Miksi uskomme Jumalaan? Suomella on pitkä kristillinen historia, ja monet kulttuuriset arvot perustuvat kristinuskoon. Suomi seisoo, koska se kantaa samoja arvoja, jotka vanhemmat kristityt sukupolvet ovat luoneet. Mutta tuleeko näin olemaan myös tulevaisuudessa? Entä moraaliset arvot? Ovatko ihmiset nykyään onnellisempia kuin ennen? Mietit varmaan kahdesti ennen kuin vastaat näihin kysymyksiin.
Suomalaiset tietävät, että oli aika, jolloin lähes kaikki ihmiset olivat kirkon jäseniä. Näin minulle on kerrottu. Onnellisuusindeksin statusmittauksen mukaan Suomi on yksi onnellisimmista ja parhaista maista elää. Aina kun puhun siitä ihmisten kanssa, saan ikään kuin vaatimattoman vastauksen; ”Luulen, että kukin tietää itse parhaiten omasta onnellisuudestaan.”
Sisimmässä näyttäisi kuitenkin olevan suuri kysymysmerkki. Onko Suomessa hengellisyys murentumassa? Nuoret ja aikuiset eivät ole enää kiinnostuneita kristinuskosta tai edes kristillisen uskonnon harjoittamisesta. Mihin tämä maa on menossa?
Tässä artikkelissa haluan keskittyä siihen, miksi uskomme Jumalaan. Jumalaan, jota emme näe silmillämme jokapäiväisessä elämässämme, joten mitä väliä sillä sitten edes on, kun emme voi nähdä Häntä? Perusajatus on, että kun olet hädässä, ojennat kätesi ja pyydät apua.
Suomen historiassa tämä ei ole ihan uusi ajatus. Apua on pyydetty ystäviltä, naapureilta ja jopa muilta mailta. Moni on huutanut kovaan ääneen ja rukoillut Jumalaa pyytääkseen apua taisteluissa Neuvostoliittoa ja Saksaa vastaan. Noina vaikeina aikoina ihmiset lukivat Raamattua. He kävivät kirkossa. He kokoontuivat yhteen, rohkaisivat toisiaan ja vahvistivat moraalista ja hengellistä elämäänsä yksinkertaisesti luottamalla Jumalaan.
Nyt maa kukoistaa. Maa on itsenäinen, mutta ihmiset ovat muuttuneet itsekeskeisiksi. Voit saada elämässäsi melkein mitä ikinä haluat. Mutta siitäkö elämässä on kyse?
Nyt on työtä, on kaunis ja lämmin talo, hyvä auto tallissa ja tarpeeksi talletuksia pankissa. Sinusta on tullut hyvin itsenäinen. Luulet olevasi nyt turvallisessa tilassa. Olet ansainnut taloudellisen turvan itsellesi ja perheellesi. Nyt riittää, että löytää iloa ja nautintoa elämään. Miksi siis vaivautua etsimään Jumalaa? Kyse on vain tylsistä jumalanpalveluksista sunnuntaisin, eikö niin? Näin leikimme ajatuksilla mielessämme. Näin toimii ihmismieli, kun kaikki on hyvin. Ajattelemme, että en tarvitse mitään. Minulla on kaikki hyvin.
Mutta raha ja asema eivät silti tee meistä onnellisia jokapäiväisessä elämässämme. Ne eivät tuo elämäämme tarkoitusta. Pelkäämme usein menettävämme jotain, josta emme edes tiedä, mitä se on. Ihmiset etsivät mielenrauhaa ja onnellisuutta sydämissään. Mielemme etsii jatkuvasti sitä, mitä meillä ei ole, saadaksemme rauhan sydämeemme. Se on sittenkin lopulta kallisarvoisempaa kuin autosi ja kaikki mitä omistat.
