Kyllä tieto kovaankin kalloon tarttuu

Lukijani.

Rippikoulun käyminen on vanha kirkon ehto avioliittoon vihkimiselle. Se ei kaikkia miellytä. Kerran Jukolan Juhani puolustautui kirkkolain vaatimusta vastaan Jumalan asetuksella ja lailla: "Katsokaas, hän on jo äitimme kohdussa antanut meille niin kovat päät, että lukemaan oppiminen on meiltä mahdoton asia." (Seitsemän veljestä 4. luku 175. kpl)

Keskustelukumppani, lautamies Mäkelä, piti pään kovuutta tyhjänä luulona. Hän vetosi ahkeruuden ja harjoituksen voimaan sekä siihen, että veljesten isän lukutaito oli mitä paras. Ei tuota näkemystä heti uskottu. Eikä kyselty Männistöstä Venlaakaan aapisen opettajaksi.

Monen mutkan kautta veljekset viimein löysivät oppimismotivaation ja omintakeisen ratkaisun ongelmaansa. He lähettivät Eeron, etevimmän joukostaan, jahtivoudin luo oppimaan muiden opettajaksi. Eero kulki siellä aikansa, oppi lukemaan, alkoi opettaa muita - ja lopulta kaikki Juhania myöten olivat selvittäneet aapisen kannesta kanteen.

Lukutaidon valvonta ei enää ole kirkon asia. Mutta kirkko edellyttää yhä, että sen jäsen osaa ulkoa ydinasiat. Kuten uskontunnustuksen ja rukouksia.

Vaatia saa. Vaan ei auta, että opettaja kurittaa oppilasta samaan tapaan kuin Kiven kuvaama lukkari Jukolan Timoa ja Juhania. Eikä kuopus-Eeron ylimielinen tapa naljailla veljilleen heitä opettaessaan. Lautamies Mäkelän ja pitäjän nimismiehen kaltaisia rohkaisijoita ja tuen antajia taas voi arvostaa. Sekä kyllin pitkämielisiä provasteja.

Minä arvostan myös sitä oppijaa, joka sitkeästi etsii oman tapansa oppia.

Aleksis Kivi kuvasi Jukolan Juhanin oppimistyylin näin: "Tapahtuipa tuossa usein, että hän, vihoissansa hammasta purren, melkein kyyneleitä vuodattaen, äkisti rynkäsi rahilta ylös, tempasi havutukin nurkasta kouriinsa, nosti sen korkeuteen ja paiskasi tuimasti maahan taas; ja silloin pirtti jumahti, ja keikahti miehen lyhykäinen paita. Niin hän tuolloin, tällöin iski kyntensä tukkiin; sillä suurella puuhalla juurtui aapiainen miehen aivoon." (12. luku 3. kpl)

Ilmiselvä liikkeen ja lihasmuistin avulla oppija!

Kun motivaatio riittää, tieto tarttuu kovaankin kalloon. Naimalupa päämääränään Jukolan Juhani sai kirkon vaatimat uskonkappaleet läpi. Ja kohta hänellä oli mahdollisuus kosia ja naida rakas Venlansa.

Sinun

Harmaa rovasti

52 kommenttia

  • Ari Pasanen sanoo:

    Kuinka ottaa ohjeita tai toiminta tapoja omien vielä nykyisten tunnustuskirjojen ulkopuolelta eli seuraavassa VIELÄKIN ev.lut kirkon tunnustuskirjoissa oleva ohje:

    Nuorten keskuudessa pidä kuitenkin aina kiinni yhdestä ja samasta muodosta ja esitystavasta. Opeta heille ensimmäiseksi yllä mainitut kappaleet, nimittäin kymmenen käskyä, uskontunnustus, Isä meidän -rukous jne., sana sanalta tekstin mukaisesti siten, että he kykenevät toista maan ne ja oppivat ne ulkoa.

