Maailma murenee
Tänään aamupäivällä sen todellakin tajusin, että loppu on lähellä. Loppu! Maailmankaikkeus murenee ihan silmissä.
No, mistä sen nyt sitten havaitsin? Siitä yksinkertaisesta seikasta, että olin kolme päivää aikaisemmin mopannut edustustilat eli keittiön ja olohuoneen. Aamupäivällä jostain selittämättömästä syystä tein operaation uudestaan ja kas kummaa: moppiin tarttui taas yhtä ja toista, murusta ja pölyhahtuvaa. Määrä ei ollut vähäinen.
Mistä ne tulevat? Siitä, että materia murenee. Villasukista esimerkiksi tulee harmaita hahtuvia ja leivästä muruja, paperista silppua ja päästä hiuksia. Ja kaikki tämä tuntuu tapahtuvan aivan itsekseen ilman ihmisen suoranaista toimintaa.
Maailma murenee. M.O.T.
11 kommenttia
”Kaikki virtaa” sanoi jo antiikin Herakleitos.
Tiedät myös varmaankin että pöly on myös älykästä ja sitä on kahdenlaista. Vaalea pöly osaa laskeutua tummille pinnoille ja tumma pöly vaaleille pinnoille.
Maailmankaikkeus on tosiaan liikkeessä ja kaikkeus on yhteydessä ikonien värähtely tasolla. Ilman tätä ominaisuutta, emme voisi hyödyntää nykyistä puhelin tekniikkaa.
Miten kaukana Jumala on meistä ihmisistä?
Ashes to ashes, dust to dust.
Kirjoittaja
Pirjo Pyhäjärvi
Kotipaikka Rovaniemi. Eläkkeellä oleva riviseurakuntalainen. Entinen kirkkovaltuutettu ja kirkolliskokousedustaja. Työura hallinto-oikeudessa esittelijänä, tuomarina ja ylituomarina. Harrastuksena monivuotiset kukat, kompostointi ja kirjat, muun muassa.
Kyllä, aika tekee tehtävänsä.
Sitten kun joku voima vaikuttaisi atomirakenteeseen sen hajoamiseksi ei olisi kuin pölyä lakaistavaksi jos sitäkään.
Ilmoita asiaton kommentti