Mitä enemmän tiedämme ja omistamme, sitä onnettomammiksi ja skeptisemmiksi tulemme kaikesta, myös elämästämme ja ympäristöstämme. Alat kysellä sellaisia kysymyksiä kuin, onko Jumala olemassa? Mikä on elämän tarkoitus? Voiko Jeesus pelastaa minut? Jos Jumala on todellinen, miksi en näe häntä? Miksi minun on uskottava Jumalaan? Minulla on kaikki, mitä tarvitsen tässä elämässä. Minulla ei ole mitään tekemistä Jumalan ja uskon kanssa. Haluaisin vain elää onnellista elämää. Tällainen on maailma tällä hetkellä.
Henkilökohtaisen kokemukseni mukaan yksikään ihminen ei ole riittävän hyvä. Hän on kuolevainen. Hän kärsii kivusta, sairauksista ja niin edelleen. Hänet on luotu lihaksi, luiksi, kudoksiksi, sydämeksi ja sieluksi. Mutta ihminen on myös luotu Jumalan kuvaksi, mikä kuvastaa sitä, että meissä on myös jotain hyvää, vaikkakin synti on saastuttanut fyysisen ruumiimme ja sielumme. Siksi me kärsimme ja kuolemme.
On olemassa kaksi erilaista kuolemaa, fyysinen ja hengellinen. Fyysinen kuolema on väliaikainen. Se on kuin puhelin, joka putoaa veteen ja sammuu lopullisesti, siis kuolee. Sen voi korjata vain hyvä teknikko. Samoin, kun me kuolemme, vain Jumala voi korjata meidät. Jumalalle kaikki on mahdollista. Hän on ainoa teknikko tässä maailmankaikkeudessa. Hän osaa korjata. Hän on viimeinen toivomme. Saatat pitää meitä uskovia tyhminä, kun uskomme näin. Mutta olkaamme tyhmiä.
Jumalaan uskominen ei vaadi meiltä paljon, vaan ainoastaan yksinkertaista uskoa sydämessämme. Uskoa Jumalaan ja siihen kuka Hän on. Se mitä Hän on tehnyt pelastaakseen meidät iankaikkiselta kuolemalta, on hämmästyttävä lahja meille ihmisille. Saatat huomata, että este luottaa ja jopa uskoa Jumalaan voi olla hyvin yksinkertainen.
Tässä maailmassa on tällä hetkellä monia tekijöitä, jotka voivat estää sinua luottamasta Jumalaan. Se voi olla egosi, ylpeytesi, asemasi. Tai ehkä rikkautesi ja koulutuksesi. Tai ehkä yksinkertaisesti pelkäät, että joku tuomitsee sinut ja aliarvostaa sinua, jos uskot Jeesukseen. Rehellisesti sanottuna sinulla ei ole mitään menetettävää, sen sijaan voit saada uuden suuren perheen Kristuksen veren kautta tässä maailmassa. Se on paras elämänkokemus.
Jos et siis ole tutustunut tähän elävään Jumalaan, olen varma, että et tule katumaan, kun kerran tutustut Häneen. Tämä on ainoa mahdollisuus sinulle ja minulle pelastua, niin kauan kuin olemme elossa tässä maailmassa. Tämän elämän jälkeen ei ole toista mahdollisuutta pelastua. Meidän on valittava ja se päätös on kiinni meistä.
Toisessa Korinttilaiskirjeessä 4:18 sanotaan, ”jotka emme kiinnitä katsettamme näkyviin vaan näkymättömiin, sillä näkyvät ovat ajallisia mutta näkymättömät iankaikkisia”. On parempi ajatella, että juuri nyt on oikea aika kääntyä Jumalan puoleen. Hän on rakastava ja armollinen Jumala. Hän odottaa saada toivottaa sinut tervetulleeksi valtakuntaansa. Älä siis menetä sitä mahdollisuutta.
Kirjoittaja on Kotka-Kymin seurakunnan lähetys- ja aikuistyön ohjaaja,
kotoisin Nepalista
Kiitos tästä pohdinnasta.