    Mutta niille, jotka eivät halua oppia, on sanottava, että he kieltävät Kristuksen ja ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä. Heitä ei myöskään saa päästää ehtoolliselle, ei todistamaan yhdenkään lapsen kastetta eikä nauttimaan vähääkään kristityn vapautta, vaan heidät on jätettävä kerta kaikkiaan paavin ja hänen virkakuntansa, vieläpä itse Perkeleen käsiin. Heidän vanhempiensa ja isäntiensä on kieltäydyttävä antamasta heille ruokaa ja juomaa sekä ilmoitettava heille, että ruhtinas haluaa ajaa tuollaiset raakalaiset maasta pois. (http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kiitos täydennyksestä!

      Kommentissa mainittu kehotus on katkelma Martti Lutherin Vähän katekismuksen esipuheesta, joka on suunnattu saarnaajille. Kehotuksen ydin on, että ulkoa opeteltavien rukousten sanamuotoja ei pidä muutella hetken mielijohteesta.

      Uskon ytimeen kuuluvien tunnustusten ja rukousten sanamuodon pysyvyyden takaa nykyään se, että asiasta päättäminen on kirkolliskokouksen eikä yksittäisen rippikoulunopettajan vallassa.

      Jos jotain puutetta yhdenmukaisuudesta haluaa etsiä, sellaiseksi voi kenties sanoa sitä, että suomen kielelle käännetystä Isä meidän -rukouksesta on olemassa sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käyttämä sanamuoto että ns. ekumeeninen sanamuoto.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jouni parviainen, käänsit asian toiseen eli et ottanut kantaa siihen millä keinolla Luther ohjeisti ”kova päisiä” opetettavan ja uhaten, siis eikö ole selkeä käsky seuraavassa:

    ”Mutta niille, jotka eivät halua oppia, on sanottava, että he kieltävät Kristuksen ja ovat kaikkea muuta kuin kristittyjä. Heitä ei myöskään saa päästää ehtoolliselle, ei todistamaan yhdenkään lapsen kastetta eikä nauttimaan vähääkään kristityn vapautta, vaan heidät on jätettävä kerta kaikkiaan paavin ja hänen virkakuntansa, vieläpä itse Perkeleen käsiin. Heidän vanhempiensa ja isäntiensä on kieltäydyttävä antamasta heille ruokaa ja juomaa sekä ilmoitettava heille, että ruhtinas haluaa ajaa tuollaiset raakalaiset maasta pois. ”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Ari Pasanen. Hyvä, että tarkensit, mihin pyrit.

      Ne, joilla ei ole motivaatiota oppia, eivät saa rippikouluaan suoritetuksi. Siitä ei toki enää seuraa jalkapuurangaistusta, mutta kirkollinen avioliittoon vihkiminen jää toteutumatta. Myös kummius jää toteutumatta. Eikä ehtoollisellekaan voi osallistua itsenäisesti.

      Ruhtinaan rangaistuksella ei voi pelotella. Maasta karkottaminen ei Suomen perustuslain 9§:n mukaan tule kysymykseen Suomen kansalaisen kohdalla missään oloissa. Ulkomaalaistakaan ei voi karkottaa, jos häntä odottaisi kidutus tai kuolema.

      Lukkarinkoulussa veljet joutuivat olemaan nälässä. Näin Aleksis Kivi kirjassaan kuvasi: ”Sillä lukkari, joka oli pannut heidän eväänsä takavarikkoon, koetti nälänkin piinalla kiihoittaa heidän haluansa lukuun.” (3. luku 3. kpl). Minä kuitenkin ajattelen, että hunajalla saa enemmän kuin etikalla. Tämä koskee myös motivaation hakemista.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Huomiotani kiinnitti, että huono-oppisia evankelisen kirkon jäseniä suositellaan siirtymään katolisen kirkon helmaan, lienee Luther arvellut siellä pärjättävän vähemmilläkin tiedoilla. Paavin ja Perkeleen rinnastamista pidän kylläkin erehdyksenä Martti-tohtorilta, vaikka hän viisas mies olikin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Jouni: ”mutta kirkollinen avioliittoon vihkiminen jää toteutumatta. Myös kummius jää toteutumatta. Eikä ehtoollisellekaan voi osallistua itsenäisesti.”

