmiten. Voisin tietysti pyytää rakasta puolisoani käymään ostoksilla, mutta saisinkohan kartutettua tietotaitoani asiassa, jos menisin ihan itse tuote-esittelijän pakeille? Hmm..

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kauppakeskus-valkea-pyytaa-nyt-anteeksi-kesakatujupakkaa-myos-mies-paasee-sisalle/754422/

  1. Minusta se, että ehdokas ei erota toisistaan evankelisuutta ja evankelisluterilaista kirkkoa kertoo jo paljon ehdokkaasta itsestään. Ja jos tätä asiaa ei viitsi ottaa selville niin onko sitten sopiva toimimaan seurakunnan päättävässä elimessä?
    Oli todella epäoikeudenmukaista että vaalikone mentiin avaamaan sen jälkeen kun se oli sukeutunut. Näin ei saisi missään tapauksessa tehdä. Vastanneiden oikeusturva siinä kärsi koska hyviä kommentteja pystyi sitten kopioimaan itselleen. Toivottavasti enää ikinä ei mennä näin väärin tekemään. Eihän muissakaan vaaleissa tällainen olisi mahdollista.

    Keravan Elävä seurakuntayhdistyksen ehdokas Kirsi-Maaret Palviainen

  2. Evankelisuuden suosiota ihmettelin itsekin. Yllättävän moni SDP:n itselleen läheisimmäksi puolueeksi laittanut pisti evankelisuuden itselleen läheisimmäksi herätysliikkeeksi. Onhan evankelisuus ollut aina 1900-luvun alusta asti myös vasemmistolaisesti ajatteleville avoin. Toisaalta voi olla niinkin, että joskus juuri sieltä suunnasta herkimmin sekoitetaan ”evankelisuus” ja ”evankelis-luterilainen kirkko(?).”

    En toisaalta suuresti ihmettele, jos evankelisuus/evankelikaalisuus/evankelilais-luterilaisuus jne.. menevät sekaisin. Ei tästä ole kuin muutama päivä, kun HS:n poliittinen toimittaja puhui SKDL:n keskuskomiteasta!

  3. Mielestäni on kohtuutonta odottaa, että keskimääräinen suomalainen (jollaisia ehdokkaatkin kaiketi ovat) tietäisi, mitä on evankelisuus. Eikä tämän tietäminen riipu siitä, onko evankelis-luterilaisen kirkon jäsen.

    Wikipedian mukaan evankelisuudella tarkoitetaan seuraavia asioita:

    (1) Suomessa toimivaa evankelista herätysliikettä tai sen organisoitunutta toimintaa (esim. SLEY)

    (2) Yleisesti protestanttista kristillisyyttä

    (3) Ev-lut ja reformoitujen seurakuntien yhteistä kirkkoyhteisöä Saksassa

    (4) Evankelikalismia eli herätyskristillisyyttä

    Jos Internet on oikeassa, olettaisin että vaalikonekysymyksellä tarkoitettiin lähinnä kohtaa (1).

    • Ja jotta asia ei olisi riittävän helppo, kohdan (4) mukaista evankelioivaa herätyskristillisyyttä Suomessa edustaa viidesläiset kun taas kohdan (1) evankelinen herätysliike edustaakin uusluterilaisuutta.

  4. Noora Wikman.

    Voitko sinä tai joku muu kertoa minulle mitä se evankelisuus oikein tarkoittaa. Onko siitä kirja tai muu kirjallinen yhteenveto ? Onko se vaan teoreettinen yhteenveto Jeesuksen sanomista tai Raamatusta ? Jos se on yhteinen kaikille kirkkokunnille niin mitä tekstejä se sisältää ? Voiko kuka tahansa muodostaa, rakentaa, evankelisuuden ? Ymmärrän, että se positiivinen yhtälö eri uskonsuunnille, mutta miten ? Onko siinä huomioitu tutkijoiden ansiokkaat tulokset Jeesuksen ajasta ja toimista ? Perustuuko sekin kirkolliskokousten päätöksiin ? Jne.

    Olisin kiitollinen kansanomaisesta lyhyestäkin selvityksestä.

  5. Monimerkityksiset termit ovat aina hankalia. Jos poliitikoilta kysyttäisiin, onko KESKUSTA läheinen, olisi epäselvää, onko kyse puolueesta nimeltä Suomen Keskusta vai keskustan kentästä laajemmin, sisältäen mm. Rkp:n, Liberaalit ja Kristillisdemokraatit. Ratkaisevaa ei siis välttämättä ole vastaajan yleistiedon määrä vaan se, miten hän tulee termin tulkinneeksi. Vaalikoneessa olisikin selvyyden vuoksi pitänyt puhua ”Evankelisesta herätysliikkeestä” pelkän evankelisuuden sijaan.

    Tuo Wikipedian yhteenveto on ihan asiallinen, tosin siitä puuttuu maininta ELY:stä, mikä löytyy kyllä ko. herätysliikkeen alta. Mutta Wikipediaa jonkin verran muokanneena en luottaisi siihen varsinkaan hengellisissä asioissa. Olen saanut aika vapaasti korjailla teologiaa käsitteleviä sivuja kenenkään vaivautumatta tarkistamaan merkintöjäni. Varsinkin yhteenvedot tulee kyseenalaistaa, koska niissä ei käytännössä edellytetä lainkaan lähteistystä.