      So what? Onneksi on maistraatti ja uskonnonvapaus. Pääsevät pakanatkin naimisiin – ja samaa sukupuolta olevatkin keskenään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Yrjö Sahama. On mahdollista ajatella noinkin. Mutta kun lukee koko esipuheen, näyttää pikemminkin siltä, että Luther suosittelee laiskoja ja mukavuudenhaluisia, rusinat sekä katolisesta että evankelisesta pullasta syöviä ihmisiä pysymään siellä, missä he käytöksensä perusteella jo ovat.

      Joku Lutherin ajattelun syvällisesti tunteva voinee kertoa tarkemman käsityksen totuudesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kimmo. Juuri niin: naimisiin pääsevät Suomessa muutkin kuin evankelis-luterilaisen rippikoulun suorittaneet. Ja avioliitto, joka on solmittu maistraatissa (tai jossakin toisessa, muussa kuin evankelis-luterilaisen kirkon käyttämässä järjestyksessä), voidaan pyydettäessä siunata evlut kirkon järjestyksen mukaisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Jouni: ”voidaan pyydettäessä siunata evlut kirkon järjestyksen mukaisesti.”

      1.3.2017 jälkeen myös samaa sukupuolta olevien avioliitotko?

      No ainakin Helsingin hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen on sitä mieltä, että mikään ei estä pappeja vihkimästä myös homopareja sen jälkeen kun uusi avioliittolaki on astunut voimaan 1.3.2017. Niin että kaIpa kirkko voi sitten siunata maistraatissa solmitut homoliitotkin.

      http://www.hs.fi/paivanlehti/09042016/a1460093813930

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kimmo. Kari-Matti Laaksonen pohtii kommentissasi mainitun Reijo Liimataisen haastattelun pohjalta samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä omassa blogissaan tässä samassa Kotimaa24-ympäristössä.

      https://www.kotimaa.fi/blogit/saako-pappi-vihkia/

      Avioliittoon vihkimiseen liittyviä lainkohtia (nykyisellään) ovat ainakin Aviolittolain 4. luvun 14 ja 16§, Kirkkolain I osan 4. luvun 2§ ja Kirkkojärjestyksen I osan 2. luvun 18§. Ja tietenkin niihin verrattavana säädöksenä Kirkollisten toimitusten kirjan rubriikit ja sisältö.

      Kirkkolaki ja -järjestys tulee lukea, kuten pykälät on kirjoitettu. Eli niin, että sukupuolta ei ole mainittu. Asian tekee konstikkaaksi se, että Kirkkojärjestys kirkollisia toimituksia koskevassa pykälässään edellyttää myös sitä, että Toimitusten kirjan ohjeet on otettava huomioon.

      Avioliittoon vihkimisen rubriikissa puhutaan sulhasesta ja morsiamesta. Avioliiton siunaamisen rubriikissa on lause ”Siunattavat asettuvat alttarin (papin) eteen siten, että nainen on miehen vasemmalla puolella.”

      Vajaan vuoden kuluttua maaliskuussa lienemme tässäkin asiassa viisaampia.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Tää on mielenkiintoista kuinka ohitetaan selkeä RAAKUUS toisin ajattelevaa kohtaan eli kun joku ei halunnut opetella kaikkea niin heitä piti kohdella seuraavasti:

    ” Heidän vanhempiensa ja isäntiensä on kieltäydyttävä antamasta heille ruokaa ja juomaa sekä ilmoitettava heille, että ruhtinas haluaa ajaa tuollaiset raakalaiset maasta pois. ”

    Siis edellä olevan KÄSKYN antoi luterilaisuuden oppi-isä LUTHER ja jonka vanhurskauttamis opin mukaan nykyiset luterilaiset LUULEVAT olevansa vanhurskaita?

    15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. 16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? 17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. 18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. (Matt.7)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kyllä Martti Luther sentään oli realisti, vaikka varsin värikästä kieltä papeille suunnatussa ”opetusoppaassa” käyttikin, aivan kuten Jeesus aikanaan. Ei hän pakon voimaan uskonut.

      Vähän katekismuksen esipuheessa se ilmenee toisaalla muun muassa näin: ”Sillä vaikka ketään ei voi eikä sovikaan pakottaa uskoon, niin kansaa on silti ohjattava tietämään, mitä ne ihmiset pitävät oikeana ja vääränä, joiden keskuudessa he haluavat asua, hankkia elantonsa ja elää.”

      Ja näin: ”Paavin sortovallan nyt lakattua ihmiset eivät enää haluakaan käydä ehtoollisella, vaan väheksyvät sitä. Tässä on jälleen syytä kovisteluun. Sen on kuitenkin tapahduttava niin, ettei ketään pakoteta uskoon tai ehtoolliselle.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jouni Parviainen vähättelet Lutherin sanomisia niinkuin ne eivät olleet johtaneet seuraajien tekoihin, entä seuraavassa linkissä oleva:

    http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/F0711E53DD9579D0C225776900736CBC?OpenDocument&lang=FI

    Siis Luther ja kump antoivat ns Raamatulliset perusteet ns ”uudestikastajien” vainoille ja niin näitä vainottiin eli tapettiin. Se että Luther jälkeenpäin kaiketi pahoitteli näitä vainoja ei saa niitä tekemättömiksi ja Lutheria vapaaksi vastuusta kiihottaa kansaa vainoihin.

    Jeesus Sanoi fariseuksille ja kirjanoppineille seuraavaa:

    Matt. 13:15

    Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’

    Onko nyt sitten pakanoilla heti syntymästä (tai lapsikasteesta) parannettu sydän että voi kuulla Jeesuksen äänen eli ei tarvitse kääntyä että Jeesus parantaisi paatuneen sydämen?

    Entä kun Jeesus selkeästi Sanoo:

    Matt. 11:25

    Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Ari Pasanen. Enempää en osaa sanoa kuin sen, että kommenttiin lisäämäsi linkki oli tutustumisen arvoinen. Kiitos.

      Vaikka tehtyä ei saa tekemättömäksi, on sentään hyvä, että esitetään anteeksipyyntö ja yritetään löytää sovinto.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jouni Parviainen, mietippä jos oma lapsesi alkaisi kulkea pahamaisen huumejengin mukana, etkö sanoisi ja varottaisi häntä ettei etsisi mitään sieltä vaan kavahtaisi sitä porukkaa?

    Eikö Jumala tiedä paljon paremmin mistä löytyy iankaikkisen elämän Sanat ja kun Hän varoittaa Jeesuksen kautta etsimästä vääriltä profeetoilta MITÄÄN, niin kuinka joku joka kuulee Jeesuksen äänen voisi ottaa Lutherilta MITÄÄN vaan eikö tulisi kavahtaa hänen oppejaan?