  6. Vaalikoneisiin vastanneiden ”väärin”käsitys on erittäin tärkeä kuulla erityisesti kirkon sisäpiirissä, joka kaikesta huolimatta on sangen suppea. Mahtoikohan kirkkohallitus koekäyttää vaalikoneitten kysymykset kenelläkään tai missään muualla kuin mahdollisesti kavereillaan? Kirkossa puhutaan kaikenlaista sisäpiirin kieltä, jota edes sisäpiiriä lähellä olevat eivät ymmärrä. Ylipäätään puhuttu kieli segmentoituu kaiken aikaa kovalla vauhdilla, miksi pitäisi olettaa että kirkollinen kieli olisi yksiselitteistä?

    Olen viimeisen vuoden aikana yrittänyt selvittää, mistä herännäisyydessä eli körttiläisyydessä on kysymys. Erinäisten liikkeessä sisällä olevien kanssa keskusteltuani en ole tullut paljonkaan viisaammaksi. Kuinkahan moni esimerkiksi tietää, että Herättäjä Yhdistys on eri asia kuin herännäisyys joka taas on eri asia kuin körttiläisyys? Tai siis on tai ei riippuen vähän keneltä kysyy. Tai kuinka moni lopulta osaa sanoa, mitä tai keitä kaikkia viidesläisyys tarkoittaa? Kielellä ainakin yhtä paljon hämäämme ja hämärrämme kuin teemme asioita selväksi. Sisäpiirin kielessä on erityinen kiusaus hämäämiseen ja savuverhojen laskemiseen.

  7. Itse olen päässyt alkuun herätysliikeisiin 50 luvulla ja vuosien saatossa, varsinkin seurakunnassa työskennellessäni suntiona kohtasin suurinpiirtein koko kirjon. Lisää tuli lukiessa jonkin verran liikeiden historiaa ja olemalla mukana. Jo hyvin varhain tulin huomaamaan ettei ihmiset jotka vaikka olivatkin seurakunnan aktiiveja eivät tieneet juuri mitään herätysliikeistä, siinä samalla tuli huomioitua etteivät he tienneet kovin syvästi kristillisiä perusteita. Vihervaara antoi linkin, mutta sanoisin että Herännäisyys eli körtit, Evankeeliset, Rukoilevaisuus ja Lestadiolaisuus ovat 1800 herätyksien tulosta. Lestadiolainen liike hajosi moneen osaan vuosien saatossa ja vanhoilliset ovat irtautuneet omaksi suunnakseen, tai mistä sen tietää mitä missäkin liikkeen osasessa näkevät olevansa oikea ja alkuperäinen Lestadiuksen perillinen.

  8. Minulla ei ole vieläkään mitään käsitystä siitä, mitä erityistä evankelisuus tarkoittaa. Otan tulevana talvena selvää, jos joudan. Nimi tai se mihin asialla vaalikoneessa viitataan on kuitenkin minulle tuntematon ja jutun perusteella asia on minulle yhdentekevä. Onneksi en ole ehdokas. En taida edes kuulua Kotimaan kohderyhmään, mutta keskustelunkin perusteella juttuun olisi ehkä voinut liittää kainaloisena tai muutoin jonkinlaisen selityksen asiasta.

  9. Turhan analyyttiseksi tässä hengellisen kotinsa kanssa sekoilleessa ehdokaskyselyn sopassa on turha mielestäni heittäytyä. Ollaan kovaa vauhtia siirtymässä kirkossa ja sen seurakunnissa ”valtarakenteisiin”, joissa seurakunta-aktiivit ja päättäjät istuvat eri veneessä. Mielestäni Kirsi-Maaret Palviainen kysyi edellä hyvin itse ehdokasaineksesta ja sen tietoisuudesta toimintaympäristöstä, johon ovat pyrkimässä vaikuttamaan – yhtenä mm. tietoisuus kirkon sisällä toimivista kristillisistä suuntauksista. Ei voi olla huono lähtökohta luottamustoimeen, jos tiedostaa valmiiksi eri ”viiteryhmien” historiallisia lähestymiskulmia asiakysymyksiin, ja jotka tämän tästä näyttävät nousevan kirkon mediaharjalle, ohi kaiken arkisen puurtamisen.

    Tuon samansuuntaisen tietämättömyyden kuvan ehdin kyllä löytää aikoinaan jo kirkolliskokouksen maallikkojoukostakin ja se vain vahvistui kausikaudelta. Usein näki oltavan fiksuutta tietoisesti, mutta myös tietämättä, pihalla, mistä milloinkin asiakysymyksissä tuuli puhalsi. Ei ollut KK:ssa minkäänlaisia ”eduskuntaryhmiä”, jossa esim. viisaat olisivat ottaneet vastuuta ja pyrkineet lisäämään tietoisuutta. Tuossakin joukossa tehtiin paljon sattumakauppaa, toveruuden nimissä.

  10. Herätysliikkeet mielestäni olivat pitkälti 1800 luvulla protestiliikkeitä sen ajan elämänmenoon ja kirkolliseen elämään nähden. Uudet 1900 luvun herätysliikkeet olivat jossakin määrin noiden vanhempien herätysliikeiden protestiliikeitä, koska niissä ollut hengellinen toiminta ei tyydyttänyt uusien liikeiden perustajia. Oli näkemyseroja mm. miten aktiivinen ihminen on omassa pelastumisessaan. Myös ns.uudestisyntyminen oli yksi raja näkemyksien välillä. Eri herätysliikeiden välillä oli erilaisia painotuksia Raamattunäkemykseen joka saattoi synnyttää vieroksuntaa toisiin nähden. Viime vuosin on ollut näkyvissä mielestäni eri konservatiivisten liikeiden lähentymistä ulkoa tulevan painostuksen vuoksi.

Timo Juntunen
Timo Juntunen
Saaristorovasti. Runoilija. Elämän taiteilija. Tapaamisiin pappilan sillalla!