    Siis mikä oli ns ”uskonpuhdistuksen” hedelmiä, sodat ja vainot ym…. sodissa lapsikastetut katolilaiset ja ns ”uskonpuhdistetut” taistelivat keskenään, onko se huonoahedelmää josta Jeesus Sanoo nähtävän väärä profeetta?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Ari Pasanen. Kovin houkuttelevaa olisi yrittää luoda kristittyjen yhteisö, jossa toteutuisi Apostolien tekojen 4. luvun kuvaus: ”Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu.” (j. 32) Kun se kuitenkin inhimisluonnon heikkouden tähden on ilmeisen ylivoimaista, tyydyn arvioimaan Martti Lutherinkin opetusta ja perintöä kokonaisuutena – tunnustaen toki sen, että myös hän teki virheitä. Kokonaisuuden perusteella Lutheriin voi kaiketi mieluummin soveltaa eilen illalla kommentissa lainaamaasi myönteistäJeesuksen sanaa: ”Hyvä puu tekee hyvää hedelmää.” (Matt. 7:17, vuoden 1992 käännös) Luther ainakin johdonmukaisesti edisti yksittäisen kristityn mahdollisuuksia ottaa itse selvää, mitä Raamatussa on sanottu. Ja jos sanoma puhutteli, se alkoi näkyä kyseisen ihmisen elämässä Hengen hedelmää kantaen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jouni Parviainen, ei tässä ole kyse yhteisöstä vaan siitä kenen Sanaan luottaa iankaikisen elämänsä, siis luottaako Lutherin vai Jeesuksen, molemmat eivät voi olla yhtäaikaa viemässä perille, sen näkee siitä hedelmästä jota he tuottivat.

    Otat ”myönteisen” Jeesuksen Sanaa eli ”hyvä puu tekee hyvää hedelmää”

    15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. 16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? 17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. 18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.

    Sanooko Jeesus tuossa että voitte unohtaa huonot hedelmät ja katsoa vain siihen hyvään mitä profeetta MIELESTÄNNE on tehnyt?

    Onko oikeaa uskoa jos julistaa evankeliumia ja sitten kotona hakkaa vaimoaan, kumoaako toinen toisen, siis kumpi kumman?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Jeesuksen asema uskon opettajana on tietenkin ylivertainen. Se käy ilmi vaikkapa Markuksen välittämästä keskustelusta: ”Matkalla hän [Jeesus] kysyi opetuslapsilta: ’Kuka minä ihmisten mielestä olen?’ He vastasivat ’Toisten mielestä sinä olet Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, toisten mielestä joku profeetoista.’ ’Entä te?’, kysyi Jeesus. ’Kuka minä teidän mielestänne olen?’ Pietari vastasi hänelle: ’Sinä olet Messias.'” (Mark. 8:27-29)

      Martti Luther on opetuksellaan auttanut uskonpuhdistuksen ajan jälkeisiä kristittyjä ymmärtämään Messiaan/Kristuksen sovitustyötä aiempaa paremmin, siis niin hyvin, että voimme sillä perusteella häntä arvostaa.

      Martti Lutherin kotielämän luonteesta minulla ei ole tietoa. Viidennen käskyn (Älä tapa) selitys Vähässä katekismuksessa kuitenkin osoittaa, että hän on ymmärtänyt Jeesuksen opetuksen oikein Vuorisaarnan hengessä: ”Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme vahingoita lähimmäistämme ruumiin tai hengen puolesta emmekä pahoita häntä, vaan autamme ja hoivaamme häntä kaikissa vaaroissa ja elämän tarpeissa.”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    10 Niin hänen opetuslapsensa tulivat ja sanoivat hänelle: ”Minkätähden sinä puhut heille vertauksilla?” 11 Hän vastasi ja sanoi: ”Sentähden, että teidän on annettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet, mutta heidän ei ole annettu. 12 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva yltäkyllin; mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mikä hänellä on. 13 Sentähden minä puhun heille vertauksilla, että he näkevin silmin eivät näe ja kuulevin korvin eivät kuule, eivätkä ymmärrä. 14 Ja heissä käy toteen Esaiaan ennustus, joka sanoo: ’Kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö, ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö. 15 Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.’

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kommentin lainaus on Matteuksen evankeliumin luvusta 13. Sen lopussa (jakeet 14-15) oleva viittaus Vanhaan testamenttiin on peräisin Jesajan kirjasta (Jes. 6:9-10). Ja täsmälleen samaan Jesajan kirjan kohtaan viittaa myös apostoli Paavali, kun oli saapunut vankina Roomaan, julistanut siellä sanomaa Jeesuksesta ja saanut ristiriitaisen vastaanoton (Apt. 28:26-27).

      Lainausta edeltää Jeesuksen vertaus neljänlaisesta kylvömaasta. Ja sitä seuraa Jeesuksen selitys tuolle vertaukselle. Mutta on tärkeä huomata, että samassa asiayhteydessä on myös vertaus vehnästä ja rikkaviljasta (vuoden 1938 käännöksessä nisusta ja lusteesta), nimittäin Matt. 13:24-30. Sen tärkein sanoma on, että ei ole meidän asiamme ryhtyä toisten uskon tuomareiksi. Siksi en lähde lausumaan langettavaa tuomiota Martti Lutherin tai kenenkään muunkaan uskon laadusta suhteessa Jeesuksen pelastussanomaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jouni Parviainen, kun Jeesus oli maan päällä niin Hän julisti parannusta eli ihmisten tuli kääntyä pois pahoilta teiltään Jumalan tykö, Jeesus käski seuraajiensa myös julistaa parannusta syntien anteeksi saamiseksi Hänen nimessään.

    Siis jokaisen ihmisen on ITSE tehtävä parannus eli kääntyä ja uskoa evankeliumi, ei sitä voi toinen tehdä kenenkään puolesta.

    Vertaa Pietarin helluntaina sanoma:

    37 Kun he tämän kuulivat, saivat he piston sydämeensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: ”Miehet, veljet, mitä meidän pitää tekemän?”

    38 Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” 40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: ”Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta”.

    Nyt jokainen itse on vastuussa siitä ketä seuraa eli KUN Jumala kutsuu niin tekeekö parannuksen ja ottaako kasteen VAI luottaako johonkin toiseen tiehen?

    Mietippä esim Pietaria kuinka hän läksi seuraamaan Jeesusta kun Jeesus kutsui, hän vaelsi kolme vuotta saaden opetusta ja nähden ja tehden itsekkin ihmetekoja, mutta ymmärsikö hän sitä mitä Jeesus opetti, ei vaan omassa ymmärryksessä hän jopa uhosi seuraavansa jeesusta kuolemaan asti ja yritti estää Jeesuksen vangitsemisen miekalla, kuinkas kävi, Pietari kielsi Jeesuksen palvelustytön edessä. Tässä on nöyrtymisen esimerkki, jokaisen tulee nöyrtyä oma voimaisuudestaan ja viisaudestaan ja ottaa Jumalan valtakunta lapsenkaltaisesti (huomaa ei lapsena/vauvana) JA SAADA Pyhä Henki joka kirkastaa Jeesusta ja näin vasta ihminen KUULEE Jeesuksen äänen ja Näkee ensinnäkin oman tilansa ja myös ymmärtää ympäröivää maailmaa ja sen pahuuden ja valheen JOSSA itsekkin ennen eli.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Ari Pasanen: ”Nyt jokainen itse on vastuussa siitä ketä seuraa eli KUN Jumala kutsuu niin tekeekö parannuksen ja ottaako kasteen VAI luottaako johonkin toiseen tiehen?”

      Tapa, millä tuoreimmassa kommentissa on kuvattu kristityksi tulemista, vaikuttaa tutulta. Ainoa asia, joka aikaisempien kommenttiesi valossa jää avoimeksi, on viittaus kasteen ja parannuksen suhteeseen. Evankelis-luterilaisen kirkon opetuksen mukaan kaste voidaan toimittaa koska tahansa sen jälkeen, kun ihminen on syntynyt maailmaan, siis jo vauvana tai vasta aikuisena. Mutta se on tarpeen vain kerran.

      Kasteen merkitys kristitylle yritetään selittää viimeistään rippikoulussa. Vaikka parannuksen tekeminen on jokaisen oma asia, pidän silti rippikoulun opettajien hyvää esimerkkiä ja omaa uskonelämää tärkeänä.

      Palatakseni Seitsemän veljeksen esimerkkiin. Hurjakin elämäntapa voi muuttua. Jukolan Juhanista kerrotaan seuraavaa: ”Mutta tuostapa kohtauksesta, Vehkalan kolkolla niitulla, huomattiin aina jotain muutosta Juhanin luonnossa ja käytöksessä. Ilmausipa hänen päähänsä ympyrjäinen patalakki, hänen takkinsa kaulus kohosi pystyyn, sen liepeet katkaistiin ja jäljelle jätettiin ainoastaan lyhykäisen ’körtit’, niin kuin on heränneitten miesten vaatteenparsi yhdessä ja toisessa tienoossa Suomenmaassa.” (14. luku, 8. kpl)

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    29 Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te rakennatte profeettain hautoja ja kaunistatte vanhurskasten hautakammioita, 30 ja sanotte: ’Jos me olisimme eläneet isäimme päivinä, emme olisi olleet osallisia heidän kanssaan profeettain vereen’! 31 Niin te siis todistatte itsestänne, että olette niiden lapsia, jotka tappoivat profeetat. (Matt.23)

    Siis mitä Jeesus Sanoo edellä, että nämä sokeat eivät ymmärtäneet perineensä uskonsa isiltä jotka olivat tappaneet profeetat.

    Kuinka on luterilaisuuden kanssa, siis jos olisimme eläneet niinä aikoina jolloin luterilaiset sotivat katolilaisia vastaan, vainosivat ns ”uudestikastajia”, sortivat homoja, kielsivät kastamattomilta kansalaisoikeudet, noitavainot jne… KUINKA sinä olisit toiminut silloin? Olisitko ottanut osaa noihin kauheuksiin joita ilmeisesti nyt kauhistelet?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Syntiin suhtaudun samalla vakavuudella ja ihmisluonnon pohjattoman kelvottomuudesta tunnistaen kuin Martti Luther, joka psalmin 143:2 perusteella tunnusti: ”Älä vaadi palvelijaasi tuomiolle, sillä sinun edessäsi ei yksikään ole syytön.” Tai Jesajan 64:5 perusteella: ”Kuin saastaa olemme olleet, kuin tahrainen riepu on meidän vanhurskautemme.”

      Yhtään paremmassa maailmassa tuskin siis eläisimme, olisinpa sitten elänyt Aadamin tai Lutherin aikalaisena. Kuten sarkastisesti sanotaan: Jos ihminen kykeneekin välttämään vanhempiensa tekemät virheet, hän luultavasti toistaa isovanhempiensa virheet.

      Samalla on tärkeää muistaa asian kääntöpuoli. Martti Lutherille tärkeitä raamatunlauseita olivat mm. Joh. 3:16 ja 2. Kor. 5:19. Viime mainittu kuuluu näin: ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan…”

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Jouni Parviainen, Jeesus Sanoo vertauksen ”eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä” siis kun ”näkee” huonoahedelmää niin ei sieltä etsi MITÄÄN, ei vaan voi löytää.

    Siis kun ”näkee” laittomuutta niin sieltä ei voi löytää Jumalaa, kun ”näkee” rakkaudettomuutta niin sieltä ei voi löytää Jumalaa, siis iankaikkistaelämää ei voi löytää saastaisuuden seasta.

    Ei kovaankaan kalloon voi tartuttaan Jumalan rakkautta, sen voi saada vain nöyrät.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Juuri nöyryys pani Jukolan Juhanin tekemään työtä aapiskirjan ääressä niin kauan, että hän oli sen sanoman oppinut. Hän kuvitteli, että olisi ollut edes Timo-veljeään nopeampioppinen, mutta toisin kävi. Oli kuitenkin riittävän nöyrä jatkamaan työtä maaliin asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jouni Parviainen

    Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.